Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Välineet ja oppaat => Aiheen aloitti: Aura - 30.09.2005 klo 12:24:59
-
Kuinka monelle ovat tuttuja piirtämisestä (ja kuvien käsittelystä yms) johtuvat rasitusvammat eli jännetupentulehdus ja ns. kirjoittajan kramppi?
Voisi kuvitella, että moni on joutunut kohtaamaan ongelman viimeistään rankan työrupeaman päätteeksi. Itse yritän siirtyä siveltimeen siinä toivossa että se keventäisi työskentelyä... aiemmin olen ollut terä-ihmisiä. Terään on tullut turvauduttua silloinkin, kun aikaa tekemiseen on vähän eikä suuriin sivellinkatastrofeihin ole aikaa, omassa kädessä kun se ei tottele juuri koskaan. Piirtopöydällä värittäessä taas käsi vasta rasittuukin, mikä on tuttua myös muille. Liekö pöydän herkkyys sitten liian pieni... (Wacomin Volito A6) Eli millaisia kokemuksia asiasta itse kullakin on?
En etsimällä löytänyt Kvaakista tähän aiheeseen liittyvää ketjua, joten päätin viimein aloittaa sellaisen. (Ensimmäinen aloittamani ketju, ja näin synkkä aihe. Oi voi.) Toivottavasti ei mennyt aivan väärään kategoriaan, mutta järkeilin, että tämä kuuluu kuitenkin yhden jos toisenkin piirtäjän elämään tavalla tai toisella, ja nimenomaan myös välineiden valintaan tai työympäristön järkkäämiseen. Jos kuitenkin meni väärin niin pahoittelut, viesti pitää sitten siirtää...
-
Jep, tuttuja ovat. Välistä joutuu isomman projektin kanssa sydän kurkussa toivomaan, ettei jännetuppitulehdus iske päälle. Onneksi osaa lukea jo varoääniä kun alkaa vihlomaan ikävästi. Silloin ei auta kuin venytellä ja leppuutella. Pitäisi myös muistaa aina välistä vahvistaa käsien lihaksia, jotta moisesta pääsisi.
Yksi hyvä temppu rasituksen vähentämiseksi on laittaa ohuen siveltimenvarren ympärille joku putki, joka paksuntaa vartta ja näin auttaa. Monesti alkaa sormenpäihin sattumaan, jos oikein pienellä siveltimellä piipertää. Tällaisen putken saa vaikka vanhasta huopa- tai kuulakärkikynästä. Laittaa muutaman kierroksen maalarinteippiä ensin siveltimen varren ympäsi ja survoo sitten putken siihen päälle. Kannattaa kuitenkin huolehtia, ettei putken ja teipin sisään pääse jäämään vettä.
Minulla asiaa ei auta se, että koko ajan pitää olla koneen äärellä ja maalatessa sitten tulee räpellettyä yli purkkien ja purnukoiden oudossa asennossa hiiren ja näppäimistön kanssa. Niin kuin nytkin...
-
Ei nyt ihan vammat, mutta kyllä sitä käsi kipeytyy pidemmän piirustusurakan johdosta. Myös sillon, jos on ollu pidemmän aikaa piirtämättä, alkaa helposti särkemään. Kai se johtuu siitä, kun lihakset ei oo tottunu ja sitten jännittää kättä ihan liikaa ja turhaan.
Itse yritän siirtyä siveltimeen siinä toivossa että se keventäisi työskentelyä...
Mulla toi ei onnistuisi. Siveltimellä tehdessä jännitän kättä kaikkein eniten. Rennointa taas piirtäminen on ihan tavallisen tussin kanssa.
Yksi hyvä temppu rasituksen vähentämiseksi on laittaa ohuen siveltimenvarren ympärille joku putki, joka paksuntaa vartta ja näin auttaa.
Minä oon ratkaissut tämän kietomalla teippiä varren ympärille. Mutta olen myös nähnyt (Byrnellä tietenkin) semmosen siveltimeen pistettävän pidikeosan. Ainakin luulen, että se on ihan sitä varten suunniteltu juttu eikä mikään Byrnen oma viritelmä. Täytyy ettiä kuva siitä.
-
Jaa, mutta ei se näin tarkemmin ajatellen välttämättä olekaan mikään sen kummempi juttu. Näyttää lähinnä joltain eristeputken pätkältä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4383.0;id=1280)
-
Luultavasti olisi aika paljonkin vaivoja, jos saisin piirrellä niin paljon kuin jaksan. Kun kesälomalla tein melkein sivun sarjakuvaa päivässä, iski jännetupentulehdus aika nopeasti. Onneksi nuo hoituu yleensä sillä, että pidän rannetukea pari päivää. Muulloin riittää levoksi se, että pitää käydä töissä. Omituista, että tietokoneen hakkaaminen päivät pitkät ei juurikaan rasita näitä rimpularanteita, piirtäminen kyllä...
-
Suosittelen tosiaan tuollaisen putkiviritelmän tekemistä, ei siihen mitään spesiaalisysteemejä tarvita, mikäli käyttää paljon sivellintä, etenkin tarkkoja ja pieniä yksityiskohtia maalatessa. Vähentää kipua sormissa ja ranteessa. Jännetuppitulehdus ei ole yhtään kiva. Se pysäyttää tekemisen pitkäksi aikaa. Pahin lienee kuitenkin huono työasento konetta käyttäessä, ainakin minulla.
-
Viime marraskuussa oli kiireitä.. päivät studiolla koneen edessä ja illat ja viikonloput kuvitustöitä kotona.. ensin kättä alkoi särkemään, ja lopulta olin monta viikkoa hirveässä niskakivussa, buranaa piti syödä kuin karkkia ja nukkumisesta ei meinannut kivun vuoksi tulla mitään, kun niskaa särki melkein kaikissa nukkuma-asennoissa. Joululoma meni sitten parannellessa itseään. Ergonomialla on tosiaan merkitystä.. ja liikunnalla ja voimistelulla. Kun tällainen kiireinen ruljanssi on päällä, kannattaa varata joka päivä tunti liikuntaan ja voimisteluun, vaikka miten olisi kiire. Ennemmin missaan muutaman deadlinen kun saatan itseäni toista kertaa sellaiseen kuntoon.
Ryan Churchilla on hieno tuoli, jonka käsinojaan on pultattu Wacomi kiinni.. sellaisen haluaisin.
-
6. Tablet Position
Q: I was reading that you rigged your tablet to your chair. I am curious to know how you did that. I've got the same chair and would love to have it set up the way you described.
