Kyseisen Ripsaluoman teksti on huono, koska siinä täysin perusteettomasti ja ilmeisen asiantuntemattomasti heitellään ilmoille väitteitä, joilla ei ole mitään tekoa arvioitavan teoksen kanssa. Kuin että Aarnialan olisi ehdottomasti pitänyt kieltää mainittavan tehneensä myös sarjakuvia, pelkkä tieto siitä että Aarniala on tehnyt sarjakuvia muka "vähentää Kuolemankuvat-teoksen arvoa".
"Sarjakuvan ei nykyään tarvitse olla hauska" on tyhjänpäiväisyydessään täysin älytön toteamus, samaa luokkaa kuin "leivälle voi levittää margariinia voin sijaan". Aha aha just joo. Ja koska eli milloin sarjakuvien on ollut "pakko" olla hauskoja?
Keitähän sarjakuvantekijöitä Ripsaluoma mahtaa tuntea, ja miksi hän haluaa näille kettuilla? Mikä hänet on katkeroittanut?
Ei anna kuvaa kovinkaan fiksusta ja ystävällisestä ihmisestä sanoa: "...piilottaa sielunsa pohjalle ajatuksen, että hän tekisi oikeaa taidetta."
ts. "kuvittelee olevansa jotakin, mutta turhaan".
Yleisesti Ripsaluoman arvio on hapuileva, kohteestaan toistuvasti eksyvä ja pistää ajattelemaan että kirjoittaja on tuskin muuta kuin pikaisesti selaillut opusta tajuamatta laisinkaan sen ajatusta. Tähän viittaa vahvasti mahdollisesti suoraan lehdistötiedotteesta napatut kriteerit: "voimakasta grafiikkaa" ja "komea piirrostekniikka".
Lahjoitankin tässä Ripsaluoman ja muiden vastaavantasoisten kirjoittajien käyttöön seuraavat termit:
"väkevä tulkinta", "uljas viivankäyttö", "temperamenttinen väriskaala" ja "rohkea ilmaisuvoima".
Kyllä noilla pitäs pärjätä ainakin pual vuat!
Maalla on mukavaa, varsinkin pohojanmaalla!
