Saman sanon mitä Tero sanoi.Ja mä sanon saman mitä Joe sanoi siitä mitä Tero sanoi.
Ultramegatelaketjufeminististä sarjakuvaa voi sitten ostaa vaikka syksyllä festareilta tasapainon vuoksi.
Uusi Tigresse Blanche ilmestynyt. 13 ekaa sivua näytillä.
Paljon oli taas uutta ja ihmeellistä Brysselissä, päällimmäisenä jäivät mieleen: WESTOnkos West (W.E.S.T.) semmoinen länkkäri, jossa on lännenteemojen lisäksi jotain yliluonnollisia tai jopa kauhuelementtejä?
Yllättävästi Conrad on sekä piirtänyt että käsikirjoittanut albumin, ilman Yannia.
Conradin yksin tekemä Tigresse on jopa parempi kuin nuo Yannin käsikirjoittamat. Eli nou hätä.
Mutta Innommablesin tasolle Tigresse ei yllä. Harva yltää.
Curtvile:
Hankipa Yann-Conrad: Les Innommables. Cycle de Hong Kong.
Jysäyksen juoksu edesauttoi sitä että nk. taviksetkin muistivat että euroopassakin tehdään sarjakuvaa.
Mukavaa, jos komentaja Maronen ja "ystävänsä" Bill Gallantinen seikkailut jatkuvat. Niitähän eiole vissiin muuta kuin nuo kaksi Valkoinen dinosaurus -albumia.
Fabrice Tarrin on piirtänyt muutaman sivun verran Bob & Bill sarjaa Conradin kuvakäsiksen perusteella. Kyseessä on Fluide Glacial:ille tarjottu kesken jäänyt projekti.Mielenkiintoisia nuo Bill ja Bob -kuvat.
EDIT:Eikä ole.
Conrad on unohtanut piirtää Alixin leninkiin etuliepeen. Ei haittaa.
Eikä ole.Oikeassa olet.
Se on vaan lähes kokonaan oikean jalan peittämä.
Pienen pieni kaistale löytyy oikean pohkeen oikealta puolelta.
Ihailen Tertsin jääräpäisyyttä asiassa.Eiköhän mun ole viimein aika lopettaa tämän sarjan hyödytön puffaus. (mitä järkeä hakata päätään Karjalan mäntyyn, kun voi mennä naimaan Inarin susia.)
Eiköhän mun ole viimein aika lopettaa tämän sarjan hyödytön puffaus. (mitä järkeä hakata päätään Karjalan mäntyyn, kun voi mennä naimaan Inarin susia.)
Kyllähän meillä julkaistaan ennentuntemattomia eurosarjiksia:
Rabbin katti, Herra Jean, Jussi Jänis.
Olen ymmärtänyt että Monsieaur Jean menestyy ihan kohtuullisesti, sitä ostaa muutkin kuin vain me paatuneet bedefiilit. Osoitus siitä että myös laatu voi myydä
Uusin Tigresse Blanche (Espionne sur le toit) pitäisi ilmestyä Liberation-lehdessä jatkiksena heinä-elokuussa.
En tiedä, missä numeroissa ilmestyy. Oisko viikonloppuina?
Liberationia saa Helsingin rautatieasemalta ja Stockalta. Ainakin.
Olen ymmärtänyt että Monsieaur Jean menestyy ihan kohtuullisesti, sitä ostaa muutkin kuin vain me paatuneet bedefiilit. Osoitus siitä että myös laatu voi myydä
Voin ottaa festareille mukaan pari Tigresseä ihailtavaksenne.
Siis tulossa ranskanleipäkielellä?Joo, silläpä hyvinkin.
Eihän meillä tämmöistä julkaistais...Tai ehkä julkaistais, jos olis vanhat hyvät ajat. Mm. Franco-Belgian sarjakuvaa tuli hyvinnii paljon.
Tai ehkä julkaistais, jos olis vanhat hyvät ajat.Mä aattelin lähinnä sitä, että kun Bob ja Bill sillai niinku tykkäävät toisistaan. Paljon. :-*
Mä olen ollut tosi tyytyväinen (jos tilaa vain yhden albun, postimaksu on melko kova. Jos tilaa kolme, niin lienee jo kohtuullinen).Paketit ovat tulleet kotiin alle viikossa.
Ja mimmonen tuo Bdnetti on tilauspaikkana?
Huoh, mitä kidutusta...
tämä keskustelu,Sori, olen tosiaan silloin tällöin tässä ketjussa syyllistynyt keskustelemaan itseni kanssa. Ja pieneen saarnaamiseen. [size=09pt](Mutta ehkä kiitos seisoo lopussa...)[/size]
Suomalaisten kustantajien kustantamattomuus
Sika, ranskantunnille!! Olos saattaa parantua... Winktämä hoitaisi ongelmani.
Yannin kuvakäsishän on aivan kuin eurooppalaista taidesarjakuvaa "parhaimmillaan"!
Niin eläväistä viiva, että!
Tosta voisi joku suomalainen piensarjakuvakustantaja innostua kun tuo kävisi taiteesta noi tikku-ukot ja sitten Hesarikin voisi kehua ::), tuli monta suomalaista sarjakuvaa mieleen >:D
... Wilbur ja Conrad kommentoivat pikku kuvanäytteiden kera homman etenemistä. ...
Muuten oivaltavaa mutta huisan jännittävä agenttiseikkailu ei varmaan olis tarpeeks taideellista tavaraa suomalaisille pienkustantajille. Sitäpaitsi tos kuvakässärissä jää pahasti korostumatta yks sarjan myyntivalteista; päähenkilön rintamavarustus.
Mainiota!
Taitaa siis Tiikeri-albbu ehtiä uunituoreena painosta Helsingin sarjakuvafestivaalien myyntipöytään. :)
Valkoinen tiikeri sisältää molempia, seksiä ja väkivaltaa
Arvelen, että Yann & Conrad ovat käyttäneet tätäkin kirjaa lähdemateriaalina. Jotkut albumin jutut aukeavat hieman paremmin jos on kurkistanut kirjan sisälle.
Kauankohan saadaan odottaa Hollywoodin heräämistä aiheeseen?Niin. Conrad ja Wilbur asustelevatkin jo valmiiksi siellä päin. Siis Kaliforniassa.
Niin. Conrad ja Wilbur asustelevatkin jo valmiiksi siellä päin. Siis Kaliforniassa.
Muistetaan nyt että tämä on osa yksi kahdesta. Jälkimmäinen osa on, uskomatonta kyllä, tätäkin parempi.
Vähän siinä ja siinä uskaltaako tätä kritisoida mutta ei mua eka osa vielä täysin vakuuttanut. Toivottavasti toinen osa korjaa potin. Kenties tämä on myös niitä albumeita, jotka vaativat useamman lukukerran.
... Päähenkilöön samaistumista vaikeuttaa hieman se, että tämä on kuitenkin pahisten puolella.
Lupaava alku tämä Valkoinen Tiikeri osa 1, mutta lisää vauhtia kuitenkin odottaisin jatkossa. Päähenkilöön samaistumista vaikeuttaa hieman se, että tämä on kuitenkin pahisten puolella.
Valkoisessa Tiikerissä "hyviksiä" ei ole olemassakaan. On vain pieniä, mitättömiä ihmisiä, jotka yrittävät parhaansa mukaan selviytyä tilanteissa, mitä maailma eteen heittää.Juu ja ei. Epäilemättä yksilötasolla asia on juuri niinkuin sanot, mutta täytyy muistaa, että henkilöt toimivat tässä myös osina suurempia kokonaisuuksia ja toimivat aktiivisesti niiden etujen ajamiseksi (ja näitä eri osapuolia lienee kuitenkin mahdollista asettaa hyvä-paha akselille suhteellisen objektiivisesti, eikö vain?). Oma ajatukseni esimerkiksi viimeisellä sivulla oli, että
Näin se on realistisuudessaan aivan superhyvä sarjakuva.Tätä komppaan sinänsä, mutta katsotaan vielä se kakkososa!
tätä aspektia albumissa, päinvastoin, se on ihan tuore näkökulma.Niinpä!
Ketkä ovat sitten niitä hyviksiä? Amerikkalaisetko? ???
Ketkä ovat sitten niitä hyviksiä? Amerikkalaisetko? ???Noh, jos vertailukohteena on Maon porukka niin... ::)
Ketkä ovat sitten niitä hyviksiä? Amerikkalaisetko? ???
Joo, britithän ne. Sekoitin vahingossa. Sorry.
ja eikös tässä pikemminkin ole ne britit, jotka epätoivoisesti yrittävät padota punaista hyökyaaltoa hukuttamasta vapaata maailmaa?
Jos näin ajattelee niin silloin oikea valinta on aliarvostettu suosikkini Johnny Hazard jossa ei ole näitä ongelmallisia kysymyksenasetteluja siitä ketkä on milläkin puolella.Hazard on minunkin suosikkini.
Noh, jos vertailukohteena on Maon porukka niin... ::)Chiang Kai-shek on oma lukunsa sekin mutta kyllä ihan oikeassakin maailmassa uupuu näiltä "suuremmilta kokonaisuuksilta" valkoiset ja mustat hatut.
Ja joku kustantava taho voisi tarttua itse Innommableseihin.
Robbinsin alkupuolen Johnny Hazard on huimaa seikkailua pitkin poikin maailmaa, mutta perin viatonta.
Kyllä! Ehdottomasti.Mulla on tuo Innommablesien Hong kong -integraali. Olin huomaavinani että siinä on suoritettu pientä sivujen/ruutujen saksimista. Ainakin yksi vinttikoira käyttäytyi ihan oudosti, mielestäni ja muistaakseni. En ole kylläkään tarkistanut, että mites se kohtaus (ja ennen kaikkea edeltävät tapahtumat) niissä albumeissa menikään.
Integraali olisi ihana, mutta pääasia että tapahtuisi.
Miksi niillä yksillä tyypeillä muuten...
Vaikka yksi mielenkiintoinen voimatekijä (japanilaiset) onkin nyt pois pelistä, niin ...
