Apinoinnin rajat?

[Lurker]

Tämä ei valitettavasti ole ollenkaan harvinaista. Itse huomasin oman blogini tekstiä ja kuvaa (!)  lainatun suoraan erään kaupallisen toimijan blogiin. Laitoin huomautuksen ja linkki lähteeseen ilmestyi. Toki ilman mitään kommentia tai anteeksipyyntöä heidän puoleltaan. Se oli niin noloa, etten viitsi edes kertoa kuka oli kyseessä. Ei siinä muuten mitään, mutta ammattitoimittajat saavat palkkaa työstään... voisivat edes itse kirjoittaa juttunsa.

[Irene]

300 euron lasku liitteineen on kirjekuoressa menossa postiin ja lisäksi meilasin päätoimittajalle aiheesta ja pyysin tekemään kirjallisen oikaisun.

Kiitos teille, asiantuntevat kvaakkaajat! Eihän meikäläinen ominpäin olisi tajunnut tällaista ruveta tekemään...

ps. Tämä toimittaja (nimeltään Jyrki Aro) on tuossa samassa jutussa prujannut myös Juha Roihan Ohrana-juttua, kuten erän anonyymi kommentoija blogissa huomauttaa. Iso käsi!

[VesaK]

ps. Tämä toimittaja (nimeltään Jyrki Aro) on tuossa samassa jutussa prujannut myös Juha Roihan Ohrana-juttua, kuten erän anonyymi kommentoija blogissa huomauttaa. Iso käsi!

Pistin terkkuja myös Roihalle. Tästä jupakasta vielä saa Keskipohjalaiset kuulla kummia!

[Irene]

Kyseinen kriitikko soitti (ja kieltämättä kuulosti olevan melko noloissaan). Pahoitteli kovasti "työtapaturmaa" - sanoi että hänellä on tapana lukea muiden juttuja aiheeseen liittyen ja ottaa parhaat palat talteen, mutta ei hän niitä koskaan sanasta sanaan omaan juttuunsa jätä. (Toisin sanoen tekee samaa mitä kaikki koululaiset ja opiskelijat - mukaanlukien minä omassa diplomityössäni - eli googlettaa, copypastettaa ja muokkaa hieman sanajärjestyksiä uusiksi.)

Hän kysyi onko asia ok pyydeltyään kovasti anteeksi, mihin tietysti sanoin että olen lähettänyt lehdellenne laskun ja odotan sen käsittelemistä. Hän lupaili että "joojoo toki sulle korvataan" ja kysyi vielä miten tämä asia kävi ilmi... Selitys "työtapaturmalle" oli se että vaimo oli ollut samaan aikaan sairaalassa ja ajatukset olivat kovasti muualla.

Toimittaja sanoi myös että pyysi poistamaan jutun nettisivuilta, mutta ainakin vielä juttu on luettavissa. Kävin varmuuden vuoksi kirjastossa etsimässä jutun ja otin siitä kopion. Skannaan sitten jonnekin luettavaksi, ettei asia unohdu. Juttu löytyy siis 14.12. ilmestyneestä Keskipohjanmaa-lehdestä.

Hassua kyllä, vihaksi pisti siinä vaiheessa kun näin ne omat lauseeni paperille painettuna. Perkele, kyllä mä haluan että mun tekstit julkaistaan mun nimellä, jos niitä lehtiin laitetaan.

[tertsi]

hänellä on tapana lukea muiden juttuja aiheeseen liittyen ja ottaa parhaat palat talteen,

Luulisin, että Keskipohjalainen maksaa siitä, että saa sivuilleen nimenomaan tämän kyseisen arvostelijan mielipiteen/arvion elokuvista, eikä muiden muokattuja mielipiteitä.

Todella kummallinen työtapa. Siis ihan moraaliton.

Olisikohan Keskipohjalainen aika vaihtaa arvostelijaa, esim. Ireneen.



Törkeää.
Tyyppi on kyllä keksinyt helpon tavan hankkia leipänsä.
.
Hänenhän ei oikeastaan tarvitse edes käydä itse katsomassa elokuvaa.

