Nyt kun tuli lehti luettua, niin on tosiaan pakko korostaa tuota kritiikkiä, että sitä lukemista olisi sietänyt olla huomattavasti enemmän ja tekstit paljon syvällisempiä. Eipä tuon kanssa nyt montaa minuuttia tuhraantunut tai mitään ihmeempiä jäänyt käteen.
Tosiaan, lehti tuli tänään kauniisti kuoressa, ja luin sen ajan kanssa läpi, olisiko viitisen minuuttia mennyt. Jarlan palsta oli lehden parasta antia. Lehden taitto ikävä kyllä oli sisäsivuiltakin kuin Perä-Pyhtyän kunnan kirjastotiedotteesta, eli kuvasokerilla ja liian isoilla "helppolukuisilla" kirjaimilla oli pyritty helppoon lukukokemukseen - mikä sinänsä oli turhaa, koska sisältö ei ollut vaikeaa tajuta.
Toinen, mikä ihmetytti niin lehdessä kuin tämän palstan keskustelussa, joista jää sellainen kuva että nyt on keksitty hyvinkin uutta ruutia, oli jatkuva deja-vu, tunne että olen lukenut kaiken mitä nyt sanotaan ennenkin; Infosta 10 tai 15 vuotta sitten. Ville Hännisen ansiokas uutisointi Barun voitosta olisi voinut olla kuvineen kaikkineen identtinen toisinto siitä Hännisen uutisesta joka julkaistiin kun Baru voitti vuonna 1996, ja Fabion albumit käytiin silloinkin läpi samassa numerossa, ellen väärin muista, juuri nuo samat ostin minäkin 14 vuotta sitten. Oikeastaan aika moni asia mitä lehdessä sanottiin oli Sarjainfon vanhalle lukijalle vähän vaivaannuttavaa, aivan kuin samaa tarinaa kerrottaisiin yhä uudestaan ja uudestaan toivossa että se saa uutta hohtoa. Vaikka tietysti aina on joku uusi lukija, joka ei tarinaa ole kuullut, eikä tiedä että vanhojakin numeroita voi lukea.
Angouleme-"sarjakuva" oli kyllä periaatteessa hyvä idea, mutta se on tehty monta kertaa, ja lähes joka kerta paremmin kuin nyt. Ja tosiaan, "Rakastetut ranskalaiset" olisi paikallaan vaikkapa jonkin pankin lehdessä, Sarjainfon lukijat kuitenkin ovat jo sarjakuvanharrastajia eikä heitä tarvitse aliarvioida.
Tervetullutta tai ei, Sarjainfon uudistus muutti sen selkeästi aikuisten varsin syvällisestä sarjakuva-alan ammattijulkaisusta iloiseksi lasten- ja nuortenlehdeksi joka johdattaa vastikään sarjakuvasta kiinnostuneet piltit syvemmälle ruutujen kiehtovaan maailmaan. Odotan, että lehden nimi muuttuu piankin Mangainfoksi jottei tarvitse selittää pikku lukijoille että "silloin kun pappa oli nuori, näitä perättäisiä kuvia kutsuttiin vielä sarjakuviksi". Saatan kuulostaa pilkalliselta, mutta mä olen itse asiassa iloinen tästä nuorennusleikkauksesta - sarjakuvan kiihkein ensi-innostus kuuluu nuorille ja Sarjainfon on jo aikakin asettua palvelemaan uutta sukupolvea. (Jota paitsi olen aina inhonnut liikaa akateemisuutta.)
Onnea joka tapauksessa uudistukselle, joka taatusti on Infon historian radikaalein. Sisältöä lisää, niin keveys pääsee oikeuksiinsa.
Kivi
Äänestys