Tembo Tabu luettu. Karhupuiston terassilla.

Perun sanani. Roban ja Franquinin piirrostyylit istuvat oikein hyvin yhteen.
Tarina on ilmestynyt alunperin jatkosarjana (sanoma?)lehdessä. Aika kepeästi kyhätty stoori, mutta Marsupilamin toilailut viidakossa ovat oikein kivaa luettavaa. Muuten kaikki sujuu sillai pikkaisen vasemmalla kädellä. Vaikka mestarikirjoittaja Greg onkin puikoissa.
Albumin lopussa olevat Marsupilamin yhden sivun pikkutarinat ovat puolestaan sitten sitä itseään parhautta!
Albumin painojälki ja värit ovat upeita. Ainakin noin ensi vilkaisulla.
Tekstausfontti on melkein yhtä hyvää kuin käsintekstaus.
Mukavaa, että tämä saatiin suomeksi. Kiitos, Egmont!