Luettuani uudistetun sarjainfon tulin samaan tulokseen kuin monet muutkin. Melko kevyellä linjalla mennään. Toivottavasti ensi numerossa mukaan on eksynyt pari pidempääkin juttua, joissa paneudutaan asioihin syvällisemmin. Minua ei haittaa, että samoja asioita käsitellään parikin kertaa kymmenen vuoden sisällä, sillä eihän nämä jutut lähtemättömästi mieleen jää. Vanhat numerot ovat minulla jossain vaatehuoneen nurkassa, joten niitäkään ei tule aktiivisesti selattua. Tunnetusti kertaus on opintojen äiti ja onhan se ihan hyvä kertoa vanhoista klassikoista uudelle yleisölle. Kuitenkin uuden lukijakunnan koskiskelun lomassa olisi hyvä muistaa myös vanhoja lukijoita.
Lehden parasta antia olivat keräilijän tunnustuksia sekä Peran rutinat. Tietysti myös arvostelut ovat aina kiinnostavaa luettavaa. Vanhassa lehdessä oli isommat näytteet arvostelujen yhteydessä ja niistä saikin paremman kuvan teoksen ilmeestä kuin näistä uuden lehden pienemmistä versioista. Vanhasta lehdestä jäin kaipaamaan myös Mannisen palstaa, joka oli hyvin kirjoitettu ja siitä oppi aina jotain uutta. Ei välttämättä mitään hyödyllistä, mutta uutta kuitenkin. Uutuuksista pitää kehua kysy-palstaa, joka sarjakuvamuotoisena sopii erinomaisesti lehden linjaan. Tällaisia uudistuksia lehti kaipaisikin.
Sitten pari pienempää huomiota. Typoja oli jäänyt tekstiin turhan paljon, sillä nopeallakin luvulla niitä tuntui löytyvän. Rakastetut ranskalaiset -jutun yhteydessä jäin ihmettelemään, että miksi ihmeessä Blueberryn yhteydessä ei ollut kuvaa Blueberrystä vaan sen sijaan näyte Moebiuksen tuotannosta?
Saattaa johtua siitä, että piirit ovat pienet. 
Mäkin arvostelin pienlehdet + olin itse arvosteltavana + kerroin työhistoriastani Marin sarjakuvassa. Tämmöistä tää on. Harva sarjakuvien parissa puuhasteleva keskittyy vain yhteen osa-alueeseen.
Näinhän se menee. Valitettavasti. Jos lehden sisällöntuottajat ovat myös lehden sisältö, niin ulkopuoliselle lukijalle tulee helposti mieleen, että kaverit vain tekevät juttuja kavereistaan kavereilleen. Näkisin kuitenkin, että Sarjainfon tehtävänä on palvella myös suurempaa yleisöä.
Jos Sarjainfo tarjoaa tietoa uusista sarjakuvista ja antaa eväitä sarjakuvien syvällisempään ymmärtämiseen, niin olen tyytyväinen. Keveästä otteestaan huolimatta tämäkin lehti pystyi vastaamaan vaateiseeni, joten mielelläni jatkan lehden lukemista.
Äänestys