2-päinen lohikäärme... Senkin arvoitus ratkeaa. Pittääpä lukaista Sumujen pagodi uudelleen ennen tuota.
Tilasin oman kylän kirjakauppaan tämän uutuuden, kun sinne voi tilata vähän monenlaisia mielenkiintoisia juttuja. Tällaiset uudet sarjakuvajulkaisutkin voi kätevästi ostaa sieltä, eikä siis tarvitse mennä kovin kauaksi niitä hakemaan :-). No niin, se tästä asiasta kun joku olikin sanonut tuolla aiemmin, mistä ko. albumin voisi hankkia itselleen. Minä sain sen tuolta.
Siirtykäämme asioissa itse kirjaan. Totesin, että kooltaan tämä albumi on selvästi isompi kuin aiemmat pehmeäkantiset julkaisut. Itse olen tyytyväinen noihin kansiin. Se vähäsen kyllä ihmetytti, että minkä takia tuo albumi tuntui niin ohuelta, jotenka tarkistin kuinka monta sivua siinä tarinassa oikein on ja löytyihän siitä tuo vajaa 50 sivua kuitenkin. Tahdon antaa suuret kiitokset ja kumarrukset kirjan kääntäjälle (siis suomentajalle) ripeästä työstä, kun tarinaa ei tarvinnut enää odottaa ilmestyväksi vasta loppuvuodesta :-D.
Tuosta 'Sumujen pakodi' -tarinan kaksipäisestä lohikäärmeestä aloin itsekin kiinnostumaan ja tämä uusi tarina jo vähäsen selvitti ko. asiaa, vaikka paljon jäi kuitenkin epäselväksi. Mielestäni se olisi ollut hienoa, jos tässä tarinassa Yoko olisi maininnut tuosta aiemmasta seikkailustaan ja kohtaamisesta tuon lohikäärmeen kanssa, mutta saamme ehkäpä lukea aiheesta lisää myöhemmin.
Itsekin huomasin, että nämä Yokon ystävät Vic Video ja Pol jäivät lähes taka-alalle kun naiset eri sukupolvessa ja rodussa valtasivat esiintymislavan ja muutamassa kuvassa piti katsoa, kumpi samalla kertaa kuvattu punahiuksinen hahmo on Pol ja kumpi Emilia, koska jossain kuvassa Pol itse näytti jo niin paljon naiselta :-o! Hänellähän on enemmän pyöreä nenä ja kasvoissa on pyöreyttä, tai on siis aiemmissa tarinoissa ollut, tai sitten hän on mennyt vanhanaikaiseen ja päättänyt turvautua plastiikkakirurgiin parantaakseen omaa viehätysvoimaansa runsaaseen naiskatraaseen ja Yokollahan näitä ystävättäriä tuntuukin riitävän ;-P.
Myös tuo jo oikeasti laittoi ajattelemaan, että mitenkä Poky voi pysyä aina vain niin pienenä tyttönä, vaikka onhan tässä jo mennyt niin paljon aikaa siitä, kun Yoko ja Poky ovat tavanneet ensimmäisen kerran. No, mikä minä olen tässä sanomaan ja antamaan ohjetta, mutta että edes pientä varttumista pitäisi voida näkyä, vaikka Leloup tahtoisikin Pokyn pysyvän lapsen hahmossa. Ruusun kohdalla ei vielä tarvitse näin ajatella.
No niin, tähän lopuksi tahdon sanoa, että piirrosjälki, väritys ja itse tarinan kekseliäisyys saavat minulta myönteistä palautetta. Oli hienoa huomata, mitenkä Emilia sai tärkeän aseman ja häntä tullaan varmasti näkemään myöhemminkin. Odotankin mielenkiinnolla Leloupin seuraavaa tarinaa. Mikä se on ja mihin aiheeseen tai aikakauteen se sijoittuukaan, sitähän me emme voi tietää, vaikka kyllähän minä tästä tarinasta tahtoisin lukea jatkoa ja...jollain tavalla se loppuikin mielestäni hieman kesken. Olen myös miettinyt, miten nämä muutamat aiemmat tarinat voisi kytkeä yhteen ja saattaa ne loogiseen ja palaset yhteen liittävään, tietynlaiseen selkeään loppuratkaisuun ja mikä siinä voisi olla Yokon osa...no niin, se jääköön nähtäväksi :-).