Kirjoittaja Aihe: Roope-setä -lehti  (Luettu 215131 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #285 : 09.05.2011 klo 00:05:35 »
Uusimmassa oikeastaan kaikki tarinat 'klassikkoja', kun uusinkin on vuodelta 1998. En ole vielä lukenut mutta selailun perusteella kuvitus vakuuttaa. Ainoastaan Bordinin kuvitus 1980-luvun loppupuolelta on jo melko ryhditöntä.
"Tex-tieteen yli-morisco"

OP

  • Vieras
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #286 : 09.05.2011 klo 15:37:24 »
Epäilin Karhukopla-numeron olevan täysi pettymys, mutta toisin kävi. Opushan oli kaikenkaikkiaan ihan mukava paketti.

Kakkukahnaus oli hyvin mukavahenkinen paukku Gian Giacomo Dalmassolta. De Vita loistaa piirroksillaan täysillä mukana.
Raha kiertää oli juoneltaan varsin mainio paukku Alberto Savinin käsikirjoituksella, mutten pitänyt Marco Gervasion piirroksista. Ne näyttivät... Öhh... Tyylittömiltä(?).
Vanhaan malliin-tarina oli muuten erinoaminesti tehty niin käsikirjoitukseltaan (Cimino) kuin myös piirroksiltaan (Cavazzano), mutta en pitänyt lainkaan siitä vähästä Ankkalinnan/Roope Ankan historiasta, joka tuossa esitettiin.
Kaidalla tiellä oli oikein mukavaa viihdettä. Giorgio Bordini on onnistunut luomaan hyvän perusjuonen ja kuvittamaankin sen itse. Hyvä lopetus kirjalle!

Jälleen kerran myös Rotan taideteos oli todella hieno. Tietotoimisto oli taasen jälleen sekin tylsää luettavaa. Palkintotehtävästä plussaa, vihdoinkin jotain missä on enemmän haastetta. Kaikki vastaukset löytyivät kyllä muistaakseni Tietotoimistoa lukiessa, mutta silti mukavaa vaihtelua tällaiset visat ovat. Vaikeampia vain saisi alkaa tulemaan.


Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #287 : 09.05.2011 klo 18:28:32 »
Kaidalla tiellä oli oikein mukavaa viihdettä. Giorgio Bordini on onnistunut luomaan hyvän perusjuonen ja kuvittamaankin sen itse. Hyvä lopetus kirjalle!

Selvä parannus Bordinin edelliseen tarinaan. Nyt tätä luki ihan mielellään.
"Tex-tieteen yli-morisco"

Koninkaulus

  • Jäsen
  • Viestejä: 306
  • "Atte kumiorava, varo imuketta!"
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #288 : 27.05.2011 klo 23:24:21 »
Toukokuun lehti oli ehdottomasti surkein numero moneen vuoteen. Jokainen tarina oli käsikirjoitukseltaan aivan onneton. Dalmasson tarina oli ainoa etukäteen jollain tasolla kiinnostava, mutta sehän oli ihan typerä. Loppulehti oli kuolettavan tylsää Bordinin vetäessä todelliset pohjat viimeisessä tarinassa. Ei näin. Surullista, että Karhukoplalle pitää kokonainen numero omistaa, kun esimerkiksi Mikillekään sitä ei ole koskaan tehty. Toki Karhukopla-teemalla olisi voinut hyviäkin tarinoita ilmestyä, mutta tämä oli nyt kyllä todellinen floppi. Varmaan tästä KK-fanit saivat jotain irti, mutta minulle keskinkertainen/tylsä koplailu on silkkaa murhaa.

Rotan potretin ohella lehden parasta antia oli tällä kertaa Cavazzanon kansikuva. Kerrankin mieheltä vähän onnistuneempi kansi. Kertoo tietysti surullisen paljon tästä lehdestä, että tuo on kohokohta.

Palkintotehtävästä plussaa, vihdoinkin jotain missä on enemmän haastetta. Kaikki vastaukset löytyivät kyllä muistaakseni Tietotoimistoa lukiessa, mutta silti mukavaa vaihtelua tällaiset visat ovat. Vaikeampia vain saisi alkaa tulemaan.