A: I have the large tablet, and the bottom of the tablet rests on the right armrest of the chair; the top of the tablet rests on a table which is about 5cm taller than the armrest and about 20cm away from it. It's just sitting there, but it's really stable, and I can rest my right arm on it when I'm drawing. The important thing is that the tablet should be in a position that allows your arm to comfortably rest on it for a while.
(http://www.ryanchurch.com/images/promo/ryan002_bg.jpg)
-
Kalteva piirustus pöytä tietenkin auttaa niskakipuihin ja parempi olisi jos käsi saisi levätä sen päällä. Itse tein ihan vanerista tommosen. Ainakun Hergestä olen kuvan nähnyt, niin äijä piirtää ihan suoralla pöydällä. Luulisi olevan niskan jumissa kun niin paljon piirsi.
-
Mulla toi ei onnistuisi. Siveltimellä tehdessä jännitän kättä kaikkein eniten. Rennointa taas piirtäminen on ihan tavallisen tussin kanssa.
Ajattelin lähinnä sitä, ettei siveltimellä tarvitse painaa samaan tyyliin kuin terällä tehdessä. Taidan puristaa kynää liikaa... Täytyy muistaa tuo putkihomma.
Itsellä kipeytyy lähinnä peukalon seutu, ikävintä on joutua tekemään lyhyellä aikataululla... Varsinkin nuorempana unohdin aina pitää taukoja, ja rupesin pelkäämään olenko kehittänyt itselleni jonkin ihme vamman. Tietty on normaalia että käsi kipeytyy pitäessä sitä pitkään samassa asennossa, siihen ei auta muu kuin tauko. Yleensä käden alkaessa kramppaamaan auttaa lepo, mutta joitakin kertoja on tullut pitempiaikainen riesa, joka tuntuu heti tehdessä kädellä tietyn liikkeen. Pidin ideaalisidettä, en piirtänyt ja pesin hampaat vasurilla.
Peukalotuki on hankittu Instrusta, mutta tuntui pikemminkin pahentavan tilannetta joten en ole uskaltanut pitää sitä. Aiemmin neuvot ovat terveyskeskuksessa olleet vain "ei noille yleensä tehdä mitään, anna levätä", koululääkäri taas sanoi heti, että asialle pitäisi alkaa tehdä jotain, ammatti kun on kuitenkin kai tähtäimessä. Särkylääkekuuri ja omille mitoille tehty tuki. Jos ei tuki maksa liikaa.
Minua on peloteltu sillä, että vaiva saattaa pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen. :( Yritän tosissaan uusia työtapoja - vanhoista vääristä on uskomattoman vaikea päästä eroon! En muista päätöksiäni ja lopulta tulee sellainen olo kuin joku olisi korvannut pääni vuotavalla ämpärillä. Älyttömintä on se, etten ole vieläkään aivan varma, mikä on mennyt täysin pieleen ja miten vammoja pitää hoitaa oikein. En haluaisi luopua ammattilaiseksi yrittämisestä siksi, että olen itse ollut typerä ja onnistunut välttämään tärkeät asiat jotka olisi pitänyt tietää jo "silloin joskus".
Pitää vain päättää etten ylitä rajojani, ainakin siihen asti kunnes iskee seuraava kiire. Pitääpä etsiä josko löytyisi ketju siitä, kuinka kauan itse kukin kuluttaa yhden sivun tekemiseen...
-
Minulla olisi tarkoituksena tehdä jonkinlainen opas piirtäjien tules-vaivoista ja niiden hoidosta ja ennaltaehkäisystä, kun koulutus antaisi siihen eväitä. Palataan siis asiaan tulevaisuudessa, ja voitte laittaa kysymyksiä tai asioita joista haluaisitte enemmän tietoa, niin voin laittaa ne siihen artikkeliin.
-
Niin ja varsinkin sellaisille henkilöille jotka tekevät kuvituksia päätyökseen ja oma terveys huolestuttaa, niin suosittelen varaamaan ajan ergonomiakartoitukseen työfysioterapeutilta. Saa ainakin konkreettisia neuvoja ongelman parantamiseen. Nykyisin on kuitenkin olemassa aika lailla erilaisia apuvälineitä työpisteen ongelmien parantamiseen (tässäkin ketjussa on ollut muutamia)
-
Sattuu niin pirusti vasempaan käteen ja hartiaan ja kyynärpäähän. Kävin tänään työterveyslääkärillä. Otettiin kuvat ja kaikki. Pitää tästä lähteä ostamaan vielä pillereitä. Huomenna pitäisi soittaa lekurille ja kuulla tuomio.
En vain ymmärrä, miksi Vasen käsi, kun käytän hiirtä Oikealla kädellä. ???
-
Niin ja varsinkin sellaisille henkilöille jotka tekevät kuvituksia päätyökseen ja oma terveys huolestuttaa, niin suosittelen varaamaan ajan ergonomiakartoitukseen työfysioterapeutilta.
Harmi, että olen vasta opiskelija... ei ole vielä työterveyslääkäriä ja fysioterapeutti kuulostaa aikas kalliilta. Onneksi kouluterveydenhuolto on hyvä, mutta ei se koululääkärikään silti ole näiden juttujen asiantuntija...
-
Sattuu niin pirusti vasempaan käteen ja hartiaan ja kyynärpäähän.
...En vain ymmärrä, miksi Vasen käsi, kun käytän hiirtä Oikealla kädellä. ???
Joskus on mennyt vasemmalta itselläni hartia ja olkavarsi kipeäksi, tuntemattomasta syystä minullakin, kun työt tulee tehtyä oikealla. Kauheimman skenaarion maalasi silloinen työkaveri, joka piruuttaan sanoi sepelvaltimotaudin ensioireeksi. Näin meillä keski-ikäisillä.
Nykyään ilmeisesti nivelet ovat jotenkin sopeutuneet (siis kasvaneet kieroon), kun niin pahasti ei enää kipeydy. Joka suuntaan liikuttaessa kyllä kuuluu ihmeellistä rousketta ja natinaa, mutta laskettakoon sekin iän (40 vuotta, 4 päivää) mukanaan tuomaksi ominaisuudeksi.
Toivottavasti lääkärisi tuomio on hyvänlaatuinen ja selviät jollain hämmästyttävän helpolla keinolla vaivastasi. Kymmenen kerran kuuri hierojalla on kyllä yksi hyvä konsti.
-
Oho!
Tuo sepelvaltimohomma ei kuulosta kivalta. Sitä on suvussa.
Pitäisi varmaan muuttaa elämäntapoja. Liikuntaa ja rehuja. Se on vain niin vaikeaa...
No, huomenna nappaan ekan pillerin ja katsotaan, miten se vaikuttaa.