Esim. sivun 14 ruudut 3,4 ja 5 eivät liene yläluokkaisen britin arkkityypinomaista käytöstä...etsi virheet! :P
Syntyperäinen kiinalainen ystäväni osasi lukea Conradin tekemät katukyltit ja mainokset.
Todettakoon tasapuolisuuden vuoksi, että Hergé levitti myös kommunistista propagandaa. Näin väittää eri maiden salaisia palveluja tutkinut Roger Falinot kirjassaan "Les services secrets chinois. De Mao aux JO" (Nouveau Monde éditions):
Mielestäni sarjan tähän mennessä paras albumi on numero kolmonen. Toivottavasti ainakin sinne asti päästään...
Ja joku kustantava taho voisi tarttua itse Innommableseihin.
Olivat muistaakseni ihan asiallisia mainostekstejä.
Kyseinen henkilö palaa Suomeen vasta ensi vuonna,
kyselen sitten.
Oletko ihan varma? Itsellä jäi Innommablesin lukeminen Hong Kong -sykliin. Meni niin sanotusti over-the-top, minkä Yann & Conrad ovat itsekin jälkeenpäin tunnustaneet.fanitan Innommablesia ihan kybällä. Muutama Amerikkasyklin albumi lukematta, myönnän.
Oletko ihan varma? Itsellä jäi Innommablesin lukeminen Hong Kong -sykliin. Meni niin sanotusti over-the-top, minkä Yann & Conrad ovat itsekin jälkeenpäin tunnustaneet. Tartuin Valkoiseen Tiikeriin ottaakseni selville oliko herrojen lääkitystä tarkistettu. Olihan sitä, sillä Valkoinen Tiikeri on Innommablesiin verrattuna valtavirtaa.
Ave Koskelaa (Paskiaisen kahdeksas) lainatakseni: Innommables on vain rohkeille riparin käyneille ja heillekin vain äidin luvalla.
EDIT: Mikä muuten olisi hyvä suomennos Innommables-sanalle? Sopisiko Alhaiset?
Tämä kiinnostaa. Voitko mainita jonkin virheen?Kyseessähän siis ei ole virhe insinöörin tulkinnan mukaan, vaan pikemminkin "virhe" lainausmerkeissä (saahan tekijät tietenkin tehdä sellaisen fiktiivisen hahmon kuin heitä huvittaa). Siinä mielessä sanavalintani ontuu. Joka tapauksessa itselleni pomppasi tämä vitsi jonkin verran silmään - ruutu 3: menetti itsehillintänsä (jossain määrin epäbrittiläistä käytöstä) ja ennen kaikkea brassaili vaatteen merkillä. Tämä on kuulemma (yhden natiivin kertoman mukaan) se kohta, jossa yläluokkaa jäljittelevä keskiluokka narahtaa UK:ssa aina kiinni. Puhuvat mersusta kun pitäisi puhua autosta ja maaseutukartanostaan kun pitäisi puhua talosta tai vaikkapa "mökistä". Ruutu 4: liian suora ja karkea verbaalinen hyökkäys toista ihmistä kohtaan. Olisi pitänyt puhua jostain ihan muusta ja viiltävän myrkyllinen loukkaus olisi pitänyt olla piilotettuna rivien väliin. Se, että ymmärtääkö piikittelyn kohde kuitin ei ole oikeastaan olennaista (jos ei ymmärrä, niin ei ole sen arvoinen). Ruutu 5: Elvistelee taas puvullaan ja mainitsee vieläpä hinnan. Paha etikettivirhe! Jos on tyylikkäät vetimet, niin siitä ei tuon eliitin kulttuurissa tarvitse erikseen mainita. Ne joiden mielipiteellä on merkitystä, huomaavat kyllä.
Sarjan nauttima kehu oli nostanut ennakko-odotukseni niin korkeiksi, että vähän petyin.Sori.
Nyt vasta sain luettua Valkoisen tiikerin ykkösosan. Sarjan nauttima kehu oli nostanut ennakko-odotukseni niin korkeiksi, että vähän petyin.
Ei huolta. Kyseessä on diptyykki, jota on hieman vaikea arvioida pelkän ykkösosan perusteella. Tarina lähtee liikkeelle hitaanlaisesti, kun pitää esitellä henkilöitä ja muutenkin antaa taustoja asioille. Kakkososassa esityö palkitaan ja homma saadaan siististi pakettiin.
On tuota minusta ylistäneet muutkin kuin Tertsi,Niin, se 0,1 prosenttia.
Onkohan Apollolla mielessä julkaista myös näitä Les innommablesien juttuja?
Tämän ensimmäisen pohjalta en kyllä lähde vielä tyrmäämään tätä sarjaa.
Seksihullu äiti, seksin kipeä poika, casnanova ja tietty päähenkilö neitsyt. Outo vastapaino tarinalle.
seksin kipeä poika
Toisekseen, minusta albumin teksti ja kuvat eivät oikein sovi yhteen: piirrokset ovat liian humoristisella tyylillä tehtyjä esitettyyn asiaan nähden. (Tai vastaavasti teksti liian vakava, tietysti).Ymmärtääkseni juuri tämä on hyvin pitkälti koko homman idea (tarkoituksella).
Valkoisen tiikerin viisi ensimmäistä seikkailua on koottu yksien kansien väliin.
Nyt kun tämän luin, niin minulle jäi kyllä vähän hämmentynyt olo. Seksin keskeisyys niin monen henkilöhahmon määrittelyssä tuntui minusta aika oudolta... ykkösalbumissa tämä sai muun sisällön mittaan nähden sen verran paljon tilaa, että ei minusta ollut oikein tasapainossa. Saa nähdä paraneeko tilanne siitä myöhemmissä osissa ja löytyykö tälle painotukselle joku selittävä konteksti?
Nyt lähinnä kummastuttaa.
Vautsi. Täällä pääsee keskustelemaan Toni Tirrin kanssa seksistä.
Seksin keskeisyys niin monen henkilöhahmon määrittelyssä tuntui minusta aika oudolta... ykkösalbumissa tämä sai muun sisällön mittaan nähden sen verran paljon tilaa, että ei minusta ollut oikein tasapainossa.
Blake ja Mortimer -viittaukset ymmärsin kyllä nimien ja ulkonäön suhteen, mutten "syvempää" tasoa.
Toisekseen, minusta albumin teksti ja kuvat eivät oikein sovi yhteen:
Sodan piirtäjä Gazzotti on hänen studiokaverinsa ja hänen tyylinsä olisi myös hyvin samanlainen, mutta en ole Parhaat Sarjat -kirjakerhon yhden albumin lisäksi tutustunut
(Voisiko osasyynä olla se, että ruuturivejä on vain kolme Belgian perinteisen neljän sijaan? Nyt kuvat ovat kuin pikkaisen liian isoja - tai että näin pelkistetty tyyli sopisi hyvin vähän pienempäänkin tilaan).
Korjaus: viisi ensimmäistä albumia on koottu yhteen laatikkoon (coffret). Maksaa hieman enemmän kuin viisi albumia erikseen sillä kaupan päälle saa lootan ja exlibriksen.Ahaa! Olisin mennyt halpaan ja ostanut Tigresse-integraalin.
Toisekseen, minusta albumin teksti ja kuvat eivät oikein sovi yhteen: piirrokset ovat liian humoristisella tyylillä tehtyjä esitettyyn asiaan nähden. (Tai vastaavasti teksti liian vakava, tietysti).
Hiukan ironinen otehan toki sopii - seksipainotteisuuden vuoksi minulle tuli koko ajan mieleen, että ehkä paikallaan olisi ollut jotenkin samanlainen lähestymistapa kuin Kevin O'Neillillä Herrasmiesliigassa - mutta nyt se on minusta liian pitkälle vietyä karrikointia.
Tuskin ketään kiinostaa.
Nyt vasta sain luettua Valkoisen tiikerin ykkösosan. Sarjan nauttima kehu oli nostanut ennakko-odotukseni niin korkeiksi, että vähän petyin. Pätevää, hyvin piirrettyä ja sujuvasti etenevää mutta käsikirjoitus oli suorastaan köykäinen.
edit. nyt ei ole Epix-kokoelmaa käsillä enkä löydä googlestakaan mutta muistaako joku Epixissä olleen Yannin tarinan jossa lihava neekeri seikkaili Transylvaniassa?
väittävät että kakkososa vasta pelastaa senkin.Lue pois.
Mari Ahokoivun mainio arvio (http://ahokoivu.vuodatus.net/blog/1591999) Valkoisesta Tiikeristä pelasti viikkoni. ;D
Mari Ahokoivun mainio arvio (http://ahokoivu.vuodatus.net/blog/1591999) Valkoisesta Tiikeristä pelasti viikkoni. ;D
Lue pois.
Minustakin tämä neitseellisen lukijan arvio on tosi hauska.
Marille luvassa arvostelukappale tokasta albumista.
Reima ei taida lukea markettimangaa. Lähettäisin esim. Yotsuban mutta kun tuli jo nakattua menemään niin ei onnistu.
Reimahan on about ainoa foorumin sälleistä, joka on Yotsubaa sun lisäksesi täällä lytännyt. (ks. Tähtivaeltajan 25 parasta mangaa ketju).
neitseellisen?
Jos sellainen minulle lähetetään, niin lupaan hampaat irvessä sen lukea ja tehdä rehellisen sarjakuvakritiikin, tällä kertaa vähän enemmän aikaa käyttäen (olen samaa mieltä, että loppu arvostelussani töksähtää.
Ei ollut aikaa pureutua kaikkiin niihin asioihin mitkä minusta valkoisessa tiikerissä mättää) ja oikeilla välineillä (en omista sivellintä tällä hetkellä, ja sellaista olisin ilmeisesti tarvinnut... ja paperikokokin oli ihan liian pieni. Eli pystyn piirtämään/kopioimaan vielä paremminkin pottunokkasarjista, vannon).
Tämä sarjakuvien sarjismuotoinen arvostelu on ideana hyvä, mutta kaatuu lähes aina siihen ettei tekijä hallitse parodioitavaa tyyliä.Ei kaadu, kysymyshän ei ole parodioinnista. Sinne päin riittää välittämään viestin.