Vaikeampia ei ole tulossa. Palkintotehtävät on suunnattu max. 10-vuotiaille. Jos olet tuota vanhempi, olet kasvanut niistä ohi. En myöskään kutsuisi haastavaksi tehtävää, jonka jokaisen vastauksen voi lukea aivan suoraan lehdestä...

Epäilin Karhukopla-numeron olevan täysi pettymys, mutta toisin kävi. Opushan oli kaikenkaikkiaan ihan mukava paketti.
...
Hyvä lopetus kirjalle!

Roope-setä on lehti. ;)
Topolino & Orazio Cavezza

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #289 : 27.05.2011 klo 23:31:16 »
Koninkaulus on paras roastmaster mitä Disney-tuotantoon tulee!

Koninkaulus

  • Jäsen
  • Viestejä: 306
  • "Atte kumiorava, varo imuketta!"
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #290 : 28.05.2011 klo 04:24:02 »
Koninkaulus on paras roastmaster mitä Disney-tuotantoon tulee!

Kiitos, otan tämän vain ja ainoastaan kohteliaisuutena!  :laugh:
Topolino & Orazio Cavezza

OP

  • Vieras
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #291 : 28.05.2011 klo 12:08:22 »

Vaikeampia ei ole tulossa. Palkintotehtävät on suunnattu max. 10-vuotiaille. Jos olet tuota vanhempi, olet kasvanut niistä ohi. En myöskään kutsuisi haastavaksi tehtävää, jonka jokaisen vastauksen voi lukea aivan suoraan lehdestä...
---
Roope-setä on lehti. ;)

Kjäh, kyllähän minä toki tiedän, että tehtävät eivät ole kuin pikkulapsille tarkoitettuja kilpoja, mutta tykkään silti vastailla niihin (siis olen kyllä reilustikin yli 10-vuotias  :P). Aina voi vaikeampiakin toivoa. Turhaankin.

Ja juu, lehtihän se on, mutta minulla on tapana kuvata niitäkin eri nimillä, vaikkeivät ne niitä olekaan (opus, kirja, etc....).
Aina löydätkin jotain huomauttamisen arvoista ties mistä (ei pahalla)!

Henendo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 396
  • Kunnia myös hiirimestareille!
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #292 : 03.06.2011 klo 17:16:56 »
Arvostelu Roope-setä-lehdestä 6/11:

Kultaista kesää toivotteleepi Andrea Frecceron kannella ja Donald Soffrittin Pikku-Akulla käyntiin lähtevä lehti. Vaikka Ropsun uudistettu väritys on jo moneen kertaan toistettu asia, minun täytyy vielä mainita siitä; värit ovat upeita!
Varsinainen ensimmäinen tarina on Bruno Concinan ja Andrea Ferrarisin Äverikköjen eräretki. Pidän Ferrarisin piirroksista, eikä juonessakaan ole moittimista. Ei tätä mestariteokseksi voi kutsua, mutta hyvän mielen tästä sain.
Giorgio Pelizzari ja Michela Frare lähettävät Akun Unelmien lomalle viiden sivun hupailussa. Sarjaa täytyy kehua onnistuneeksi, sillä sekä idea että toteutus ovat loistavaa työtä.
Kuukauden klassikko on Guido Martinan ja Romano Scarpan aivonystyröistä poimittu Paljastavat jäljet. Tietotoimisto paljastaa, että tarinassa tärkeässä roolissa oleva Pluto on Ropsun sivuilla yllättävän harvinainen vieras. Enpä ole aiemmin tällaiseen kiinnittänyt huomiota, mutta näin asia ilmeisesti on. Eka Vekaran harvinaisuuteen kiinnitin huomiota jo viitisen vuotta sitten, tosin silloinkin asiasta kertoi Ropsu. Takaisin tarinaan; hyvää, tosin ei mestarillista, jälkeä. Toki Scarpan piirrostyötä voisi aina kutsua mestarilliseksi, mutta itse tarina ei yllä kärkikastiin.
Taikaviitta toimii Vakituisena avustajana johtosarjankin väsänneen Bruno Concinan ja tämän lehden ensikertalaisen Marco Melonin sarjassa, joka toimii samalla Concinan kaavalla kuin edeltäjänsä. Tasoa ei voi kehua mestarilliseksi, mutta hyvälle tuulelle tarina saa.
Enrico Faccini takaa jälleen tyytyväisyyttä takakannen yksisivuisensa kautta.
Lisäksi mukana ovat dekkari, englanninkielinen yksisivuinen, jo mainittu Tietotoimisto sekä Marco Rotan keräilykuva, joka ei tällä kertaa perustukaan Barksin tarinaan.