-
Työfysioterapeuttia en varmaan opiskelijana saa käsiini, mutta kyselin tuossa rannetuista. Respecta (www.respecta.fi (http://www.respecta.fi)) valmistaa niitä myös mittojen mukaan, ja kuulemma voisin soittaa fysioterapeutille sinne.... puolen tunnin aika maksaa 40 euroa, huh huh - näin opiskelijanäkökulmasta ajatellen. Ehkä pitäisi kysäistä jos koulun kautta pääsisi jonnekin, en edelleenkään tiedä, mikä ongelma itse asiassa edes on kyseessä. Arvelivat peukaloniveltä. Koululekuri ei passittanut minnekään jatkotutkimuksiin, mikäli niille edes tarvetta on. Jeesh. Saattaahan olla, ettei ongelmani edes kroonista laatua. Nyt ei oo kädessä tuntunut mitään, vaan enpä ole hirveästi piirrellytkään... Aina joskus tulee mieleen että entäs jos ei käsi kestä kohta enää mitään. :( Pitää vähentää työtahtia ja muistaa ne %¤&# tauot. Jotka unohdan aina. Se on jo ihan uskomatonta. Pitää laittaa joku herätyskello työpöydälle...
Tertsi: Vaikuttivatko napit mitenkään?
-
Tässä itse hyväksi havaitsemani ranne- tai tarkemmin kyynärtuki.
http://www.ergorest.fi/fin/index.htm
Idea on että kyynärvarsi lepää tuon tuen päällä, ranteeseen ei tule turhaa jännitystä ja kättä voi pitää rentona hiiren tai näppiksen päällä. Voi näyttää vähän kömpelöltä, mutta nuo nivelet on hyvin liikkuvat, tukevat ja säädettävät. Voin kyllä suositella.
Kannattaa varmistaa että työpisteen lähellä ei ole vetoisaa ikkunaa. Tämä voi joskus jäädä huomaamatta. Kylmä veto talvisaikaan lisää jännetuppitulehduksen vaaraa merkittävästi. Itselläni ei ole oireita juuri ollut, mutta sen yhden kerran kun kipuja tuli, se johtui varmaankin tuosta vuotavasta ikkunasta.
-
Kannattaa varmistaa että työpisteen lähellä ei ole vetoisaa ikkunaa. Tämä voi joskus jäädä huomaamatta. Kylmä veto talvisaikaan lisää jännetuppitulehduksen vaaraa merkittävästi. Itselläni ei ole oireita juuri ollut, mutta sen yhden kerran kun kipuja tuli, se johtui varmaankin tuosta vuotavasta ikkunasta.
Ainakin keittiön ikkuna vetää, toisen yritin tutkia mutta en huomannut mitään erikoista... Koulussa sen sijaan on aika kylmä aina välillä. Ehkäpä torimummu-hanska toisessa kädessä lämmittäisi sen verran, ettei saa vetoa. Joskus siellä pohjoisessa piirsimme juuri tuollaiset hanskat kädessä kun koulun lämmitys prakasi joskus sydäntalvella.
-
Jo ala-asteella, kun kirjoitusta opeteltiin, tuli ohjeistus, että kirjoittaessa kyynärvarren tulee olla tuettuna pulpettiin. Eli pidetään sitä paperia sen verran pitkällä siellä pöydällä että käsi saadaan oikein. Pysyy hartia-olkapää ja ranne rentona ym.
Sitten voisi koettaa suurentaa originaalikokoa, itse jännitän kättä ja painan kynää eniten niiden kriittisten yksityiskohtien piirtämisessä, joissa virheelle ei ole sijaa. Isompi koko vähentää nysväystä ja siten jännitystä, pienet prötöt häviävät sitten kuvan pienennyksessä.
Ja fysioterapeutin/muun asiantuntijan hintaa ei kannata kauhistella, vaikka etsisit alueeltasi asiaan perehtyneen yksityisen lääkärin. Mitä aikaisemmin vika (jos sellainen löytyy) hoidetaan sitä halvemmaksi se tulee. Ja jossakin vaiheessa kun tuska on tarpeeksi iso niin sitä alkaa kukkaronnyörit kummasti löystymään.
Nimim. Ei kyennyt kävelemään viime keväänä issiaksen takia jolloin 2,5e/min*30min*2kpl taksa oli halpaa liikuntakyvyn palauttamisesta.
Tuo outo vasemman käden kipu josta oli mainintoja. Kun teillä on oikea käsi hiirikätenä niin mitä se vasen tekee, makaa sylissä vai nojaillaanko siihen? Tuollaisella pitkäaikaisella nojailulla (koneen ääressä voi helposti vierähtää tunteja) saa hartian jumiin kiitettävän tehokkaasti, seurauksena kipuja ja päänsärkyä. Itse sain niska-hartiaseutuni muutama vuosi sitten niin jumiin että tunsin pulssin ohimoillani 24/7, ei ollut kivaa se. Keppijumppaan kannattaa tutustua, säilyy paikat vetreämpinä.
-
Täytyy kokeilla sekä isompaa originaalikokoa että pitää huoli siitä, että käsi lepää pöydällä. Olen tehnyt viime aikoina paljon juttuja A4 kokoon, käytännön syistä, mutta yrittäessäni taas tosissani siirtyä siveltimeen (se kun ei tottele ei) sitä huomaa että nysväyksestä ei tule mitään. A3 kokoisen sivellintyön saa varmasti pienennettyä B5 kokoon, vaikka se meneekin alle puoleen.
Mitä tuohon fysioterapeuttiin tulee, työn alla nämä tiedustelut... Totta on, ettei kannata pihdata, mutta kun sitä rahaa ei oikein ole... Tätä maailmaa ei ole tehty köyhille eikä opiskelijoille. Nyt kun tuosta ei-hiirikädestä tuli puhe, huomasin ainakin itse nojaavani vapaalla kädellä pöytään.
Rentona pitäisi ilmeisesti olla ja muistaa tauot aina vähän väliä. Tämän koneen näyttökin on liian korkealla, näytön yläreuna ei saisi mennä silmien tason yläpuolelle.
-
Ja pöh. Käsi kramppaa taas kun tekee jotain, vaikka lepo auttaakin... Ja pääsy fysioterapeutille on vieläkin "työn alla". Etsiskelin jotain tietoa netistä, vaikka en kostunutkaan siitä paljoa - kaikki kun oli englanniksi. Sitä paitsi teksti oli vähän liian pelottavaa luettavaa, mitä siitä ymmärsin. :o (Oli paljon termejä joita en tunne.) Ilmeisesti kukaan ei oikein tiedä näistä jutuista - lääkäritkään - ja kaikki saamani neuvot ovat olleet välillä pahastikin ristiriidassa.
