Uudessa Infossa jäi mietityttämään tämä mainstream/alternative -jako. Jostain Richertistä oli kohtuuttoman paljon sivuja, kuvia ja palstatilaa, toisaalta mainstream-puoli oli suuremmallekin yleisölle ehkä jo vähän liiankin tuttua huttua (tuo Ranska-aukeama). JOS kerran yritetään houkutella lehdelle uusia lukijoita, olisi uudistuneeseen numeroon ehkä kannattanut laittaa kansijutuksi joku tunnetumpi kotimainen, Kiroileva Siili, Fingerpori, yms. Toistonkin uhalla. Kompromisseilyä, tietenkin. Täkyjä pitää kuitenkin olla, jos uusia lukijoita tavoitellaan. Haluaisinkin tietää, miten tämä jako on käytännössä suoritettu, montako sivua mainstreamille, montako alternativelle?
Vaikka tykkäänkin ilmavasta taitosta, niin ehkä sittenkin pitäisi luopua tuosta aukeama-ajattelusta. "Kapinasta tuli salonkikelpoista" -artikkelissa oli sinänsä upeita kuvia, mutta olisin kyllä jättänyt Corto Maltese -patsastelun pois. Se ei kerro suuremmalle yleisölle yhtään mitään. Yksi aukeama olisi riittänyt tuollekin jutulle, varsin epäkiinnostava artikkeli muutenkin.
Sinänsä hyvä, että Infossa on myös sarjakuvaa, kuten Angouleme-matkakertomus. Harmi, että se näytti karmealle (makuasia). Kirjoitettu raportti asianmukaisella kuvituksella olisi ollut paljon antoisampi.
Eli alan kallistua huomattavasti tiivistetymmän lehden kannalle. Joku tunnettu täky kanteen, josta myös pitempi juttu ja sitten alternativea pienmmillä kuvilla, enemmällä analyysillä. Muutenkin soisin, että kuvina käytettäisiin enemmän otteita käsiteltävistä sarjakuvista, eikä tekijöiden pärstistä tai muista epäoleellisuuksista. On itsekin aika vaikea innostua mistään uudesta sarjakuvasta, jos siitä ei ole kunnon näytettä kylkiäisenä.
Ja logo on edelleen persiistä. Kummallinen clip art -tyylinen banneri vie aivan liian paljon tilaa kannesta, lehden nimen jäädessä suhteettoman pieneksi. Eikä se mun mielestäni edes kuvasta sarjakuvaa mitenkään. Liikaa ilmaa yläosassa muutenkin. Ehkä olisi kannattanut mennä "kaupallisemmalle" linjalle tämänkin kanssa. Lehtitelineessähän monesti vain tuo ylin neljännes näkyy. Muuten typografinen linja on onnistunutta ja ammattimaista.