Yhteenveto: Lehti, jota ei voi sanoa mestarilliseksi eikä huonoksi, mutta hyvälle tuulelle se johdattaa. Ehkä sitä voisi siis kutsua jopa hyväksi? Mutta ei siis mestarilliseksi (kuinka monta kertaa sana esiintyy arvostelussani?).

OP

  • Vieras
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #293 : 04.06.2011 klo 14:23:07 »
Kesäkuun Roope-setä toivottelee kultaista kesää. Tämä ei sitä tuonut. Suoraansanoen ropsu oli mielestäni tällä kertaa aika heikko:

Äverikköjen eräretken juoni vaikutti aluksi ihan hyvältä, mutta huononi loppua kohden, kunnes päättyi viimeisten kahden sivun ollessa toivottomia. Andrea Ferrariksen piirrokset näyttivät oudon mitättömiltä tavalliseen tyylikkyyteensä nähden.
Unelmien loman ideaa en vain pitänyt hauskana. Se oli niin... Omituinen? Ehkä, en oikein osaa sanoa. Eipä kuvituksessakaan ollut ihmeellisyyksiä.
Paljastavat jäljet oli lehden paras tarina. Kuukauden klassikon ideana toimi mukava Mikki-dekkari, jonka arvoitus ratkesi minusta aika hömelösti, vaikka olihan tuo ihan yllättävä. Guido Martina siis pelasti lehden tällä tarinalla. En kuitenkaan kehuisikaan liikaa. Romano Scarpahan piirroksista vastasi, minkä takia pidin tästä vielä enemmän.
Vakituinen avustaja taas oli tylsä tarina. Voisi sanoa samansuuntaista kuin Unelmien lomasta, vaikka tarina erilainen olikin. Melonin piiroksetkin olivat tönköt.

Toivottavasti heinäkuun numero on parempi.

Henendo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 396
  • Kunnia myös hiirimestareille!
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #294 : 04.06.2011 klo 16:30:15 »
Toivottavasti heinäkuun numero on parempi.
Heinäkuun numero onkin 132-sivuinen paketti, joihin on yleensä saatu tavallista pidempiä (ja laadukkaita) tarinoita. Olisikin mukava saada kesähelteellä luettavaksi jokin oikein pitkä klassikkotarina.

mievaan

  • Jäsen
  • Viestejä: 111
  • Maija Meikäläinen junttilan kuusikosta päivää
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #295 : 04.06.2011 klo 17:57:36 »
höh!  :-\  meiän ilmaset roope-sedät on tainnu loppua, ku ei oo näkyny. keväällä postin mukana alko tulleen joka kuukausi roope-lehti ja ihmeteltiin, että mistä niitä oikein tullee kun kukaan ei tiedä mitään eikä laskujakaan tullu perässä. olivat vissiin jotain ilmaisjakeluja, joilla yritetään koukuttaa ihmisiä.

Koninkaulus

  • Jäsen
  • Viestejä: 306
  • "Atte kumiorava, varo imuketta!"
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #296 : 13.06.2011 klo 20:51:11 »
Kaksi vuotta ja kaksi kuukautta kulunut edellisestä Suomessa ilmestyneestä Francesco Guerrinin tarinasta

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Täytyy kyllä arvostaa Roope-sedän toimituksen kykyä löytää italialaisista tarinoista ne kaikkein huonoimmat ja koostaa kokonaisuuksia, joiden surkeuden pitäisi tarinoiden alkuperämaan huomioiden olla sula mahdottomuus. Ihan vinkkinä: jos käsikirjoittajan kohdalla lukee Bruno Concina, tarina kannattaisi ainakin selata läpi ennen suomennos- ja julkaisupäätöstä. Kerran kymmenestä saattaa natsata ja juttu olla jotain muuta kuin lukijan älyä aliarvioivaa roskaa.

Kesäkuun lehden ainoa valopilkku oli tietenkin Martinan ja Scarpan Mikki-tarina. Toki vanha kunnon Guidokin oli tarinan syntyaikoihin sen verran jäässä, että jutun loppuratkaisu on suoraan sanoen luokaton.

