No niin!
Ensimmäinen osa luettu. Kaikkiaan 46 sivua.
Piirrokset ovat huomattavasti parempia kuin vaikkapa Menneisyyden katseessa. Tarinakin on parempi. (Nyt kun W. piirtää taustatkin itse, seikkailun graafinen asu on mukavan yhtenäinen.)
Ongelmana, kuten monissa muissakin naisten tähdittämissä seikkailusarjoissa, on se, että tavallinen nainen pistää kovin helposti karskeja miehiä lakoon. Tässä tarinassa Natashan isoäiti hyökkää uhkarohkeasti ja paljain käsin kolmen aseistautuneen konnan kimppuun ja heittelee heitä ketoon tuosta noin vain. Konetuliaseen sarjatulikaan ei osu häneen millään.
Kokonaisuutena seikkailu on hetken viihdettä, mutta ei yhtään sen enempää. Non Stopissa ja Ruudussa ilmestyneille klassikoille tämä ei pärjää, mutta jos pidit vaikkapa Mustasta leskestä, saatat pitää tästäkin.
Niin, tarinan jälkimmäinen osa on vielä työn alla. Nyt ilmestyneen tarinan viimeiset sivut oli päivätty tammikuulle 2014, joten päätösjakson parissa Waltheryltä mennee reilusti vuoden 2015 puolelle. Veikkaisin, että kakkososa julkaistaan albumina loka-marraskuussa 2015. Tämä ykkösosa saadaan albumina tämän vuoden toukokuussa.
Edelleen haikailen Kuninkaallisen kosijan, Kaksoispelin ja Caltech-tuplan julkaisua suomeksi albumimuodossa.
Onneksi sentään se sarjakuvapiirtäjien kidnappaustarina saatiin jokunen vuosi sitten. Ihan parhautta oli se. Mielestäni.