On kyllä vähän semmoinen "perhanan perhana"-olo jos olen aiheuttanut itselleni vakavamman vamman jonka kanssa joutuu ehkä elämään koko loppu elämänsä - tai pahimmassa tapauksessa lopettamaan piirtämisen kokonaan. >:( (Sehän ei ole valitettavasti vaihtoehto ihmiselle, jolle piirtäminen ei ole niitä asioita jotka voi noin vain lopettaa.) Olisi kiva päästä jonkun asiat osaavan ihmisen pakeille ja kuulla tuomio. Olen kuitenkin piirtänyt jotain 8 vuotta tosissani, siinä ajassa saa aiheutettua vamman kuin vamman.
Ja joka #¤%& paikassa vetää.
-
Kävin hieronnassa. Ei tuo yksi kerta juuri auttanut, joskaan ei siitä mitään haittaakaan ollut. Perjantaina uudestaan. Ja ensi viikolla.
Pitäisi tänään piirtää vielä puoli sivua Naapurielämää-sarjakuvaa. Olen lykännyt aloittamista koko päivän, kun vasempaan käteen sattuu. No, ei tuska ole mikään mieletön eikä siihen satu koko aikaa, mutta sviduddaa tämä homma!!!
Ostan Mobilatia apteekista ja ryhdyn hommiin.
EDIT: Piti pitää pienet kemut ensi lauantaina , mutta en pysty siivoamaan enkä kokkaamaan, joten oli pakkoa perua koko homma. Sekin ottaa päähän.
-
Ja joka #¤%& paikassa vetää.
En tiedä oliko tämä vain heitto, mutta veto (esim. tuulee ikkunoiden väleistä) on vakava asia, nimenomaan kun on kylmä talvi. Ikkunoille kannattaa tehdä jotain tai jos se ei onnistu, siirtää työpistettä pois vedon äärestä tai ainakin laittaa lämmittävää hanskaa kouraan. Ja sirokätisille naisihmisille veto on vielä isompi ongelma. Kannattaa pyytää amattilaisen mielipide ja suhtautua asiaan vakavasti.
-
Sain piirrettyä puolen sivun sarjakuvan.
Eikä käteen satu juurikaan. Nyt sattuu selkään (tai itse asiassa hartioihin), mutta ei niin pahasti kuin käteen aikaisemmin.
Kun pyöritän käsiä, selästä kuuluu rutinaa. Eiköhän tämä tästä.
-
Urheilu auttaa monenlaisiin vaivoihin. Vaikeinta lienee se alkuun pääseminen, mutta kuulemma (joku aivo/neuro-tms. tutkimus) mikä tahansa uusi tapa vaatii 21 pvää upotakseen. Eli jos kolme viikkoa jaksaa vaikka käydä uimassa /jumpassa, sen jälkeen ei osaa olla ilman. Tiedä häntä. Vaikka taukoa tulisikin, ainahan voi aloittaa uudelleen. Entisenä totaalisohvaperunana pakko sanoa, että kaikki propaganda urheilun autuaaksitekevyydestä on totta! Ja ei kaikki lajit oo solariuminkäyneiden trikoopellejen valtaamia.
Fysiolta saisi varmasti käsien/niskan/hartioiden jumppa- ja venyttelyohjeita myös. Hyvältä tuntuu ne.
Kaikenlaiset lämmittimet (säärystimet, torimummolapaset, hartiahuivit) on täällä todettu hyväksi. Vetoa pitää välttää!
Ja työajan rajoittaminen max. 8 tuntiin. Oikeasti tehokasta piirustusaikaa voi olla vain n. 4 h kerrallaan, olen huomannut. Sitten alkaa keskittyminen herpaantua ja pitää siirtyä puhelin- ja paperihommiin loppupäiväksi. Työ on vaan työtä, täytyy osata arvostaa itseäänkin ja kunnioittaa omia rajojaan.
-
En tiedä oliko tämä vain heitto, mutta veto (esim. tuulee ikkunoiden väleistä) on vakava asia,
Ei ollut heitto... keittiön ikkunan sivusta suorastaan tuuli, huomasin ollessa hellan ääressä. Vetäisin siihen maalarinteippiä joka auttoi hieman, mutta ei se mikään kunnon eriste ole. Toisen isomman ikkunan tutkin, enkä osaa sanoa vetääkö sieltä vähän vai ei, verhot on ikkunan edessä... Pöytä ei ole onneksi kovin lähellä sitä vetoisempaa ikkunaa ja lämmityskin alkaa toimia. Koulussa on koko ajan vähän vilpoinen - silloin kun ei ole liian kuuma. Onneksi on nytkin pitkät hihat jotka peittävät ranteen ja vähän kättäkin.
Torimummuhanskat ovat käteviä, kuten olen varmaan maininnutkin, ne kädessä tuli piirrettyä Limingassa aika paljon...
Nyt olen jo askelta lähempänä fysioterapeutin juttusille pääsyä. Jei.
-
Pari kertaa käyty hierojalla. Heti ekaks nähdessään minun kävelevän vastaanotolle hän sanoi: "sulla näyttääkin olevan toi niska tosi huonossa kunnossa".
Hoito tuntuu asiantuntevalta. Tosin vielä ei ole näkyviä tuloksia parempaan suuntaan. Sain lainaksi semmoisen kaulurin, niin kuin auto-onnettomuuden uhrit. Tämä kauluri vain sattuu olemaan semmoinen pirtsakan sporttinen, lilaa, pinkkiä ja vaaleansinistä. Ei oikein kehtaa tämän kanssa missään liikkua. Joten pysyn ihan vaan neljän seinän sisällä.
Neuvoksi nuoremmille: Menkää lekuriin ajoissa ja kiinnittäkää huomiota ergonomiaan.
-
Hih, usein. Kerran kramppasi peukku juuri ennen koetta ja että oli ihanaa tuhertaa kipeällä kädellä esseitä. Niska sentään ei ole vielä pahemmin oireullut, vaikka melkeinpä koko ajan tulee oleskeltua piirrustuspöydän ääressä.
-
Vaiva hellittänyt huomattavasti.
Sattuu jonkin verran vieläkin, mutta ei enää tuskallisesti.
Päivittäin pitää jumpata semmoisen kuminauhan kanssa kymmenisen minuuttia. Ei haittaa, se auttaa.
Ensi vuonna rupean käymään punttisalilla.
-
Kerronpa varoittavia kokemuksia kannettava & piirtopöytä -yhdistelmästä.