Ei kaadu, kysymyshän ei ole parodioinnista. Sinne päin riittää välittämään viestin.
Mutta kun ei ole edes ”sinne päin”.Herranen aika, oma tyyli on juuri se mitä milloinkin toteuttaa. :P
Parempi olisi jättää väliin jos taidot eivät riitä ja tehdä reilusti omalla tyylillä jos kyseessä ei todellakaan ole parodia (vaikka itse kyllä tulkitsin osan ideasta juuri täksi)...
Alussa kiinalaiset puhuvat kiinalaisin merkein, myöhemmin joku puhuu ärrää sortaen, kolmas ärrää sortamatta. Kielellinen sekamelska on selvästi ollut tekijöille liian ja haastava.
Tuo koko Fang Pi -sotku on myös epäuskottava sekä puheet lihavasta tytöstä ja leidistä.
Luulin alussa Zizhua Maoksi( Mainittu ruorimieshän ei sitten lopulta itse esiinny koko alpparissa). Sen verran miehen ja Maon näköinen on tuo hahmo.
Mutta pääosin tuota graffaa katsellessa tulee armoton ikävä Franquinia. Olen vähän sitä mieltä että kolmirivisenä B.D.-tyyli ei toimi.
Ääniefektien kanssa hapuillaan oudosti. Ratkaisu antaa ääniraita kaikelle muulle paitsi mätkimiselle on vähintäänkin outo?
Ratkaisu julkaista tarinan osat erikseen (eli surkea 46 -sivuinen alkuosa) on jotenkin ymmärrettävä Ranskassa, missä tähän on jumiuduttu, mutta että meilläkin? Tässä nyt saa suurin piirtein lehden verran matskua alpparin hinnalla.
Vai aikuisille? Kattia kanssa. Tämä on jotenkin niin 1900-luvulle jämähtänyttä matskua, että vain paatunein bedefiili-fanipoika osaa nauttia esim. tuosta huumorista? ...
Minusta sarjakuvan pitää olla looginen omassa maailmassaan ja jotenkin koherentti. Tästä ei ota selvää että onko lintu vai kala. Enkä usko esimerkiksi että sarjaa saisi sen rodullisten tyylittelyjen vuoksi julki esim. jenkeissä. Siinäkin mielessä tuo on jässähtänyt jonnekin 70-luvullle.
Ja jos jatketaan vertailua, on helppo nausreskella esim. sille miten hassu kuva monessa mangassa annetaan vaikkapa USA:n meiningeistä. Mutta kyllä Valkoisen tiikerin kiinakuva on vielä enemmän vinksallaan.
Eli olemme samaa mieltä, mutta luulet että Valkoinen Tiikeri on sellainen kuin on Rei Shimura syystä eli siksi ettei tekijäpari ole vaivautunut tekemään taustatyötään?Nostin tuon asian vain siitä syystä, että mielestäni tätä albumia ei ole perusteltua hehkuttaa mitenkään poikkeuksellisen tarkan taustatyö ansiosta.
Ne rodulliset tyylittelyt yms ovat siellä samasta syystä kuin mitä mm. pappa-sami mainitsi: eivät ilmaisemassa "näin asiat ovat ja me valkoiset ollaan niin viksuja" vaan ajankuvaa ja asenteita.Voipi olla, mutta nyt eletään kuitenkin 2000-lukua ja ajankuvaa voisi tehdä toisinkin. Sinänsä en pidä tuota minään syntinä, kunpahan totesin. Eurooppalaisen siirtomaa- ja sarjakuvaperinteen mukaanhan tuossa mennään. Pekka ja Pätkä neekereinä saattoi olla hauska idea aikanaan, mutta...
Kiinakuva on silti monisyisempi kuin monessa muussa julkaisussa puhumattakaan
Ei nuo kielet minusta niin kovin sotkussa ole. Voi tietysti olla, että kaikkea ei ole osattu kääntää oikein suomeksi.Tarkoitin että ne ovat jo alkuperäisessäkin varmaan aika solmussa. Kiinalaista meininkiä ranskaksi, englantilaisten puhetta ranskaksi, englantia jne.
Kiinalaiset puhuvat keskenään tietenkin kiinaa ja silloin ei ärrää sorreta. Sir Francisin vanha imettäjä sortaa ärrää puhuessaan isäntäväelleen englantia. Tsangin englanti puolestaan on hyvin sujuvaa. Puhe-erot ovat siis yksilöllisiä. Eivät kaikki suomalaisetkaan äännä englantia kauniisti.Kiinnitinkin huomiota vain siihen kun Alix puhui Francisille. Eihän tyttö voi mitenkään osata täydellistä brittienglantia!?
Mainittakoon vielä, että intialaisen Aznirin englanti on badly brokenJoo, se Aznir toimikin pääsääntöisesti hyvin. (Efendiä ei kyllä oltu suomennettu, vaikka niitä käännöstähtösiä muuten viljeltiin liiankin kanssa.)
Minun piti oikein tarkistaa käännös tiedostosta ja "Lihavaa leidiä" ei mainita missään kohtaa. On tainnut mennä sekaisin Harry Potterin kanssa ;)Ei ole. En minä nyt käynyt niitä eri ilmaisuja laskemaan mutta kirjassa puhutaan ainakin Fat girlista, Fat ladysta (takakansi), lihavasta tytöstä, tosilihavasta tytöstä ja lihavasta huorasta. En kykene hahmottamaan mitään logiikkaa sille kuka ja miksi näitä kahta termiä (fat girl, lihava tyttö) käyttää. Hauskuutta käsittäkseni tavoitellaan, mutta vain sekavuutta saavutetaan.
Siis ihan oikeesti Maoksi, jolla on sidotut jalat? Outoa. Jos katsoo vain pelkästään kasvoja niin aavistuksen verran jotain samaa näköä on ekoissa kuvissa. Jatkossa ei erehtymisen vaaraa mielestäni ole.Kuten sanoin, en saanut 10 sivun 3. kuvasta selvää. Ensi katsomalta en paljon jäänyt siihen jumittamaan, toisella kerralla tulkitsin lopulta että pöydällä on jotain epämääräistä sälää (tyyppi ei näytä istuvan luonnollisesti). Mutta vasta sitten kun kirjan loppupolella hahmo paljastui (puhekuplassa) äidiksi, palasin katsomaan että, miten niin se mies on nainen?
Mahdoitko huomata, että myös Alix ja Comanche ovat kolmirivisiä? Itse kävin saman debatin läpi kun 70-luvulla avasin ekan kerran Viimeisen Spartalaisen: mitä?... minua on petetty!... tässä on vain kolme riviä!... en saa rahoilleni täyttä vastinetta! Olin ihan oikeasti hirveän tuohtunut.En ole huomannut. Alix nyt ei muutenkaan ole mitään dynaamisen piirtämisen juhlaa ja Comanchea en ole muuten vain jaksanut seurata.
Nelirivinen taitto on peräisin siltä ajalta kun sarjat ilmestyivät ensisijaisesi lehdissä (albumeiksi ne saatettiin koota vasta vuosien päästä jos silloinkaan). Lehden kanssa tehty sopimus määritteli kuvarivien määrän ja jopa sivulla olevin kuvien minimimäärän. Kyseessä ei siis ollut tekijöiden oma valinta. Toinen reliikki samalta ajalta on se, että sivun lopussa pitää aina tapahtua jotain jännittävää.Tässä tapauksessa tuo tarkoittaa sitten sitä että bede on taantunut. (Täytyykin vähän tarkkailla muitakin sarjoja) Ruutujen muodon huomioonottaminen vaikkapa puhekuplien tekemisessä ja liikkeen kuvaamisessa on ihan sarjakuvanteon peruskauraa. Supersankarisarjoissa se osataan samoin mangassa. Ne kun ovat maailman sivu olleet kolmirivisiä ja beevitosia. Se mitä taisit jossain mailissa kuvata "ilmaksi" ruuduissa syö nyt vauhtia ja dynamiikkaa koska piirrostyyli ja sen lisukkeet on mitä on. Muun muassa Franquin ja Pratt hanskasivat hienosti nelirivisen toiminnnan. Puhuvia päitäkin melkein katselee mieluummin landscape-ruuduissa. Mainittujen herrojen tarjoamaan sommittelun loistoon verrattuna tiikeri ottaa askeleen taakse päin.
Tarkoitatko tällä sitä, että osa efekteistä on suomennettu ja osa ei?En tarkoita. Tarkoitan sitä että kun lyödään tai potkaistaan toista (ja osutaan) ei kuulu mitän, mutta kun vaikka kärpäseltä katkaistaan pää, niin johan kuuluu. Ääniraita siis hieman kusee. Jälleen kerran vanhassa bedessä on vara parempi.
Parempia bedejä ja mangoja varmasti löytyy, mutta yhtä varmasti on myös olemassa iso määrä huonompia.Täällä mainituista uusista olen lukenut ainakin Maalaria ja merirosvoa sekä Rabbin kattia. Edellisestä pidin ja jälkimmäinen ei jaksanut innostaa aivan loppuun asti (ja se oli tekstattu vähän kummasti). Mutta niissä ei pistänyt silmään samanlaisia ongelmia kuin olen tiikeristä nostanut esiin.
Kiinnitinkin huomiota vain siihen kun Alix puhui Francisille. Eihän tyttö voi mitenkään osata täydellistä brittienglantia!?Miksei?
Olisi muitakin mutta ei nyt jaksa järmättää joka asiasta, miten niin:Miksei?Mimmi on
Tämän sarjan hahmot eivät siis ole lähtökohtaisesti kielineroja tai hengen jättiläisiä vaan enemmän toimintasankareita. :)
.... Tämän tyylisissä sarjoissa on tottunut siihen että hahmon etninen tausta kuuluu puheessa, se on kaikin puolin kätevää ja hauskaa. Hauskempaa kuin kiinalaisten käyttämälle kalenterille nauraminen, esimerkiksi.
Fat ladysta (takakansi)
Lisäksi lainausmerkkien runsas käyttö sotkee lukemista koko ajan. Niiden tilalla olisi esimerkiksi kursivointi toiminut (vaikka alkuperäisessä olisikin asia ratkottu noin) paremmin.