[koikkalainen]

Föh. Pitäisiköhän alkaa sittenkin toimittajaksi…

Mitenköhän paljon laittomia lainauksia käytetään? Nopeasti ajattelisin että PALJON ja lopulta tulee varmaan halvemmaksi monelle systeemille maksaa 300e muutaman kerran vuoteen mukisematta kiinni jäädessä (jos jää), kuin että maksaisi jollekin free-lanserille tasaisesti… joku voi ohimennen surffaillessaankin vetää hyviä juttuja blokeista.

Joissain pienemmissä lehdissä (paikallisissa-maalla) kyllä ihmetyttää että mitkä suhteet on riittäneet paikalle pääsemiseksi ja kuinka laiskaksi ihminen tulee… (no ei ne isommissakaan aina)

Eräässä maaseudun lehdessä on mahtava ”kulttuuri” toimittaja (ei pätevää kolutusta, koulutuksiin en kyllä yleensä tuijottaisikaan liikaa), mutta hän haastattelee aina vain omia tuttujaan, ellei sukulaisia.
Tekstit ovat sellaista yleismailallista höpinää, tyyliin ”muotinäytöksessä oli mukavasti porukkaa ja olihan siellä rempseitä malleja” ei mitään teemoista tai väreistä tms. muodista tai kulttuurista… Sellaista mitä mummelitkin höpisevät tapahtumista seuraavana päivänä päiväkahvilla…. surullisinta ehkä, se toimittaja on kuitenkin vasta vajaa nelikymppinen…
kunnianhimo… sitä on tietysti näin sanallisesti lainaamatta paha kuvata, mutta en helvetti uskalla lainatakkaan….

Mutta lainailu on sarjakuvissa, joskus hauska, siis kun voi tunnistaa lauseita tms. asioita muista teoksista tai yhteyksistä... tuolloin erilliset lähde merkinnät heti vieressä voisivat pilata riemun ja kaikkienhan ei tarvitse tajuta...
Mutta lähdeluettelo loppuun: lue, kuuntele ja katso nämä niin ymmärrät...

Varastaminen ja omien ideoiden puutteessa lainailu on toki muuta.
Ihmisten vaiva.

[PTJ Uusitalo]

Toki kriitikolle on helpompaa katsella mitä muut ovat kirjoittaneet ja käyttää hyväkseen sellaisia pointteja, argumentteja ja perusteluja, joiden kanssa huomaa olevansa samaa mieltä. Minäkin teen niin.

Peistailu onkin sitten kokonaan eri asia. Kyllä ne asiat pitäisi vaivautua kirjoittamaan edes omin sanoin...

[ARock]

Tuo peistailu ja sen helppous lienee hämärtänyt jollakin tapaa tuota plagioinnin rajaa... kuitenkin kyseessä on (tietyin edellytyksin) myös rikkomus/rikos maksimissaan 2 v vankeutta.

[tertsi]

Toki kriitikolle on helpompaa katsella mitä muut ovat kirjoittaneet ja käyttää hyväkseen sellaisia pointteja, argumentteja ja perusteluja, joiden kanssa huomaa olevansa samaa mieltä. Minäkin teen niin.

Mutta mitäs, jos joudutkin tekemään jostain sen ihan ensimmäisen arvostelun? Poikkeaako se tyylillisesti, sanavalinnoiltaan, käsittelytavaltaan, laadultaan muista arvosteluistasi, joihin olet voinut napsia ajatuksia muiden jo tekemistä arvosteluista?

Jotenkin tuollainen ei kuulosta ollenkaan hyvältä, oli se kuinka yleistä tahansa. Kyllä arvostelijalla pitäisi olla ihan omaa sanottavaa. Jos on oikealla alalla. Mielestäni.

[VesaK]

Nykyään on varmaan yhä enemmän porukkaa, joka ei ymmärrä, kuinka vakavana rikkomuksena plagiointia pidetään. Jos joku olisi tehnyt vaikkapa gradussaan saman tempun kuin tuo Keskipohjanmaan kriitikko, tutkinto olisi voinut jäädä saamatta.