Läppäri ja wacom on muuten kiva, kompakti ja liikuteltava setti, mutta ergonomiaa näillä ei saa aikaan millään. Liian pieni 12 tuuman näyttö on huononäköiselle aina liian kaukana ja liian alhaalla, läppärin näppäimistö on käytännön kannalta huonossa paikassa ja leveäreunainen A5 intuos on etäällä oikealla. Olen kokeillut pitää piirtopöytää sylissä, tukea pöytään jne. mut ei tuota voi oikein järkevästi missään pitää koska toisen käden pitäisi kuitenkin olla näppäimistöllä.
Niska jumii pahasti, rutina käy kun illalla päätään kääntelee. Lisäksi oikean lapaluun alle vihloo harvasepäivä, mikä on todella viheliäistä.
-
Kerronpa varoittavia kokemuksia kannettava & piirtopöytä -yhdistelmästä.
Liian pieni 12 tuuman näyttö on huononäköiselle aina liian kaukana ja liian alhaalla, läppärin näppäimistö on käytännön kannalta huonossa paikassa ja leveäreunainen A5 intuos on etäällä oikealla. Olen kokeillut pitää piirtopöytää sylissä, tukea pöytään jne. mut ei tuota voi oikein järkevästi missään pitää koska toisen käden pitäisi kuitenkin olla näppäimistöllä.
Tuossa on perää.
Minä työskentelen pelkästään vuoteessa, läppäri on sylissä pizzalaatikon päällä ja wacom vieressä patjalla. Kirjoitusasennossa näyttö (17") on hieman liian kaukana ja ranteet nojaavat läppärinlaitaan niin ettei pitempiä tarinoita kestä kirjoitella.
Pitäisi saada cintiqin 15-tuumainen syliin ja erillinen näppäimistö viereen. Mutta cintiq painaa yli neljä kiloa, onkohan se liikaa? Jos tilaisi postimyynnistä, jolloin sen voi palauttaa jos ei toimi (firmoissa ei ole cintiqejä hyllyssä että voisi pyytää kokeiltavaksi henkilökunnan taukohuoneen sohvalle).
On tää vaikeeta. Onko jolla kulla kokemuksia cintiqin painosta?
Varsinainen ongelma on kuitenkin että häntäluun kohta vihottelee...
-
Piirtäminen muistuttaa ainakin yhdessä asiassa puiden pilkkomista: jos yhtä kyytiä pitkän aikaa hakkaa puita kirveellä tai piirtää kynällä, käsi voi kouristua. Tämän estää se että välillä sormia ja kättä verryttelee.
Kipeää ja rasittunutta kättä voi lämmittää lämpöpatteria vasten. Auttoi ainakin minulla, tosin vasta ihan rasituksen aiheuttaman tuskan huomaamisen alkuvaiheessa. Vasenta kättä jomotti tietokonepöytään nojaamisen vuoksi. Töissä kun pitää istua näyttöpäätteen edessä.
-
Olen ihan luonnostani pitänyt aina kynää tällä tavalla sekä piirtäessä että kirjoittaessa: kynä on peukalon, etusormen ja keskisormen otteessa ja nojaa nimettömään. Ainakin itse olen huomannut kaikkien muiden pitävän kynää peukalon ja etusormen otteessa ja nojaavan keskisormeen. Tämän vuoksi minun ei tarvitse puristaa kynää tai sivellintä lujasti jotta se tekisi haluttua viivaa paperille, koska se pysyy ihan tarpeeksi jämäkästi kolmen sormen otteessa.
Ollessani ala-asteella opettaja yritti opettaa minulle toisenlaista (oikeanlaista) tapaa pitää kynää, mutta eipä onnistunut. En suosittele kolmen sormen otetta (ihan kuin kirjoittaisin jousiammunnasta) kenellekään jos siihen ei ole tottunut. Minulle on jotkut sanonut että sinä pidät kynää väärin. Sanoin että näin kynä pysyy hyvin kädessä ja niin olen aina tehnyt. Muut kokeili samaa eivätkä tykänneet pitää kynää sillä tavalla. Tuntui vissiin oudolta. Minä taas jos pidän kynää toisin kuin olen tottunut, niin se tuntuu hankalalta eikä viivasta tule sellaista kuin haluaisin.
-
Olen ihan luonnostani pitänyt aina kynää tällä tavalla sekä piirtäessä että kirjoittaessa: kynä on peukalon, etusormen ja keskisormen otteessa ja nojaa nimettömään.
Sulla on sitten varmaan kirjoittajan/piirtäjän patti nimettömässä? Outo ajatus...
Hassua muuten... Tajusin että nykyään tietokoneaikana liiasta kynän pitelystä johtuvat patit ei varmaan enää ole yleisiä? Mulla oli lapsena usein rakkokin keskisormessa siinä kohtaa, mihin kynää nojataan. Nykyään siinä on tollainen pieni luutunut patti.
-
.. Minulle on jotkut sanonut että sinä pidät kynää väärin. Sanoin että näin kynä pysyy hyvin kädessä ja niin olen aina tehnyt. ..
Luova työ ja sen tekeminen on aina yksilöllistä, mitä tahansa sitten ne itsensä "viisaammiksi" nimettäneet siihen sanovat. Tuosta kai ainaskin yhteen otteesen puitiin vasenkätisyys-aiheessa joku aika sitten.
Jos nuo ennenmainitut saisivat tätä maailmaa pyörittää oman pikku päänsä mukaan, niin kiellettäisikö silloin esimerkiksi vammaisten taidepuuhat? "Et sää saa maalailla, eihän sulla oo edes käsiä .."
Kaikille soisin sen vapauden (niitä kun on niin vähän tässä maailmassa) että saisi edes ITSE päätyä sopivaan tapaan kirjoittaa tai piirtää tai miten tahansa.
Minä esimerkiksi oon niin "outo" etten voi mitään kirjoitella suoraan koneella tai tietsikalla. Aina mä vedän parit lehtiöt sutuiksi käsin, lyijykynällä ennenkö teen enempi siloiteltua jälkeä kässäriin tms. koneella.
-- j --
-
Meikälläki vihottelee sekä hartiat ja sitten toi piirtokäsi. Wacomi siihen on syyllinen. Siihen käteen. Minä ku käytän sitä joka päivä monta tuntia ja samoin ihan tavallista kynää. Käsi ei kestä oikein, vaan minkäs teet kun herra deadline painaa päälle...
-
.. Käsi ei kestä oikein, vaan minkäs teet kun herra deadline painaa päälle...
.. opettelet käyttään nenääsi ? ..
-- j --
-
Meikälläki vihottelee sekä hartiat ja sitten toi piirtokäsi. Wacomi siihen on syyllinen. Siihen käteen. Minä ku käytän sitä joka päivä monta tuntia ja samoin ihan tavallista kynää.