Nostin tuon asian vain siitä syystä, että mielestäni tätä albumia ei ole perusteltua hehkuttaa mitenkään poikkeuksellisen tarkan taustatyö ansiosta.
Voipi olla, mutta nyt eletään kuitenkin 2000-lukua ja ajankuvaa voisi tehdä toisinkin.
Tuo on ihan totta ja jatkossa niitä pitääkin karsia. Aloittelevana kustannustoimittajana pyrin tekemään asiat varman päälle ja samoin kuin alkuperäisessä.Yksi vaihtoehto (käännösmangan mukana yleistynyt) on kuvata eri kieliä erilaisilla fonteilla. Esimerkiksi lespaava sankari(tar) ei välttämättä ole kovin viehko, joten tekstityypillä leikittely voisi olla maltillisesti toteutettuna tässäkin ihan toimiva vaihtoehto kuvaamassa hieman erilaista kielipääomaa (silloin kun sitä tarvitaan).
Minusta tekijät hikkaroivat välillä liikaakin ja viljelevät kulttuurisia viittauksia, joita meille länsimaalaisille pitää sitten pikkulaatikoissa selittää.Sanaston tuominen tuollaisten selitysten kautta on minusta lukijaa etäännyttävä ja vanhahko keino. Tässä tapauksessa/mitassa se vaikuttaa jopa hieman koomiselta.
Taustatyöstä. Kommunistiset vakoojat oliva Punaisia kärpäsiä. Valkoiset tiikerit olivat ihan oikea taolainen lahko, jonka filosofiaa on kuvattu pintapuolisesti, mutta todenmukaisesti. Jotkut tiikerit todellakin liittoutuivat kommunistien kanssa. MI5 värväsi herrasmiehiä, koska heille ei tarvinnut maksaa palkkaa. Jne. Kakkosessa näitä esoteerisia faktoja nousee pintaan vielä lisää.Katseltuani nyt hieman historiaa taaksepäin kiinnitin huomioni siihen että todellakaan sisällissota tai mennyt kahakointi japanilaisten kanssa ei näy tuossa. Kiina ei pinta-alaltaan ollut vielä se Kiina, jonka nyt tunnemme. Hong Kong oli kuitenkin ollut jo 50 vuotta briteillä vuokralla ja sinnehän se seikkailu sijoittuukin.
Mutta olisiko se realistista? Poliittinen korrektius ja sen puute ovat kulttuuriero USA:n ja Ranskan välillä.Sanotaan vaikka että tiettyä ajan henkeä voisi luoda myös vaikkapa väreillä. Pointtini oli ainoastaan se että vaikka moinen karrikointi oli NIIN hauskaa viime vuosisadalla, nyt se aiheuttaa muitakin tunteita ja ajatuksia (mikä tuskin on tekijöiden tavoite?)
Yann & Conrad pyrkivät provosoimaan ja ovat näemmä onnistuneet jopa yli odotusten. Rasisteiksi heitä ei minusta voi syyttää.En ole provosoitunut, enkä syytä rasisteiksi. Ihmettelen vaan. Jos tarkoitus on kertoa tarinaa niin silloin on järkevää minimoida turhat ärsykkeet, kerronta saisi olla minusta mahdollisimman läpinäkyvää. Joku kiinnittää mangaa lukiessa huomionsa silmiin, niin että tarinan seuraaminen kärsii, minä kiinnitin huomioni pikkaisen vääristä lähtökohdista ponnistavaan huumoriin.
Mutta miten nyt tiedät minkä tyylinen sarja on jos aiemmin et erottanut onko lintu vai kala? Tiikeri tosin ei kuulu kummankaan eläimen kanssa samaan luokkaan.En minä vieläkään osaa pitää tuota kovin aikuisena sarjana. Henkilöt ovat paperin ohuita. Esittävät teatteria ilman todellisia tunteita. Lapsellista viittailua - ikään kuin fanipalveluna - aikuisiiin aiheisiin kuten seksiin ja väkivaltaan. Ja voisiko joku nyt kertoa näyttää minulle albumista jonkun mustaa huumoria sisältävän kohdan? :) Vai oliko se huumoria kun Näkymättömät eivät päästäneetkään sitä pääalaspäin roikotettua ukkoa pinteestä?
Parempi olisi jättää väliinMinua on alkanut viime aikoina nyppimään nuo arviosarjakuvat. Onneksi Keijon linkkejä eiole pakko klikkailla.
Minua on alkanut viime aikoina nyppimään nuo arviosarjakuvat.
Nuorena se on vitsa väännettävä ja silleen, mutta ei vaan jaksa lainkaan kiinnostaa.
Omana ketjunaan,tai osana luettua ketjua, olisi vielä helpompi sivuttaa kun /jos ei nappaa.
Kiinnostuneet löytävät ne kyllä noinkin.
Ja jenkit ... eiku pohjoisamerikkalaiset tosiaan ovat olleet tarkkana mm. Tezukan varhaistöiden kannsa. Kirjoissa pyydellään kovasti anteeksi sitä kun mustien piirteitä on karrikoitu (mielestäni maltillisemmin kuin tässä kiinalaisia).Kiinalainen ystäväni taas kehui aasialaisten piirteita ERITTAIN onnistuneiksi.
Olisi muitakin mutta ei nyt jaksa järmättää joka asiasta, miten niin:Miksei?Kaydessani Shanghaissa vanhempi kiinalainen vaki puhui niin hemmetin oxfordia ettei paremmasta valia.
Onko helpoin tapa erottaa koulutettu vakooja, tietenkin tämä tarkoittaa ettei vakoojalle kannata opettaa vihollistahon kieltä ja kielellisiä piirteitä, siitä ettei ole sujuva käyttämään esimerkiksi brittienglantia?
Yann & Conrad pyrkivät provosoimaan ja ovat näemmä onnistuneet jopa yli odotusten.Oottakaapa vaan, jos joku julkaisee Innommablesin suomeksi.
Rasisteiksi heitä ei minusta voi syyttää. He ovat ilkeitä kaikille tasapuolisesti. Tässäkin albumissa jenkit ovat ylimielisiä ja törkeitä. Britit ovat ylimielisiä, väsyneitä valkoisen miehen taakkaan ja pallo hukassa. Kiinalaiset kutsuvat valkoisia pitkänenäisiksi ulkomaalaispaholaisiksi. Aznirkaan ei selviä puhtain paperein.Tama aspekti on tainnut menna aika monelta ihan ohi.
Mika siina Flake Manorin autokuvan perspektiivissa muka mattaa...
Opiskelijalle annetaan arvioitavaksi yleensä semmoinen sarjakuva, jonka tyyli on mahdollisimman kaukana asianomaisen omasta tekotavasta. Näin hän joutuu simuloimaan sellaista piirtämistä mitä ei vapaaehtoisesti tulisi kokeilleeksi. Tästä seuraa se hyvä puoli, että arvio on usein yllättävän kriittinen - ja toisinaan yllättyneen myönteinen.
Ammattimaisemmat arvostelijat valitsevat herkästi semmoisia teoksia joista pitävät, joten sävy on enimmäkseen kiittävä. Tämä palvelee sekä lukijoiden että kustantajien etua. Mutta kiinnostavaa on törmätä arvioihin, joissa vaikka Chris Waren tuotannossa ei nähdä mitään ansioita, kun itselle on liian itsestään selvää että ei tuo voi olla koskettamatta...
Kai se Valkoinen tiikeri nyt on kumminkin luettava, sen verran kiinostusta herättävä Marin arvostelu oli ;)Odotan mielipidettanne erittain kiinnostuneena. :)
Tämä on erittäin hyvä näkökulma, mutta on mielestäni aivan eri asia ylittävätkö tulokset välttämättä julkaisukynnyksen.
Eikos laajakulmalinssikin tee viivoista kaarevia? Minusta tuo on ihan vaan visuaalinen kikka.
Olen Tertsin ja Timon kanssa samaa mieltä. Minusta varsin onnistuneesti tuodaan laajakulmalinssi-efekti.Ja jos sanon mita mielta olen oikeasti: Ihan sama onko tuo laajakulmaefekti vai ei.
Kiinalainen frendini taas kehui aasialaisten piirteita ERITTAIN onnistuneiksi.Kirjoitin että Franquinia tuli ikävä, sillä hän kuvasi mielestäni taustoja, ihmisiä ja liikettä paremmin.
Mao taas oli tuolloin vasta pääsemässä vallankahvaan. Kun nyt olet perehtynyt noihin taustoihin niin tiedätkö onko tuo Maon ruorimies -lemppari todellakin noin vanha?
En ole provosoitunut, enkä syytä rasisteiksi. Ihmettelen vaan. Jos tarkoitus on kertoa tarinaa niin silloin on järkevää minimoida turhat ärsykkeet, kerronta saisi olla minusta mahdollisimman läpinäkyvää.
Ja voisiko joku nyt kertoa näyttää minulle albumista jonkun mustaa huumoria sisältävän kohdan? :) Vai oliko se huumoria kun Näkymättömät eivät päästäneetkään sitä pääalaspäin roikotettua ukkoa pinteestä?
Kun mainstreamista puhutaan, niin ranskalaisen aikuisten sarjakuvan erottaa ranskalaisesta poikien sarjakuvasta siitä, että ensinmainitussa on joka kolmannella sivulla tissit.
Luin Tiikerin uudestaan. Pahimpana puutteena tuntuisi olevan se, että Yann ei ymmärrä komediasta yhtään mitään. Albumin "hauskat" osiot, etenkin ne, jotka liittyvät Francis Flakeen saavat aikaan lähinnä myötähäpeää.
Tekstaus on jees, mutta välillä vähän vaikeaselkoista. Etenkin L-kirjain näyttää hassulta.
Lepuutan keissiäni kuvan muodossa.
Eikos laajakulmalinssikin tee viivoista kaarevia?
Sivun mittaisessa kohtauksessa T. W. Kwok mukaTotta, myönnän että tuossa on hieman komiikan tuntua. En vain malta olla sanomatta, että pahasti se kirjoittajan rakentama koominen vaikutelma kuitenkin kärsii piirtäjän turhasta kikkailusta kuvakoon kanssa. Mielenkiintoista on myös se että vaikka pari sivua myöhemmin tulee kärpäsentappo, siihen ei leikattu tuosta suoraa...