Ei tunnu tämä entinen huippulehti pääsevän syvästä aallonpohjastaan ylös, ei sitten millään.

EDIT: Kun tämän lehden taannoin ostin, kaupasta mukaan tarttuivat samalla niin Teemataskari, Jumbo kuin Iines-pokkarikin. Tämä oli näistä julkaisuista heikoin. Teemataskari oli tietysti aivan oma lukunsa ja Jumbosta jäänyt hyvä maku on lähinnä Gottfredsonin ansiota, mutta kun Iines-pokkari vie Ropsua tasossa ihan 100-0, eivät asiat ole aivan mallillaan. Siinäkin on Scarpaa, muuten, ja myös Cavazzanoa. Ja yksinkertaisesti enemmän tarinoita, joissa on edes jotain.
« Viimeksi muokattu: 13.06.2011 klo 21:07:19 kirjoittanut Koninkaulus »
Topolino & Orazio Cavezza

Henendo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 396
  • Kunnia myös hiirimestareille!
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #297 : 08.07.2011 klo 12:33:02 »
Arvostelu Roope-setä-lehdestä 7/11:

Heinäkuun 132-sivuisen paketin iskulause on Leppeää lomalukemista. Heti alkuun kansi sai minut kaikkea muuta kuin leppeäksi. Ensivilkaisulla kuvittelin sen olevan ylistetyn maestro Andrea Frecceron käsialaa, mutta toimituksellinen nurkka (palkintotehtävän alapuolella) kertoo viivojen olevan Stefano Intinin kynästä lähtöisin.
Guido Martinan ja Giovan Battista Carpin Machu Picchun aarre on Kuukauden klassikko vuodelta 1977. Tämän lisäksi aiempien Martinan 70-luvun lopulla väkertämien tarinoiden perusteella uskallan väittää, että kyseinen ajanjakso on ollut tälle ihan jotain muuta kuin kultakausi. Useimmat Martinan pettymykset ja jopa herran huonoimmat teokset ajoittuvat näille vuosille. Machu Picchun aarretta ei voi sanoa täysin huonoksi, mutta pettymys se on sekä Martinan että Carpin asteikolla. Carpin piirroksissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta joskus huono(hko) juoni laskee myös piirtäjän pisteitä.
Vartiotarha on lyhyt (umpitylsä) seikkailu Fabio Micheliniltä ja Pier Dario Pennatilta. Ehkä tuo yksi, jo suluissa mainittu, adjektiivi riittää kuvaamaan tarinaa.
Romano Scarpan sarjaa Kaukana kavala maailma voisi ehkä myös kutsua Kuukauden klassikoksi. Tosin tämäkin sarja tuottaa kavalan pettymyksen. Scarpan piirroksiin joutuu erittäin harvoin, miltei koskaan, pettymään, mutta käsikirjoitus voi hyvinkin ontua. Tässä tapauksessa juoni ei oikein iske ja pieni ennalta-arvattavuudenkin varjo laskeutuu tarinan ylle.
Kansi ei ilmeisesti sitten ollutkaan Andrea Frecceron jälkeä, mutta lohdutukseksi lehteen on upotettu peräti kaksi ylistetyn maestron taiteilemaa tarinaa! (Umph! Minun on pakko tunkea tähän välikommentti. Olen jo useaan otteeseen maininnut nykyisestä Freccero-politiikasta, mutta en ole kertonut sen harjoittamisen aiheuttamista sivuvaikutuksista. Olen erikoinen persoona (?) ja tämä Frecceron änkeäminen joka paikkaan on saanut minut peräti vihaamaan kaikkia (liioittelua?) tämän töitä. Aivan, vaikka miehen piirroksissa ei sinällään ole mitään vihattavaa tai yleensäkään moitittavaa. Olen saanut vakavan yliannostuksen.)
Ensimmäinen näistä Frecceron sarjoista on Tito Faracin kirjoittama, erikoislaatuinen Uudessa ulottuvuudessa. Tarinassa on jotain lupaavaa ja sellaista, mikä saa pitämään siitä, mutta lopputulos on silti keskivertotuotos. Frecceron piirroksissa ei tosiaan ole moitittavaa. Hieman ne poikkeavat nykyisestä tyylistä, sillä tarina on vanhempi tuotos, mutta sehän ei ole mikään synti.
Fausto Vitalianon kirjoittama Vaihtoehtovirtaa on niin ikään sarja, jossa on sitä jotain, mutta jossa ei olekaan lopulta oikein mitään. Vitaliano onnistuu luomaan illuusion, jonka ansiosta tarina on pidettävä. Frecceron piirrokset eivät saa moitteita.
Tässä lehdessä mainitsemisen arvoinen on Roope-sedän tietotoimisto, joka on kesäterässä. Kesä kaikilla -nimellä otsikoitu palsta pääsee ehdottomasti ehdolle Kaikkien aikojen huonoin R-S:n tietotsto -kilpaan.
Marco Rotan keräilypotretti on ehkä vuoden onnistunein (tähän mennessä). Hienoa jälkeä!
Ai niin, löytyihän täältä vielä yksi petturi. Nimittäin Enrico Faccini, jonka takakannella lymyilevä yksisivuinen on harvinaisen surkea.