...ja sinulla on varmaan joku paremmasta päästä oleva Wacom? Olemme monen ihmisen kanssa todenneet, että Wacom Volitossa joutuu kynää painamaan ja puristamaan niin paljon, että käsi ei oikein tykkää. Mietimme jos parempi ja herkempi Wacom ratkaisisi edes osan ongelmista...
-
...ja sinulla on varmaan joku paremmasta päästä oleva Wacom? Olemme monen ihmisen kanssa todenneet, että Wacom Volitossa joutuu kynää painamaan ja puristamaan niin paljon, että käsi ei oikein tykkää. Mietimme jos parempi ja herkempi Wacom ratkaisisi edes osan ongelmista...
Mulla on wacom intuos 2, a4 kokoa. Ei tässä nyt niin kynää joudu puristamaan, mutta se pienikin puristus käy kuukausien ja vuosien mittaan hermoon. Siltä ainaki nyt tuntuu...
-
Tuttujahan nuo rasitusvammat. Iskee käsiin jatkuvasti etenkin pitemmän rupeaman myötä. Ainoa parannuskeino on lepuutus ja kääriminen siteeseen. Joskus lotraan myös jotain voidetta, kuten Moviflexiä.
Myöskin nimettömien ja keskisormien ylimmät nivelet on vääntyneet liian kovan kynänpuristuksen myötä.
-
Piirrän melko paljon "tavallisilla kynillä" kuin myös Wacomilla (Intuous2 A5). Koneella en käytä hiirtä ollenkaan vaan senkin homman ajaa Wacomin kynä. Eikä ole käsi kipeytynyt, niskassa joskus tuntuu mutta se korjaantuu kun ristii kädet ja ojentaa ne niin ylös kuin kykenee puoleksi minuutiksi. Tuon kun toistaa silloin tällöin niin auttaa. Jos piirtäessä pitää puristaa kynää kovin niin pitäisikö herkistää Wacomin kosketusherkkyyttä, itse oikeastaan roikutan kynää sormissa. Aika kevyttä otetta suosin myös tavallisella kynällä.
-
Kerronpa varoittavia kokemuksia kannettava & piirtopöytä -yhdistelmästä.
Nyt kun olen ite tällä yhdistelmällä vähän väsännyt, niin ymmärrän, mitä tarkoitat. Niskat on ihan jumissa ja on vaikea löytää kunnon työasentoa. Tosin mulla vaikuttaa osittain se, että etenkin vähän tarkempaa piirtäessä jännitän joka ikistä lihasta ja pidätän vielä hengitystä päälle. Ei ole sitten ihmekään, jos paikat jumittaa.
-
-- jännitän joka ikistä lihasta ja pidätän vielä hengitystä päälle. Ei ole sitten ihmekään, jos paikat jumittaa.
:D haha! Tuo kuulostaa jo varsin epämukavalta, ei voi varmaan kauhean pitkiä aikoja työskennellä henkeään pidätellen...
Olen etsiskellyt atk-pöytää, jossa pöytälevy olisi kahdesta, itsenäisesti korkeussäädettävästä osasta. Semmoisella saattaisi järkevä näyttö-wacom-istuin-suhde jopa löytyä. Tavallinen näppäimistötaso on sekin aina wacomille väärällä korkeudella. Solukämpässä vaan ei ole kauheasti enää tilaa pöydille...
-
Kerrotaanpas vähän horroritarinaa:
Viime vuoden loppupuoliskolla tuli koneenkäytön ja runsaan piirtämisen ohella tehtyä kontinpurkutöitä ja siinä meni sitten kädet ihan hajalle. Yhdessä paikassa laatikoissa oli reiät siten, että saattoin nostaa aina vain tietyllä tavalla ja kaikki paino oli oikean käden varassa. Aluksi oli vain oikea ranne, mutta sitten levisi molempiin ranteisiin ja olkapäihinkin. Nyt on 2 ja ½ kuukautta ollut kädet ihan käyttökelvottomina, vähän alkavat ranteet hellittää. Kaiken maailman rannetukia ja siteitä olen käsissä pitänyt. Auttavat kummasti ja nyt ranteet ovatkin jo paranemaan päin. Ongelma on tällä hetkellä etenkin vasen kyynärpää.
Kysyisinkin olisiko kenelläkään ideoita miten olkapäiden seutua kannattaisi venytellä & vahvistaa, kipeät ranteet huomioon ottaen? Entäpä sitten kun on taas kädet kunnossa? Uiminen lienee parhaimpia lajeja.
Niskat on kanssa muuten aina jumissa, onko kalteva taso siinä suhteessa parempi?
-
:D haha! Tuo kuulostaa jo varsin epämukavalta, ei voi varmaan kauhean pitkiä aikoja työskennellä henkeään pidätellen...
Joo, niinhän se on. Huomasin toissa päivänä, että aika hyvän asennon saa sillä, että pistää koneen korkealle pöydälle (tai vaihtoehtoisesti säätää tuolin matalaksi, jos voi) ja pitää Wacomia sylissä. Siinä näyttö on melkein silmien tasalla ja käsiä voi lepuuttaa melko luonnollisessa asennossa. Ainoa ongelma on sitten se, että kun pitäisi jotain pikakomentoja tehdä näppäimistöltä...
-
Mulla auttoi oikean käden vaivaan se, että vaihdoin hiiren vasempaan käteen. Meni erinäinen hetki totutellessa, mutta kyllä kannatti.
Mättöpelejä pelatessani tai Wacomilla piirtäessäni käytän oikeaa kättä, mutta ne on niin harvinaisia juttuja, ettei käyttö tunnu enää missään.
-
--Ainoa ongelma on sitten se, että kun pitäisi jotain pikakomentoja tehdä näppäimistöltä...
Tuo nimenomaan on se ongelma, miksi konetta ilman ulkoista näppistä ei voi nostaa tarpeeksi ylös. Näppäimistöä tarvitsee jatkuvasti. Tosin esim. photarin yleisimmät näppisavut, käsi (space) ja pipetti (option), voi määrätä noihin Wacomin kynän kahteen nappiin, joten se vähän vähentää näppistarvetta piirto/maalaushommassa.
Minä yritän käyttää "arkikäytössä" hiiren sijasta mahdollisimman paljon läppärin trackpadia, joka on ainakin tässä iBookissa ihan miellyttävä ja tarkka käytellä. Esim webbiselailussa ei välttämättä kaipaa hiirtä. Kun osan ajasta käyttelee kynää, tulee sen verran vaihtelua, ettei käsi kipeydy niin herkästi. Niskakipuihin työvälineen vaihto ei tosin vaikuta.