Onko sinulla vertailun vuoksi myös kuva Suuren Ruorimiehen jaloista? >:DTotta kai. Pakkohan se on postata myös tänne, sillä en ollut uskoa silmiäni kun katsoin tarkemmin suurta kuvaa Kiinan vuosisata -kirjassa (s.161), josta nämä skannit ovat vain osia. Kuvassa nähdään Mao joskus -50 luvulla lomailemassa puoluejohtajien perheiden seurassa. Kuvateksti kertoo lisäksi että Maoa kuvattiin paljon veden ääressä, olihan hän koko peto myös vedessä. Itse asiassa miehen uimaharrastus oli niin piintynyt että sitä yritettiin suitsia. Uiskentelu kiinalaisissa joissa ja vesistöisssä kun ei ollut kovin suositeltavaa niihin laskettujen ulosteiden sekä kelluvien raatojen (eläinten) vuoksi.
Totta kai.
Mutta tuosta kuvasta. Taisi pitkällä marssilla ukolta kulua jalat miltei polviin asti, vai miten onkin noin typistetyn oloinen tuo sorkka?! :)
Mielenkiintoista on myös se että vaikka pari sivua myöhemmin tulee
Kai se Valkoinen tiikeri nyt on kumminkin luettava, sen verran kiinostusta herättävä Marin arvostelu oli ;)
Olen Tertsin ja Timon kanssa samaa mieltä. Minusta varsin onnistuneesti tuodaan laajakulmalinssi-efekti.
Mutta sarjakuvassa on pakko rikkoakin kouluperspektiivisääntöjä.
autot ovat rinteessä.
Alkupisteesi on oikean pyörän oikeassa reunassa. Sen siis pitäisi mennä oikean takarenkaan alareunan oikealta puolelta, mutta tuossa menee vasemmalta.
Minua huolettaa tuo kaide. Se ei anna hyvää kuvaa paikallisista rakennusmestareista.Todella! Entäpä sitten paikalliset kukkaruukkumaakarit? Noiden koristeruukkujen koko näyttäisi tuossa kuvassa vaihtelevan jostain noin 0,5 metristä lähes pariin metriin! (isoimmat on ovelasti sijoitetu kauemmas ettei tätä fibaa huomattaisi) :)
Joitakin ihmisiä muuten huvittaa suuresti kuinka pöljästä viihdehutusta on taas saatu elämää suurempi aihe. He eivät mielestäni ole täysin väärässä.
Joitakin ihmisiä muuten huvittaa suuresti kuinka pöljästä viihdehutusta on taas saatu elämää suurempi aihe. He eivät mielestäni ole täysin väärässä.
Bingo! Naulan kantaan...enemmän tämä nauratti kuin itse albumi joten kyllä seuraavakin pitää ostaa kun ei tiedä millaisia palopuheita vielä saadaankaan 8]
Hagelbergin "Kova länsi" tulee elävästi mieleen tätä keskustelua seuratessa.
Joitakin ihmisiä muuten huvittaa suuresti kuinka pöljästä viihdehutusta on taas saatu elämää suurempi aihe. He eivät mielestäni ole täysin väärässä.
"Valkoinen tiikeri" oli ihan mieluisa uusi tuttavuus. Ei mikään elämää suurempi eurosarjakuva,..., mutta ihan viihdyttävä tapaus kumminkin.
Hagelbergin "Kova länsi" tulee elävästi mieleen tätä keskustelua seuratessa. Jotenkin hämmentävää, että juuri tähän sarjakuvaan suhtaudutaan näin tunteella.
"Valkoinen tiikeri" ei ehkä ole sen arvoinenKritiikki ja analysointi vaatii hieman viitseliäisyyttä. Omasta puolestani halusin hieman perustella mielipidettäni ja miettiä sitä, miksi Valkoinen tiikeri ei tuntunut niin kovin hyvältä sarjakuvalta. Sitä paitsi koen että keskustelu tuo edes hieman lisäarvoa tälle hankinnalle.
Jatko-osan nimeksi sopisi "Kova itä".
Se on semmosta vanhan ajan pulp-tyyliä, kun joku puhuu nurkan takaa tai varjoista tai niin ettei näy kokonaan. Luo jännitystä ja odotuksen tunnetta...Eikun tuon kuvan piti kertoa lukijalle: "Tässä puhuu istuva nainen" (jonka perusteella pitää vielä päätellä 3 ruutua myöhemin että muija on Valkoisen tiikerin äiti!). Meni vain valitettavasti minulta ohi, koska kuvan kiinnostavuus on yhtä heikkoa tasoa kuin sen esittävyys.
Sarjakuvan (yksi) tehtävä taiteenlajina on kertoa tarina eikä kuvata todellista maailmaa (perspektiiviviivoineen). Siinä Valkoinen tiikeri onnistuu oikein hyvin, siis tarinan kertomisessa sarjakuvan keinoin.
Sinänäsä on ollut hellyyttävää seurata miten monet kirjoittajat (Tertsi, Curtvile ja Lurker) jaksavat tässä ketjussa puolustaa ko. albumin tekijöiden ammattitaidon puutteita. ;)
Jos tämä olisi määritelmä vain keskinkertaiselle sarjakuvlle, sarjakuvalla menisi hemmetin hyvin.Hyvän viihteen tekeminen ei ole niin helppoa. Vaikka taustatyö ja käsikirjoitus olisi kunnossa, sarjakuva on silti mahdollista pilata monella tavalla. Minusta viihteen tulee olla sujuvaa. Sujuvasti luettavissa ja hyvä flow. Tässä tuo ei aivan toteudu ja se, yhdessä geneerisen, persoonattoman bedetyylin kanssa laskee teoksenesta syntyvän kokonaisvaikutelman sinne keskivertoon. Keskiverron määritteleminenkin on vaikeaa, mutta edelleenkään en sijoittaisi tätä esimerkiksi minnekään sarjakuvat TOP 100:n (enkä tietenkään myöskään heikoimpien sadan joukkoon).
Ei ole. Tämä on hyvin tehtyä viihdettä.
Missä auttaa jos tiertää alueesta:Kyllähän minä olen koettanut Kiinaankin hieman perehtyä, sikäläiset tatuoinnit ovat vain jääneet katveeseen. Tästä perehtymisestä juuri osittain johtuukin että alku jätti suuhun niin laimean maun. :)
Kiinalaisessa kulttuurissa on historiallisesti yleisiä myös suuret tatuoinnit alkaen on Watrer margin eli Shui hu zhuan teoksesta.
Myös valatatuoinnit kantautuvat sieltä.
Joskin tässä on yksi osa sitä miksi Valkoinen Tiikeri on erinomainen: Drung ja Dai vähemmistöllä ja monilla rikollisilla ja salaseuroilla on taipumus tatuoida jäsenistönsä.
Hauskaa miten näkökulmasi painottaa Japanilaista kulttuuria, joka viimeksi kohdistui kiinaan 1936 eteenpäin.
Hauskaa on se miten harva on tajunnut että tämä on vasta puolet tarinasta.Sarjakuvasta voi kyllä jo puolikkaan perusteella arvioida helposti sen teknistä taituruutta.
Yritin selata koko keskustelun taaksepäin, mutta pakko kysyä... Onko jossain Mari Ahokoivun sarjakuvamuotoinen arvio?
Mari Ahokoivun mainio arvio (http://ahokoivu.vuodatus.net/blog/1591999) Valkoisesta Tiikeristä pelasti viikkoni. ;D
Sarjakuvasta voi kyllä jo puolikkaan perusteella arvioida helposti sen teknistä taituruutta.
Minä en kyllä ymmärrä mitä noilla sanoila oikein tarkoitat, joten eiköhän jätetä offtopic tältä erää.Joitakin ihmisia huvittaa aina joku.
Joitakin ihmisiä muuten huvittaa suuresti kuinka pöljästä viihdehutusta on taas saatu elämää suurempi aihe. He eivät mielestäni ole täysin väärässä.
Joitakin ihmisia huvittaa aina joku.
Millainen oli Mikadoteoria?
Sinulta taisi spoileritagit unohtua. .Tuota, niin taisi.
Näin minäkin messuilla Mikadoteorian. Paremmin se oli piirretty kuin tämä vanha.Ei ollut.
Sami, oliko muuten se kysymäsi japanilainen merkki tämä? Tuo demonia yms. tarkoittava "KI" voisi sopia.
Jep, tuollainen se on ja "demoni" tai "haamu" sopii hyvin. Aika hyvä näkömuisti sinulla.No, tuo on niin lähellä paria tutumpaa merkkiä...
Ilmeisesti Innommableseissa ja Valkoisessa tiikerissä Conrad osallistuu aktiivisesti tarinan kirjoittamiseen.
Ei Yannista ole Goscinnyksi. Ei sitten millään. Jos laadulla mitataan.
Eikä Goscinnykään ole aina niin briljantti.
Jos määrällä mitataan niin sitten ehkä. Yann on tehnyt myös (ainakin yhdellä) salanimellä vakavampia tarinoita,
Vähän semmoinen Suomen Kuvalehteen olennaisena osana liittyvä jäykkäkonservatiisuus tästä myös paistaa, jos tuohon tyyliin piirtää niin sen on parempi olla Strumffeja ja Vekaroita
En myöskään ymmärrä whinetystä siitä että ekaa osaa muka voisi arvostaa enemmän jos olisi perehtynyt koko saagaan. Tämä on julkaistu yksittäisenä teoksena ja sellaisena sitä voi (ja tulee voida) myös arvostella.
On joltisenkin oudoksuttavaa, jos kirjoittaja korostaa, ettei ole niinkään merkitystä sillä, miten sarjakuva on toteutettu teknisesti, millainen teema tai aihe siinä on, tai millaisia ensimmäisiä visuaalisia viestejä se antaa.Tuon voinee ymmärtää monella tavalla. Itse ymmärrän sen niin (ja uskon ett J. myös tarkoittaa tätä) että mikä tahansa (piirros)tyyli, lajityyppi, tekniikka/väline, teema/aihe, tms. käy. Siis siinä tapauksessa etä toteutus muuten toimii.
