Jo ala-asteella, kun kirjoitusta opeteltiin, tuli ohjeistus, että kirjoittaessa kyynärvarren tulee olla tuettuna pulpettiin. Eli pidetään sitä paperia sen verran pitkällä siellä pöydällä että käsi saadaan oikein. Pysyy hartia-olkapää ja ranne rentona ym.
Sitten voisi koettaa suurentaa originaalikokoa, itse jännitän kättä ja painan kynää eniten niiden kriittisten yksityiskohtien piirtämisessä, joissa virheelle ei ole sijaa. Isompi koko vähentää nysväystä ja siten jännitystä, pienet prötöt häviävät sitten kuvan pienennyksessä.
Ja fysioterapeutin/muun asiantuntijan hintaa ei kannata kauhistella, vaikka etsisit alueeltasi asiaan perehtyneen yksityisen lääkärin. Mitä aikaisemmin vika (jos sellainen löytyy) hoidetaan sitä halvemmaksi se tulee. Ja jossakin vaiheessa kun tuska on tarpeeksi iso niin sitä alkaa kukkaronnyörit kummasti löystymään.
Nimim. Ei kyennyt kävelemään viime keväänä issiaksen takia jolloin 2,5e/min*30min*2kpl taksa oli halpaa liikuntakyvyn palauttamisesta.
Tuo outo vasemman käden kipu josta oli mainintoja. Kun teillä on oikea käsi hiirikätenä niin mitä se vasen tekee, makaa sylissä vai nojaillaanko siihen? Tuollaisella pitkäaikaisella nojailulla (koneen ääressä voi helposti vierähtää tunteja) saa hartian jumiin kiitettävän tehokkaasti, seurauksena kipuja ja päänsärkyä. Itse sain niska-hartiaseutuni muutama vuosi sitten niin jumiin että tunsin pulssin ohimoillani 24/7, ei ollut kivaa se. Keppijumppaan kannattaa tutustua, säilyy paikat vetreämpinä.