-
Herättelenpä tätä ketjua, koska aihe on kuitenkin (liian) tuttu monelle.
Yhä saa kitistä samoista asioista kuin syksyllä, mutta nykyään vähemmän, työtapojen yms muutos on helpottanut tilannetta jonkin verran. Edelleenkään en ole varma, onko peukalon sivussa tuntuva "kiristys" jännetupentulehdusta vai kramppia vai mitä, mutta vaiva tuntuu keskittyvän usein peukalon tyveen. Tuntemukset vaihtelevat jonkin verran. Lekuri pelotteli vaivan kroonistumisella, mikä on haahuillut mielessä sen jälkeen. Pitää muistaa venytellä. (Viimeksi sain käteni kipeäksi venyttelyllä, vaikka se taisi olla sitä "tervettä" kipua kuten urheilusuoritusten jälkeen.)
Koska lihaksia pitäisi vahvistaa, hankin semmoisen pallon, jonka pitäisi olla monipuolisempi kuin niiden sormipuristin-juttujen. Pallon käyttöohjeissa varoitetaan vinkeästi liiallisen käytön aiheuttamista rasitusvammoista. Mitään kokemuksia näistä?
Aiheestahan on ketju myös sekalaista-osiossa:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5624.0 Ehkä nämä kaksi pitäisi yhdistää?
-
Aiheestahan on ketju myös sekalaista-osiossa:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5624.0 Ehkä nämä kaksi pitäisi yhdistää?
Antaa olla näin. Surfin Joen aloitus on enempi yleiseen tietokoneen käyttöön ja surffailuun liittyvää kun taas täällä puhutaan enempi sitten työkseen sarjakuvia/kuvituksia yms. tekevien rasitusvammoista (miksei siis myös ihan kynällä piirtämisellä tulevista).
-
Yksi hyvä temppu rasituksen vähentämiseksi on laittaa ohuen siveltimenvarren ympärille joku putki, joka paksuntaa vartta ja näin auttaa. Monesti alkaa sormenpäihin sattumaan, jos oikein pienellä siveltimellä piipertää. Tällaisen putken saa vaikka vanhasta huopa- tai kuulakärkikynästä. Laittaa muutaman kierroksen maalarinteippiä ensin siveltimen varren ympäsi ja survoo sitten putken siihen päälle. Kannattaa kuitenkin huolehtia, ettei putken ja teipin sisään pääse jäämään vettä.
Tässä lainaan itseäni. Olisinpa muistanut tämän pari päivää sitten. Tein kuvaa, jossa piti tehdä tavallista enemmän yksityiskohtia ja jossain vaiheessa alkoi sormenpäissä kihelmöidä. Lopulta kun kipu alkoi jo haitata maalaamista laitoin tuollaisen putken siveltimen varren ympärille mutta se ei enää siinä vaiheessa auttanut.
Seuraavana aamuna peukalo oli edelleen miltei tunnoton, aivan kuin raaja silloin kun nukkuu sen päällä ja estää verta kiertämästä sinne. En kuitenkaan usko nukkuneeni erikseen peukaloni päällä, joten vika oli ilmeisemmin maalaamisessa. Vikaa kesti koko eilisen mutta ilokseni tänä aamuna se oli poissa. Omituinen tapaus. Suosittelen siis käyttämään tuollaista putkiloviritelmää ohutvartisissa siveltimissä, ettei peukaloanne tarvitse amputoida kuolion takia.
-
Suosittelen siis käyttämään tuollaista putkiloviritelmää ohutvartisissa siveltimissä, ettei peukaloanne tarvitse amputoida kuolion takia.
Itsellä ei ole ollut koskaan tuollaista ongelmaa, mutta enpähän siveltimellä niin paljoa ole tehnytkään... Pikemminkin riitelee peukalon tyvi ja viimeisimpänä pikku ihanuutena on myös kyynärpää alkanut oireilla sillä olen joutunut käyttämään liikaa tietokonetta. Saa nähdä saavatko sitä kuntoon hyvinvointiklinikalla, vaikka tilanne onkin ollut huomattavasti parempi. (Ehkä senkin takia että olen ollut kaksi viikkoa pois koulusta...) Hemmetti kun ottaa päähän. Menisin murhe-ketjuun valittamaan jos jaksaisin.
-
Pikemminkin riitelee peukalon tyvi ja viimeisimpänä pikku ihanuutena on myös kyynärpää alkanut oireilla sillä olen joutunut käyttämään liikaa tietokonetta. Saa nähdä saavatko sitä kuntoon hyvinvointiklinikalla, vaikka tilanne onkin ollut huomattavasti parempi. (Ehkä senkin takia että olen ollut kaksi viikkoa pois koulusta...)
Oivoi. :-\
Eräs ratkaisu hiirikyynärpäähän on uudenmoisten hiiri- ja näppisyhdistelmien hankkiminen. Ergonomisen näppiksen käytön opettelu kestää pienen hetken, mutta maksanee vaivansa takaisin. Hiirissäkin on saatavilla malleja, joissa riittää peukalon tai sormenpäiden käyttö kursorin liikutteluun. Auttaa ranteen-kyynärvarren vammoinen moinen järjestely.
-
Pikemminkin riitelee peukalon tyvi ja viimeisimpänä pikku ihanuutena on myös kyynärpää alkanut oireilla sillä olen joutunut käyttämään liikaa tietokonetta.
Minullakin kyynärpää rasittuu, jos työskentelen Wacomilla liikaa. En ole vielä löytänyt sellaista ergonomista asentoa, joka toimisi koneen kanssa. Hassua on myös se, että jostain syystä hiirikädessäni (oikea) ei veri kierrä tarpeeksi koneen äärellä pitkään ollessa ja se muuttuu kylmemmäksi kuin vasen, joka lepää näppäimistöllä ja jota koneen tuoma lämpö lämmittää. Kamalaa saada paleltumavamma tuon takia.
Tämä ei tietysti liity täysin aiheeseen, mutta oikeasti ahdistavinta on kun alkaa epäilemään, että muulla vartalolla on jotain yhtä raajaa vastaan. Yhtenä aikana tunnuin heräävän joka yö siihen, että oikea käteni oli puutunut. Kun sitten eräänä yönä heräsin ja havaitsin koko oikean käsivarren olkapäästä sormiin olevan kylmä ja täysin liikkumaton aloin jo uskoa, että muu vartalo juonitteli oikeaa kättä vastaan ja halusi sen joutuvan kuolioon. Kesti jokunen hetki, ennen kuin veri alkoi taas kiertämään kädessä ja voin sanoa, että kipu oli aika kamala.
-
Mulla on aina ollut ongelmana helposti paleltuvat kädet.