Kun Valkoisen tiikerin kritiikki oli hyvin pitkälti sitä.
Mielestäni on myös hiukan erikoista jos tietyn näköisellä piirroksella ei saa kertoa haluamaansa tarinaa.
En minä sinulle voi sen hyvyyttä vakuuttaa.Et voi niin, ellet sitten onnistu määrittelemään "hyvyyttä" niin että Valkoinen tiikeri jotenkin sopii siihen kehykseen. :)
Sarjakuvassa piirrostyyli luo aina odotuksia sisällöstä.
On neroja jotka sotkee tyylejä ja lajityyppejä suvereenisti, mutta Valkoisen tiikerin tekijät eivät tämän perusteella kuulu siihen kastiin. ..... Kerronnassa on aika paljon vekkejä. ...
Eikä kyse ole siitäkään mitä 50 sivussa voidaan kertoa vaan mitä siinä yritetään kertoa ja miten (teknisesti ja millä asenteella). Kuten Jantunenkin totesi (Ja olikohan siitä jo tässäkin ketjussa) Valkoisen tiikerin kohderyhmää on aika vaikea hahmottaa. Kaikki viittaa siihen että se tosiaan on eurosarjisten yli-ikäisille fanipojille joille riittää se että päähenkilö on töröhuulinen ja muodokas nainen. Eli jos hyvyys määritellään näin, niin Valkoinen tiikeri on kohtuullisen hyvä sarjakuva.
Kuten tarkkaavainen lukija on huomannut, minulle ei ole niinkään merkitystä sillä, miten sarjakuva on toteutettu teknisesti, millainen teema tai aihe siinä on, tai millaisia ensimmäisiä visuaalisia viestejä se antaa.
Tärkeää ja kiinnostavaa on sarjakuvan vaikutus lukijaan.
mutta omia kommenttejasi on silti vaikea ottaa todesta jos ne ovat näin sisäisesti ristiriitaisia:
Valkoisen tiikerin tarina itsessään on esitetty klassisella ligne clairilla. Hyvin.Olen muuten lähes täysin samaa mieltä, mutta tällä valitulla tyylillä Valkoinen tiikeri toimii mielestäni huonosti. Nyt valittu tyyli ei tue tarinan realistisia sisältöjä eikä sen sisältämää huumoria. Klassinen ligne claire tai seikkailutyyli, mikä lie, vaatisi minusta sitä että tarina hahmottuu helpommin. Siis sitä että kerronta olis teknisesti sujuvaa eikä rönsyile alueille jonne seikkailutyyli ei ylensä mene. Valkoinen tiikeri liikkuu nyt turhan monessa rekisterissä. Se on huono tappelu/jänitys/seikkailusarjakuva, huono pornosarjakuva ja huono historiallinen seikkailu sekä huono nuorten/poikasarjakuva. Kaikkea näitä aloitetaan ja yritetään mutta mitään ei viedä edes lähelle tyydyttäviä mittasuhteita. Miksi ottaa mukaan seksiä ja väkivaltaa ja vihjata niiden yhteydestä valtaan, vallan rakenteisin ja historiallisiin yhteyksiin, kun ilmi selvästi ei ole aiettakaan käsitellä aihetta sen enempää? Miksi valita parodioiva ja karrikoiva piirrostyyli jos halutaan henkilöihin uskottavuuta (tai päin vastoin)?
Mutta tässä on se mikä siitä tekee hyvän: se toimisi myös hyperrealistisella piirrosjäljellä tai vaikka luonnosta ja laveerausta yhdistelevällä suttutyylillä.
Aivan kuten se toimisi vaikka päähenkilö Alix olisi eri sukupuolta.
Samoin kuin Blacksad toimisi tarinana vaikka se olsikin esitetty ihmishahmoilla antrojen sijasta.
Mutta minä luenkin sarjakuvia tarinoiden takia.Sama juttu. :) Mutta kyllä niillä sarjisten hahmoillakin on väliä...
Se on huono tappelu/jänitys/seikkailusarjakuva, huono pornosarjakuva ja huono historiallinen seikkailu sekä huono nuorten/poikasarjakuva
Alix Yin Fulla on hyvä sarjismaku...Minä taas väitän ettei se ei lue - kattelee vaan kuvia. Alix ei voi osata putonghuan ja kantonin kiinan (sekä sen väitetyn täydellisen brittienglannin) lisäksi ranskaa. :D
Minä taas väitän ettei se ei lue - kattelee vaan kuvia. Alix ei voi osata putonghuan ja kantonin kiinan (sekä sen väitetyn täydellisen brittienglannin) lisäksi ranskaa. :DKun luet tulevia Valkoisia tiikereitä, niin huomaat, että Alix on voinut oppia ranskaakin. Pikkuisen ainakin.
D. Conradin luonnoksia Raj:n tulevaan albumiin.
Voi tavaton kuinka nautinnollista kuvakerrontaa tuo linkin takaa aukeava sivu onkaan. Oppimateriaaliksi sopiva sivu juuri tässä puhekuplattomassa muodossaan.Puhekuplattomassa?
Didier Conradkin lukee Kvaakkia!!!Didier Conradkin osaa googlata.
Didier Conradkin osaa googlata.
Vai onkohan se vetänt herneet siitä perspektiivikeskustelusta :)
tuskin.Mun aikaisemmin käyttämässäni koneessa näkyi vain kuvat, ei ollenkaan tuota leipätekstiä.
onhan tuo kvaak:kin oikein kirjoitettuna monesti....)
parempi olisi ollut:
Didier Conradkin osaa googlata.Eipäs vähätellä.
Nyt on selvä keskustelunavauskin tarjolla! ;)Hyvä idea!
Didier Conradkin lukee Kvaakkia!!!Hän varmaankin joutuu kääntämään kommentteja Babelfishillä tai muulla netin käännöstyökalulla. Nyt voisi joku ranskantaitoinen tehdä hauskan kokeen: kopioi jonkun sopivan kommentin ja kääntää sen ranskaksi vaikka Babelfishillä. Sen jälkeen kääntää sen manuaalisesta takaisin suomeksi (huom. ei enää takaisin suomeksi käännöskoneella!) ja laittaa tänne kvaakkilaisten ihmeteltäväksi. Näin pystymme hieman simuloimaan, miten hra Conrad kokee Kvaakin! :P
Jotenkin noista Conradin piirroksista tuli semmoinen olo, että jos häntä kauniisti pyydettäisiin, niin voisi hän kenties piipahtaa helsingin festareilla tapaamassa "hyvin aktiivisen ja väkirikkaan sarjakuvasivuston" tyyppejä...
Tuossa blogissa ei tainnut missään olla kommenttiosiota tai mahdollisuutta antaa herroille palautetta...?Nyt Conradin blogiin on tullut mahdollisuus antaa palautetta!!!
Nyt Conradin blogiin on tullut mahdollisuus antaa palautetta!!!
Muistaako/tietääkö kukaan, millä nimellä Innommables-albumi "Shukumei" ilmestyi ruotsiksi? Onko Aventure en Jaune ilmestynyt albumina ruotsiksi?
Se on kai Bathin ritarikunta suomeksi. Varmaan tämä käännös johtuneeAlkuperäistekstissä lukee "L'Ordre du Bain".
alkuperäisestä tekstistä?
En tule viemään ostamaani albumia divariin, mutta toivon samalla ettei se tule sijoittumaan kuluvan vuoden parhaita julkaisuja listatessa kolmen kärkeen tai meillä on edessämme aika keskinkertainen sarjisvuosi.
Jos jostain pitää mussuttaa, niin kaksi asiaa:
- Viktorianristi voidaan myöntää vain taistelutilanteesta.
- Mitään "Kylpyritarikuntaa" ei mielestäni ole olemassa.
Siis puolet albumista
tai sukupuolten tasa-arvoa ajavia tarinoita
Viktorian risti myönnetään todellakin vain sotilaille taistelutilanteessa osoitetusta rohkeudesta.
Siis spoileri? Muun muassa tuosta jutusta tuli kinaa herrojen Yann & Conrad kesken. Ei liene sattumaa, että kummankin albumin puolivälissä Alix tokaisee: "Vihdoinkin toimintaa!"
Mielenkiintoisuusastetta nostaa sarjakuvan hölmö eroottinen viritys. Tuleekohan koskaan selviämään millaisia suunnitelmia Valkoisen Tiikerin neitsyyden pään menoksi on "oikeasti" suunniteltu ja onko se sittenkään tarinan arvoinen kun kaula viimein katkeaa?
Tuleekohan koskaan selviämään millaisia suunnitelmia Valkoisen Tiikerin neitsyyden pään menoksi on "oikeasti" suunniteltuTe jotka, ette ole kärryillä siitä, mikä on Alixin kohtalo, missaatte kieltämättä kenties jotain olennaista Valkoisesta tiikeristä..
Mari A: "Siis puolet albumista se nainen on sidottuna sänkyyn."
Minä: "Miks vaan puolet?"
Samaa mieltä. Ja vaikka se onkin tosi törkeää ja loukkaavaa, niin aika hauskaa kuitenkin. :D
Siis toi on niin totta. Kummassakin albumissa miehet on selvästi se heikompi sukupuoli.
Jotkut pitää Manaraa vakavastiotettavana mutta halveksii tätä kun niillä on isot nenät.
"Order of the bathissa" se bath on todellakin kylpy ja viittaa ritariksilyöntiseremoniaan kuuluneeseen rituaalikylpyyn.Tämä on selvää, mutta mielestäni suomen kielessä tämä käännetään "Bathin ritarikunta". Miksi näin, vaikka toisaalta käytetään termiä "Sukkanauharitarikunta"? Onko kielenhuoltajille tapahtunut moka, koska ovat luulleet aikanaan kyseen olevan Bathin kaupungista (kun ei tuolloin vielä ollut Skynetiä mistä tarkistaa)? Toisaalta "Kylpyamme-poreallasritarit" kuulostaa sen verran typerältä, että virhe on saattanut olla tahallinen...toisaalta kyllä "Sukkanauharitareistakin" tulee aika pervoja mielleyhtymiä (toki niiden käädyssä lukeekin latinax, että 'rööki silmään sille, joka siitä pahaa ajattelee')...