Paitsi jos olet poliitikko. Tai muuten hyvissä asemissa, jolloin voit tilata gradusi ammattikirjoittajalta. Ennakkotapauksia kyllä riittää. Saatat joutua toki lukemaan "gradusi" ns. kypsyyskoetta varten, mutta nooh...

Kyllä ne on kriitikon hommat raskaita nykyään, verrattuna esimerkiksi iloiseen 1970-lukuun ja Neuvostoliiton aikaan. Kauniita tarinoita on kuultu, miten uuden neuvosto-elokuvan ennakossa kriitikolle lätkäistiin suolakurkku toiseen käteen ja votkapullo toiseen. Sitten ei muuta kuin katselemaan miten kolhoosin viisivuotissuunnitelma pelastuu kolmituntisessa eeppisessä draamassa. Elokuvan jälkeen lähetystön attasea herätteli kriitikon ja antoi tälle valmiiksi kirjoitetun arvostelun läksiäislahjaksi.

[Doc Lomapäivä]

Pahaa tekee kun lukee tätä ketjua.

Selvitäpäs Irene kuinka moneen muuhun lehteen samainen arvostelu on jo mennyt. Savon Sanomat ja muistaakseni ainakin Länsi-Savo ja Karjalainen ovat kaikki Keskisuomalaisen lehtiä. Konserni harjoittaa juttujen vaihtoa lehtien kesken (ilman erilliskorvausta kirjoittajalle).

Jos oikein arvaan et saa laskuusi koskaan vastausta. Lehdet käyttävät yleensä hyssytyspolitiikkaa näissä asioisssa. Ota yhteyttä Journalistiliiton lakimieheen Petri Savolaiseen ja kerro tapahtuneesta. Vaikka saisitkin korvauksen on parempi että juttu tulee julkiseen tietoon myös siellä eikä lehti saa painettua sitä villaisella. Osoite pitäisi löytyä sivulta http://www.freet.fi

[puro]

Pahaa tekee kun lukee tätä ketjua.

Selvitäpäs Irene kuinka moneen muuhun lehteen samainen arvostelu on jo mennyt. Savon Sanomat ja muistaakseni ainakin Länsi-Savo ja Karjalainen ovat kaikki Keskisuomalaisen lehtiä.

Niin tekee, kun oikeinlukutaito on hukassa. Juttu on julkaistu KESKIPOHJANMAA-lehdessä, ei Keskisuomalaisessa. 

[Doc Lomapäivä]

Niin tekee, kun oikeinlukutaito on hukassa. Juttu on julkaistu KESKIPOHJANMAA-lehdessä, ei Keskisuomalaisessa. 

Sori, kiitos, meni muistilokerot sekaisin kun luin tätä tekstiä parina päivänä. Vedän sanani osittain takaisin.

[VesaK]

Joka tappauksessa se on varmaa, että mr. Roiha ei jätä asiaa sikseen. Juha Roiha on paha pahoille.

Selitys "työtapaturmalle" oli se että vaimo oli ollut samaan aikaan sairaalassa ja ajatukset olivat kovasti muualla.

Niin varmasti ja mummokin kylässä ja joulu tulossa ja koirakin valitteli vatsakipuja. Kyllä selityksiä aina löytyy.

[Irene]

Soitin päätoimittajalle. Oli oudon nihkeä, sanoi että ei ole asiaan ehtinyt perehtyä, oli kuitenkin "joku kantanut pöydälle jotain papereita". Kysyi, että onko se kopionti selvästi havaittavissa. Sanoin että on. Kehotin häntä palaamaan asiaan minulle päin ja käymään asian läpi.

Laitoin  myös meiliä tuolle Petri Savolaiselle. Lisäksi laitoin aiheesta juttuvinkit Hesariin ja Etelä-Saimaaseen, ja Etelä-Saimaa ainakin tekee tästä jutun. Toivottavasti myös Juha Roiha tekee.

Skannasin sen alkuperäisen jutun ja merkkasin tussilla oman osuuteni ja Roihan osuudet (kaksi kappaletta joista kertalukemalla huomasi yhtäläisyydet) ja faksasin sen lehteen. Laitan nettiin, kunhan ehdin muokata siitä selkeämpilukuisen pdf:n.