Hiirikäsi siis oikea on puolentunnin koneella istumisen jälkeen ihan jäässä. Nykyisin pahiten vaivaavat olkapäät. Jännitän niitä liikaa. Luin, piirsin tai kirjoitin koneella. Ylin tunnin pituinen sessio jotain näitä niin seuraavat päivät ovat olkapäät ihan jumissa ja särkee hirveästi.
Haluaisin päästä eroon olkapäiden jännittämisestä, mutta mikään asento ei ole auttanut tähän mennessä.
-
Mulla tuli aika paha tuppitulehdus oikeaan käteen joskus muutama kuukausi sitten. En pystynyt tekemään kädellä juuri mitään ja vaihdoin hiiren vasemmalle puolelle konetta. Oikea käsi parantui tosi nopeasti ja huomasin, että hiiri oli pahin rasituksen aiheuttaja. Nyt jos alkaa tulla oireita, heitän hiiren taas toiselle puolen konetta vähäksi aikaa ja vaiva katoaa. Hiiret ovat vaarallisia otuksia!
8]
-
Jaa..itselleni ei ole piirtämisestä tullut kun en pahemmin piirrä,mutta vpk:ssa ollessani niitä oli ranteessa jatkuvasti.Nostin aina paineilmalaitteet liian nopealla rykäyksellä niskaan.
-
Kovin tarkkaa kuvankäsittelyä tehdessä on pakko käyttää parempaa hiirikättä, kipee tai ei. Tällöin olen käyttänyt sellaista tarroilla ranteen ympäri kiinnittettävää rannetukea/lastaa. Muuten sitä ei kannata käyttää, ainakaan jos rannetulehdus on pahana. Siinä vaan ranne jäykistyy ja on kahta kipeämpi. Ranteenlämmitin sensijaan on ehdoton, kannattaa pitää nukkuessa jos on vähänkin vetoisa makuuhuone.
-
Tällöin olen käyttänyt sellaista tarroilla ranteen ympäri kiinnittettävää rannetukea/lastaa. Muuten sitä ei kannata käyttää, ainakaan jos rannetulehdus on pahana.
Onko noin? Minulle annettiin ohjeeksi että pitäisi käyttää akuutissa vaiheessa että käsi saa levätä. Lastaa ei tuossa kokeiluun annetussa ole, ei kuulemma tarvi kun käsi ei ole katkipoikki. Se on kyllä siitä kiva että lämmittää ja on niin pehmeä että se kädessä pystyy jopa piirtämään.
-
Onko noin? Minulle annettiin ohjeeksi että pitäisi käyttää akuutissa vaiheessa että käsi saa levätä. Lastaa ei tuossa kokeiluun annetussa ole, ei kuulemma tarvi kun käsi ei ole katkipoikki.
Tää on nyt ihan omaa fiilisperäistä kokemusta...aluksi, kun jännetupin tulehdus ei ollu ihan niin paha, sellainen jäykkä rannelasta auttoi kätöstä toipumaan. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun peukalokaan ei enää kunnolla taipunut, lastan pitäminen jäykisti rannetta entisestään ja pahensi kipuja. Pehmeä ranteenlämmitin teki sensijaan eetvarttia.
-
Tää on nyt ihan omaa fiilisperäistä kokemusta...aluksi, kun jännetupin tulehdus ei ollu ihan niin paha, sellainen jäykkä rannelasta auttoi kätöstä toipumaan.
Nii se ei siis ole sama asia kuin nuo pehmeämmät tuet? ...Jotka tukevat kyllä jonkin verran mutta ovat...pehmeitä. Se on semmonen sininen Rehbandin hommeli.
-
Kun tarpeeksi pitkään päivittäin istuu ja piirustelee, menee pikkuhiljaa ranne pipiksi. Oli pakko tulla kiukuttelemaan foorumille, kun on pitkään vaivannut rikkinäinen ranne. Onko tästä aiheesta vielä keskusteltu? Onko muilla samanlaista riesaa? Onko voodoosta apua? Entä semmoiset kiinalaiset pitkät neulat, mistä niitä saa? Miten aromaterapia vaikuttaa?
Ja oliko tämä nyt oikea alue aiheelle? Piirtämiseenhän tämä liittyy läheisesti.
[jeps] Tattista oikean alueen löydöstä valvojalle. Olihan näitä kohtalotovereita. [/jeps]
-
Yksi asia on vaivannut taas mieltäni kohtalaisen pitkään. Joillakin tahoilla on varoiteltu siitä, että rasitusvammat voivat johtaa "elinikäiseen vammautumiseen". Kuinka paljon perää tuossa sitten on, tarkoitetaanko sillä kroonistumista vai kirjaimellisesti rampautumista lopullisesti? Suhtaudun tähän hieman skeptisesti sillä USA:n suunnalta yleensä kuuluu lähinnä pelottelua, minkä huomasin etsiessäni rasitusvammoista tietoa englanniksi. Mutta edelleen huolettaa saanko pidettyä vamman poissa, onko jo liian myöhäistä, olenko kämmännyt kaiken. Ja niin eespäin.
Itsellä on taas vaihteeksi käsi ollut suht ookoo kunnossa, vaikka enpä tosin ole mainittavasti piirtänytkään. Koneen ääressä joutuu ja tulee istuttua aivan liikaa. Mitä nyt käsi oireilee välillä ja särki tässä taas yhden päivän (ilmeisesti saatuaan yöllä vetoa sillä en ollut tajunnut laittaa ranteeseen mitään) ihan kuin sanoakseen että "hahaa, turha kuvitellakaan mitään!" Edelleen toivoo että joku olisi ottanut vakavasti aiemmin, vaikka siitä voi syyttää vain itseään jos on niin tyhmä ettei älyä lopettaa vaikka kädessä alkaa tuntua. :( Vaikka ennen deadlinea ei usein ole mahdollisuutta sleguilla vaikka käsi kuinka riitelisi. Ja kun vamma iskee se voi tehdä sen hyvinkin yllättäen.
Mitään rannetukia en ole pitänyt kun yhdeltä taholta se suunnilleen kiellettiin toisen tahon ollessa sitä mieltä että ihan hyvä se on olemassa, käytä vaan. Hyvinvointiklinikalla neuvottiin muutama jumppaliike (ja kiellettiin muutama toisaalla neuvottu) Ikkunoista vetää yhä, nyt olen vetänyt työpöydän reippaasti erilleen seinästä.
Minua kehotettiin aukomaan ja sulkemaan kämmentä (= pumppaavia liikkeitä) jotta veri lähtee kiertämään. Kuminauhan venyttely on kuulemma myös hyvä keino verrytellä sormia.