Tämmöisen sarjakuvan kohdalla historiallisista pikkuseikoista nillittäminen on mielestäni aivan turhaa, koska ei Valkoinen tiikeri sentäs mitään Tinttiä ole.Oot varmaan oikeassa. Koskas muuten Brendon ja Dampyr ilmestyy? :)
Tämä on selvää, mutta mielestäni suomen kielessä tämä käännetään "Bathin ritarikunta". Miksi näin, vaikka toisaalta käytetään termiä "Sukkanauharitarikunta"?
Kyllä kylpyritarikunta on ihan oikea suomenkielinen käännös The Most Honourable Military Order of the Bathista.Voit olla oikeassa, mutta kyllä tuohon 'Bathin ritarikuntaan' törmää todella usein. Pitänee soittaa kielitoimistoon.
Ainahan suomentajat tämmöisistä selvän ottavat.jaa...ottavatkohan?
Voit olla oikeassa, mutta kyllä tuohon 'Bathin ritarikuntaan' törmää todella usein. Pitänee soittaa kielitoimistoon.
jaa...ottavatkohan?
Tämmöisen löysin kuitenkin netistä:
JAG (Kunnian miehet):
"The place was built to sustain a nuclear strike."
"Paikka rakennettiin kestämään ydinlakko."
Joka tapauksessa, kun se kerran ranskiksessa oli käännetty, on perusteltua kääntää se myös suomennoksessa noin.
Tarkoitatko, että Valkoisen tiikerin suomennos on jossakin ulkoistetussa tekstitehtaassa ja jonkun superkiireessä tehdyn televisiosarjakäännöksen tasoa?
Perhana, salaisuus on paljastunut! ;D
Tämä epäilys toivottavasti pelastaa Kirsi Kinnusen päivän. Laitanpa viestiä.
Tarkoitatko, että Valkoisen tiikerin suomennos on jossakin ulkoistetussa tekstitehtaassa ja jonkun superkiireessä tehdyn televisiosarjakäännöksen tasoa?Tämä ei ollut tarkoitukseni, vaan ainoastaan vastata huumoria käyttäen suhteelisen yleistävään heittoosi. Kannattaa siis varoa kovin ehdottomien sanojen (kuten 'aina') käyttöä...
Loppupeleissä vastuu on tietenkin oikolukevalla kustannustoimittajalla. Siis minulla. Palaute on tervetullutta ja siitä otetaan oppia.
Pistän tämän tänne vaikka ei liitykään Valkoisen tiikeriin.
Conrad selittää miten hän kasaa ison kuvan monesta pienestä kuvasta.
Näyte tulevasta "Raj"-albumista.
Hirveä duuni yhden ruudun tekemiseenConrad on nopea tekijä. Kaksi albumia vuodessa on ihan normaalia hänelle.
Päinvastoin, esimerkiksi "kalju timanttinne odottaa kiihkeästi hiontaansa" on oikein kaunis kielikuva.
lienee pakko todeta että bongasin yhden kirjoitusvirheen. Vain jumala tekee täydellisiä julkaisuita.
Joo, 2. sivu oli jo näköjään originaalista skannattu, sitä ilmeisesti tarkoitit. Ammattimaista ja pätevää. Mutta hieman hengetöntä siinä samassa mielessä kuin kaupallinen USA- tai Nippon-materiaali. Mikäs siinä jos/kun BD-tyylistä tykkää. Korjauksetkin näkyy :) ja se että sarja on tehty väritettäväksi. Erityisesti tekstaus on erittäin hianoo ja silmää lepuuttavaa noissa.
Strippi per päivä kommenttien kera, alkuperäisessä asussaan, Innommables-seikkailu: Cloaques.
Voilà!
http://web.me.com/conradwilbur/Les_Innommables/Blog/Entries/2009/5/20_Page_1_strip_1_.Explications_en_vrac....html
Eikös se ollut juuri Cloaques, joka lopetettiin kesken kaiken Spiroussa?
Cloaques-tarinan oli tarkoitus olla Nimettömien 2. osa. Conrad ehti piirtää tarinan valmiiksi, mutta herra Dupuis kieltäytyi julkaisematta sitä, ellei siihen tehdä muutamia muutoksia. Yann & Conrad eivät halunneet muuttaa mitään, joten tarina hyllytettiin.
Cloaques:in tilalle tarvittiin uusi tarina ja aikaa oli vain pari viikkoa. Tuloksena syntyi Aventure en Jaune. Sen julkaiseminen Sprioussa lopetettiin kesken ja tekijät saivat kenkää.
Onkos tuota "alkuperäistä" Cloaquesia julkaistu albumina?
Tänään KauppalehdenYllättävänkin tilaa vievä (=iso) juttu ollakseen Kauppalehdessä.
Öhöm... Pelkäänpä, että minulla saattaa olla jotain tekemistä tämän (http://web.mac.com/conrad.tigresse/Site/Blog/Entries/2009/5/28_Les_lecteurs_ont_la_parole..._7.html) blogipiirroksen kanssa... :-[
Kyllä tätä lukisi myös mustavalkoisena.
Conradin piirrokset on tosiaan sen verran huolettomia että ne näyttävät paremmilta kun se käyttää vanhaa kunnon Spirou-tyylistä neljän rivin sivuasettelua.Poikkeus säännöstä: Piege Malais (Conrad, Commenge)
Huoh. Enkuksi vai suomeksi siis (molempien ranskankielentaito on liian heikko, ja minä taas en osaa saksaa)?
Ranskan lisäksi kielivaihtoehdot taitavat olla nämä:
Spanish
Croatian
German
Finnish
Oppisinpa joskus piirtämään kuin hän.Niinpä niin...
Tuo Tertsin linkin kuva tuo jollain lailla mieleen Jordi Bernetin jäljen.Jordi Bernet tuo mieleen Joe Kubertin jäljen.
Hong Kongissa Valkoinen Tiikeri on merkittävä osa kansakunnan kulttuurillista kollektiivitajuntaa. Alla kuva keskustaan pystytetystä marmorisesta Conradin muistomerkistä.:)
En lakkaa hämmästelemästä, että kaikki itseäni lukuunottamatta tuntuvat pitävän Valkoista tiikeriä pikkutuhmana.
Minusta se on seikkailuasarjakuva (ainakin näissä kahdessa Yannin kirjoittamassa albumissa) maustettuna lukijan ennakkoluuloja ja tekopyhyyttä härnäävillä tempuilla.
Minusta esim. väkivaltaa on paljon enemmän kuin jotain pikkutuhmuutta.
Jos se on sellainen pikkupikkutuhma kuten vaikka Natasa.Natasa ei ole minusta pikkutuhma (eikä edes pikkupikkutuhma). Sehän on ihan viatonta kohellusta. Ainakin siihen Maailman laidalla -albumiin asti. Mutta esim. tässä juuri äskettäin suomennetussa ja vaikkapa Cherchemidin vyössä on pikkutuhman aineksia eksynyt joukkoon. = huono juttu.
Minusta pikkutuhmaa sarjakuvaa on vaikka Danyn typykkäsarjakuvat. Eli ei varsinaisesti pornoa, mutta tuhmaa.
Tigresse blanche ei sievistele eikä kosiskele lukijaa.
Jaaha. Pitäisikö tässä olla huolissaan? Albumin kaksi ensimmäistä osaa ovat miellyttäneet tavalla, jota en osaa tarkemmin selittää. Uusi kirjoittaja saattaapi muuttaa jotain oleellista.Minusta sarjan kolmas osa on paras koko sarjassa.
Jaaha. Pitäisikö tässä olla huolissaan? Albumin kaksi ensimmäistä osaa ovat miellyttäneet tavalla, jota en osaa tarkemmin selittää. Uusi kirjoittaja saattaapi muuttaa jotain oleellista.
Paitsi että diggaan sarjaa niin sitten vasta moni pullaansa tukehtuisikin.Jäämme odottamaan Marin sarjakuva-arvostelua.
monta muutakin poliittisesti korrektia asiaa joista hattujen kukat varistavat terälehtensä...mm. herttaisia lapsia.
Se että kiinalainen nainen voisi olla pätevä tiedustelutoimija ja käyttää naiseuttaan ja siihen (ja etnisyyteensä)kohdistuvia ennakkoasenteita hyödykseen on tietenkin mahdotonta.
Ollaan jo tajuttu.
Natasa pyllisteli Kolmannessatoista apostolissa junan makuuvaunussa. Mutta metarepliikistä voi päätellä että kyseessä oli kuittailua eroottisten sarjakuvien suuntaan.Pikkutuhmuuden puolelle mennään kylpyhuonekohtauksessa. Walterin ammeeseen on "muka" unohtunut vettä, jotta sinne puodonneen Natashan vaatteet sadaan märiksi.
Didier Conrad julkaisee blogissaan (http://web.me.com/conradwilbur/Les_Innommables/Blog/Entries/2010/2/23_INTRODUCTION.html) alkuperäisen Aventure en jaune -seikkailun
Pyörryttävän tyylikästä.Itse Aventure ei ole kylläkään piirretty tällä tyylillä kuin tämä Lychee ja Mauser. Aventure en jaune lienee hieman rosoisempaa, vanhempaa Conradia. Joillekin on siitä tyylistä tullut yksittäisistä ruuduista mieleen jopa Watterson.
Olikos tuo varsinainen sarjissivu siellä jo aikaisemminkin? Enkös mä vaan huomannut sitä?Aivan varma en ole, itsekään en huomannut sitä aiemmin. Johtuisiko aikaeroista?
Mutta kuvien asettelussa on minusta jotakin mätääNoita sarjiksiahan tehtailtiin noihin aikoihin sarjakuvalehtiin liukuhihnalta. Esimerkiksi Walthery on piirtänyt ruutuja uusiksi Natasha-albumeihin, koska Spirou-versiot ovat olleet hiukan niin ja näin.
