Yoko Tsuno

[tertsi]

Kelvollinen tarina. Vulcanuksen ahjoko se oli suomeksi Non Stopissa?

Yoko Tsunot toimivat varmaan paremmin jatkosarjoina, kun aina kukin pätkä tuli luettua moneen kertaan ennen kuin taas parin viikon päästä uusi lehti tupsahti postiluukusta. Putkeen luettuna dramatiikka ja jännitys kärsivät pienen inflaation.

[Clavia Z]

La feu de Wotan on suomentamaton albumi. Minulla ei ole sitä millään kielellä, toivon hartaasti englanninkielistä painosta.

Joo, The Time Spiral ja The Prey and the Ghost hankin minäkin englanniksi, Turun Sarjakuvakaupasta. Rupesin sitten väijymään Cinebookin julkaisuohjelmaa siinä toivossa, että heiltä tulisi lisää euroherkkuja.

[tertsi]

Ups!
Sekoitin albumit keskenään. 

En ole minäkään tuota Feu de wotania lukenut.

[hdc]

Joo, suomentamaton. Ingrid on löytänyt Koblenzin lähistöllä olevasta linnasta oudon laitteen, kuolemansäteestä on jo ollut puhetta...
Kallion kirjastossa on iso kasa näitä ranskankielisiä Yoko Tsunoja jota nyt olen tavaillut vaikka nämä meneekin kielitaitoni rajoilla (onneksi Leloup ei harrasta sanaleikkejä ja kuvitus on aina nättiä).

[Spip-orava]

Itsellä kanssa ajat sitten jostain divarista ulkomaan kielellä napattuina nuo Wotanit ja Aikaspiraalit. Ei ole voinut kuin ihmetellä ettei niitä ole vieläkään tullut suomeksi. Sitten on kanssa tuo Aikaspiraalin jälkeen tullut La Proie Et L'ombre kummitusjuttu, joka on todella heikko albumi. Sitäkään ei ole suomennettu.

[tertsi]

Vaikka viesti ikuisuuteen on tullut Nonarissa, niin olishan se ihan kiva omistaa albuminakin.

[Kumara]

Ehdottomasti !

Kuin myös !

[Anssi Rauhala]

Onkos Ametistista kuulunut mitään ?

Kirjapainovedokset tarkastettiin just loppuviikosta. Eiköpä ne koneetkin käynnisty tuotapikaa.

[Maldon]

Brysselissä käydessäni huomasin tuon uusimman albumin ranskaksi ja tuli se sitten
ostettua, vaikka suomalainenkin kohta ilmestyy. Kieltä en ymmärrä, mutta kyllä
siitä jotenkin sai tolkkua. Suomikin siellä vilahtaa. Emilia on noussut näköjään
aika tarkeään rooliin. Ruusu ja robottityttö tuntuivat aivan turhalta painolastilta.

Leloup on hyvä piirtäjä, mutta jotenkin konemainen. Esim. kaikki naiset ovat
niin samannäköisiä, ettei henkilöitä erota kuin kampauksesta ja ihonväristä.

Jos oikein muistan, ostin albumin Yoko Tsunon kadulta (Yoko Tsuno straat).

[tertsi]

(Joillakin) Brysselin kaduilla on "oikean" nimen lisäksi myös "sarjakuvanimi"

[Anssi Rauhala]

Olisi kiva tietää, paljonko Leloup piirtää itse ja paljonko jää avustajille ?

Tämä taitaa olla aika varjeltu salaisuus. Yoko-foorumilla vaikuttaa varsin aktiivinen yhteyshenkilö Leloup'n studion ja keskustelijoiden rajapintana, ja hän saattaa (ilmeisesti?) olla talon ainoa assistentti. Leloup piirsi vielä Ametistiin vähintään lyijäykset kokonaan,  etteikö vain tekisi tussauksetkin? Assarin tehtäväksi jäisi originaalien puhtaaksi kumittaminen ja skannaaminen siistimisineen, sitten photariväritys (ja niihinkin saa varmasti menemään paljon täysiä työpäiviä). Minen ole päässyt näistä selville.

Tässä belgialaisen uutislähetyksen insertti Ametistin viimevuotisen julkistuksen kunniaksi: https://www.youtube.com/watch?v=2yXWx42IKWY

[VesaK]

Värit tekee edelleen Studio Leonardo:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vittorio_Leonardo

Lewis Trondheimiakin alkoi taannoin kiinnostaa mitä hänen lapsuuden sankareilleen tapahtui, ja hän sai asiassa paljon apua silloin vielä virkeän Yves Delporten sähköposteista. Melkein kaikilla Spiroun artisteilla oli ollut päihdeongelmia, mutta ei Leloupilla, joka kuitenkin meni ihan tutkalle muutoin jo Hergén studiolla työskennellessään. Hän on niin herkkä, että alkaa itkemään, jos on asettanut Yoko Tsunon vaaratilanteeseen eikä heti keksi miten Yoko siitä selviää.

Trompan sarjakuvamuotoinen tutkielma julkaistiin jatkosarjana nimellä "At loose ends" Fantagraphicsin Mome-antologioissa 7 - 10.

[Janne]

Ja Yokon arvostellu olisi etusivulla luettavissa.
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1997

Oli mielenkiintoista arvostella uusi Natasha ja Yoko Tsuno putkeen. Molemmat ovat sarjakuvan klassikoita, joissa molemmissa on käytännössä sama vaiva: käsikirjoitusten taso ailahtelee. Nyt ne olivat näissä molemmissa melko lailla kunnossa, Natashassa jopa pari pykälää paremmin. Molempia sarjoja kuvaa myös se, että niissä kuvitus on ollut alkujaan erinomaista, mutta iän tuoma vaikutus on ollut näkyvissä etenkin tällä uudella vuosituhannella kummassakin sarjassa. Edelleen kuvitus on kuitenkin riittävän hyvää, jotta uusistakin albumeista pystyy nauttimaan.

[tertsi]

Walthery on aina ollut tauteilija ja Leloup "vain" sarjakuvantekijä. Mielestäni.

edit
siis: taiteilija. 

[Jyrki Vainio]

Walthery on aina ollut tauteilija ja Leloup "vain" sarjakuvantekijä. Mielestäni.

Kiintoisaa... Minä sanoisin melkein päinvastoin. Waltheryllä on aina ollut tiettyä taipumusta piirroksen löysyyteen ja huolimattomuuteen. Leloupin tyyli on jäykähköä, mutta jotenkin niin loppuun saakka vietyä, että siitä tulee semmoinen tietynlainen "kokonaisnäkemys" sarjalle.