Yhteenveto:
Annan tälle murska-arviostani huolimatta keskivertoa paremman lehden arvosanan. Loppujen lopuksi lehdestä löytyy vain yksi täysin epäonnistunut tekele, joka on pitkä sarjakuva; Vartiotarha, joka sekin on tosin lyhyt. Pettymys ei aina tarkoita surkeaa.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #298 : 08.07.2011 klo 16:12:56 »
Carpin piirrostyyli Machu Picchun aarteessa oli mielestäni kivan velmua, paljon hauskoja yksityiskohtia ja varsinkin ne isot ruudut (kuten se täyttäkin täydempi bussi) olivat suorastaan hersyviä. Leppoisa kuvakerronta toi jotenkin mieleen lastenkirjan kuvituksen.  Hempeilyä onneksi pehmensi ankkojen keskinäinen kinastelu!

Scarpan tarinasta Kaukana kavala maailma en löydä siitäkään moitteen sanaa. Scarpa tosin piirsi tässä vaiheessa Mikin profiilin niin, että pupilli on kuin iso papu joka pullahtaa ulos silmästä. Persoonallista kyllä. Siveltimenjälki on juuri sopivan hillittyä, ei ehkä niin hermostuttavan liioiteltua kuin joskus.

Muut olivat vähän hömppää. Uudessa ulottuvuudessa oli jotenkin ihan ällistyttävän lyhyt, vaikka juuri tällaisesta aiheesta saisi eeppista sekoilua aikaan.

OP

  • Vieras
Vs: Roope-setä -lehti
« Vastaus #299 : 09.07.2011 klo 16:21:33 »
Voi voi, kesän Ropsut eivät ole kovin hyviä nyt kyllä olleet. Juttua tämän kuun lehdestä:

Machu Picchun aarre oli aika karmivaa luettavaa Martinan tasoon nähden. Onneksi Carpi osasi tuolloinkin piirtää.
Vartiotarha  oli kyllä täysi pikkufiasko.
Eipä Scarpakaan tarjonnut järin hyvää tasoa Kaukana kavala maailma -tarinassaan. Pienoinen pettymys.
Noh, seuraava tarina oli muuten aikalailla kiitettävä, mutta siitä olisi saatu mitä mestarillisin, ellei tarina olisi loppunut äärettömän tukalasti. Kyseessä oli Uudessa ulottuvuudessa.
Vaihtoehtovirtaa -tarinasta voin sanoa tykänneeni. Lueskellessani tämän Roope-sedän yöllä kun en saanut unta, tämä tarina antoi hyvän mielen kolmen ensimmäisen tarinan pettymysten jälkeen.

Pieniä huomattavaksi pantavia asioita:
-"ROOPE-SETÄ" -teksti kannessa on kamalasti väritetty, samoin sen alla oleva räjähdyskupla, jossa lukee "132 sivua!". Tämä on tietenkin vain makuasia.
-Kerrankin tajusin Dekkaripähkinän ratkaisun. Ne ovat lähes aina totaalisen tyhmiä.
-Takakannen strippi sai minut nauramaan. Se oli nimittäin niin tyhmänhauska.

Nyt toivotaan sitten parempaa tasoa elokuulta...