Minä luin tuota juttua vaikka miten pitkälle.Ettet olisi lukenut Cloaquesia (http://web.me.com/conradwilbur/Les_Innommables/Blog/Entries/2009/5/20_Page_1_strip_1_.Explications_en_vrac....html)? Sehän on jo esillä kokonaisuudessaan tuossa blogissa.
Ettet olisi lukenut Cloaquesia (http://web.me.com/conradwilbur/Les_Innommables/Blog/Entries/2009/5/20_Page_1_strip_1_.Explications_en_vrac....html)? Sehän on jo esillä kokonaisuudessaan tuossa blogissa.
Mä en kyllä löydä kuin yhden sivun (4 strippiä) Aventurea....
Kulkukatin poika? Onkos siellä uutta Tiikeriä ja Comanchea?
Molempia löytyy jo Fennicasta, Kampintorilta, Kulkukatista ja Pitkämiehestä.
Viidennen onnen taito luettu.Oli hyvä albumi. Juoni oli mielestäni pikkaisen flow'ta, ts. tuntui siltä, että ei ihan selkeää päämäärää. Ei välttämättä mikään huono juttu. Tämäkin lienee alku pitemmälle juonikuviolle?
Oli niin hyvä kuin muistelinkin!
Erittäin hienoja siirtymiä kohtauksesta toiseen mm.
Tämäkin lienee alku pitemmälle juonikuviolle?
Kahdeksan kirjainta. Mikä tekee pystysuorasta vaakasuoran? ;)
(alkukielellä taisi olla: Kuusi kirjainta.)
Tuon syömäpuikkotempun länsimainen vastine taisi olla samat temput lyijy tai kuulakärkikynällä.
Äkkinäisellä silmäilyllä en saanut lopullista selvyyttä ketjusta, että onko tämä tarina joka alkaa jostain ja päättyy johonkin vai kasa irrallisia kertomuksia ja parin albumin kaaria?
Äkkinäisellä silmäilyllä en saanut lopullista selvyyttä ketjusta, että onko tämä tarina joka alkaa jostain ja päättyy johonkin vai kasa irrallisia kertomuksia ja parin albumin kaaria?Valkoisen tiikerin tarina alkaa kommunistivakooja Alixin ensimmäisestä tehtävästä. Tarina loppuu ennen kuin Innommables-albumisarjan Hongkong-sykli alkaa (= Nimettömät).
Onko siis aikoinaan ollut sen niminen sarja, jossa Valkoinen Tiikeri on joskus vilahtanut, minkä jälkeen on tehty Valkoinen Tiikeri -niminen spin-off -sarja.Juuri näin. Alix ei kylläkään vain pikkuisen vilahtanut, vaan oli keskeinen henkilö Innommablesissa, kolmen hurjan miespuolisen päähenkilön ohella. Karkeasti ottaen voi sanoa, että hän esiintyy n. 40%:ssa sivuista.
Kiitos kovasti. Apollolle tässäkin olisi työsarkaa...Jos minä olisin Apollo, kiertäisin Innommablesit kaukaa.
Jos minä olisin Apollo, kiertäisin Innommablesit kaukaa.
Sen verran on tullut kukkahattuosastolta paskaa niskaan jo tästä Tiikeristäkin.
Innommablesit peliin vaan. Vaikka integraalina.... kannattaa sitten olla tarkkana, että julkaistava stoori on kronologinen ja kokonainen.
Innommablesit peliin vaan. Vaikka integraalina.Tätä komppaan. Vaikka maailman tappiin asti jos on pakko. Hong Kong-sykli suorastaan vaatii julkaisemista.
Esityismaininta vielä hienoista kansista (-etu ja -taka) saisi yhdessä komean julisteen! Nyt se menee vähän hukkaan kun ei viitsi albumia vääntää apposen auki.
Alixin henkilökuvan kehittely jättää kyllä silti edelleen toivomisen varaa. Miten niin tämän tason kiinalaisagentilla olisi kuvatun kaltainen moraali (ei saa tappaa)?!Alix on ennen kaikkea Valkoinen tiikeri, toissijaisesti kiinalainen agentti. Valkoiset tiikerit ovat pakon edessä valinneet puolensa kuohuvassa Kiinassa, kuten olemme saaneet aikaisemmista osista lukea.
Valkoiset tiikerit ovat pakon edessä valinneet puolensa kuohuvassa KiinassaTätäkö kuvattiin kakkososassa?
Äidin kaamea kohtalo on ehkä jättänyt jälkensä nuoren tytön mieleen. Turha tappaminen tuntuu vastenmieleiseltä.Varmasti on jättänyt jälkensä ja tietenkin tuollainen johtopäätös väkivallan karttaminen olisi sitä kautta luonnollinen. Moinen vakaumus kyllä sitten olisi taas tehnyt tämän kolmososan tapahtumat jo Alixille aivan mahdottomiksi. Ts. hän olisi romahtanut henkisesti tai ainakin reagoinut väkivalta aivan toisin kuin esitetään.
Tätäkö kuvattiin kakkososassa?Itse asiassa tuota taidetaan kuvata osassa neljä. ::)
Ehkä tämä tulee monelle yllätyksenä mutta ns. James Bond mallihan ei ole tiedustelupalvelujen suosima malli.
...
Mutta kuten ketjussa ovat muut todenneet on uskottavampaa että agentiksi valitaan ennemmin kielitaidoton yksilö...
Alixin henkilökuvan kehittely jättää kyllä silti edelleen toivomisen varaa. Miten niin tämän tason kiinalaisagentilla olisi kuvatun kaltainen moraali (ei saa tappaa)?!
Eivätkä oikean elämän tiedustelumiehet ja -naiset ole useinkaan tuon kaliiperin kavereita, vaan paljon arkipäiväisempiä.
Kolmosessa sivu 43, planssi 41, San Franciscon sillan alitus (mikäs auto tässä?) on sitten ihan akvarelli - kerrassaan hieno. Katsokaapa katuvalaisinten ja sillan pylonien ja köysien heijastuksia.Minusta tuo heijastus näyttää olevan tehty kuvanmuokkausohjelmalla...
On jäänyt mietityttämään yksi asia. Sarjassa puhutaan tiuhaan jadelohikäärmeistä, jotka ovat minun käsitykseni mukaan valkoisten tiikerien opettajia ja neuvonantajia kaikissa(?) asioissa. Valkoiset tiikerit näyttävät olevan kaikki naisia. Mutta ensimmäisessä albumissa Zizhu syyttää Ghi-Tua siitä, että Ghi-Tu haluaa Alixin, naisen ja vielä kokemattoman sellaisen, jadelohikäärmeekseen. Mikä logiikka tässä on?
Sarjassa puhutaan tiuhaan jadelohikäärmeistä, jotka ovat minun käsitykseni mukaan valkoisten tiikerien opettajia ja neuvonantajia kaikissa(?) asioissa.[/size]
Jadelohikäärme on Naarastiikerin kumppani, mesenaatti ja suojelija. Hän huolehtii Naarastiikerin turvallisuudesta ja antaa sekä taloudellista että henkistä tukea. Jadelohikäärme ja Naarastiikeri ovat yhdessä kolmen vuoden ajan ja päättävät sitten haluvavatko erota vai jatkaa sopimustaan.
Minusta tuo heijastus näyttää olevan tehty kuvanmuokkausohjelmalla...Mä tykkäsin kans siitä efektistä ekalla kerralla. Toinen kerta oli jo liikaa. Eikä niitä ainakaan kokonaan ole koneella tehty sillä heijastuksissa näkyy auton alusta. Eli katselukulma on niissä ottetu huomioon.
Albumissa on muutama kokonaisen sivun kokoinen kuva.Ai 48 sivussa? Noissa kolmirivisissä sivuissa on muutenkin nihkeästi lukemista.
Ai 48 sivussa? Noissa kolmirivisissä sivuissa on muutenkin nihkeästi lukemista.Jep, 48:ssa sivussa.
sivumäärä ei ole kuitenkaan sama kuin luettavan määrä.Aivan.
sivumäärä ei ole kuitenkaan sama kuin luettavan määrä. jotenkin kokosivun ruudut tuntuu hurjalta 48 sivussa mutta ennemmin niinpäin kuin mihin on useammin törmännyt: sivuja satoja, joista luettavia ehkä tuurilla kaksi kappaletta.Tietenkin näin, mutta kun luin Tiikerin perään uuden Tempon niin siinä Piko & Fantasio-seikkailussa tuntui olevan luettavaa ja katseltavaa tuplasti (58 sivussa) edelliseen verrattuna. Varsinkin eurosarjiksissa ja vaikka Aku Ankassa ruutujen määrä on aika ratkaiseva. Perussarjakuvassa ruutujen määrä kertoo aika suoraan siitä minkä verran mukaan mahtuu juonenkäänteitä.
Vielä noista kokosivun ruuduista. Tulee mieleen Tintti ja kultasaksinen rapu, jossa oli vähän sellaista fuskumeininkiä just niiden isojen ruutujen kanssa.Kultasaksisessa ravussa niissä isoissa ruuduissa oli sama asia kuin viereisen sivun pienessä ruudussa. Ne ei tuoneet tarinaan mitään lisää, vaan olivat pelkkiä kopioita.
Mutta en minä silti näkemättä tuomitse, joihinkin juttuihin voi hyvinkin sopia. Oikeinkäytettynähän se on ihan hieno homma.Dargaudin (http://www.dargaud.com/front/albums/planches.aspx?id=6584) albumisivulta pitäisi löytyä se Tertsin mainitsema kokosivun kuva Japanista (sivu 6). Tuon originaalin jos saisinkin seinälleni niin olisin onnellinen.
Dargaudin (http://www.dargaud.com/front/albums/planches.aspx?id=6584) albumisivulta pitäisi löytyä se Tertsin mainitsema kokosivun kuva Japanista (sivu 6). Tuon originaalin jos saisinkin seinälleni niin olisin onnellinen.Jos tuo kuva joskus päätyy myyntiin, niin hinta lienee siinä 2000 €.
Kultasaksisessa ravussa niissä isoissa ruuduissa oli sama asia kuin viereisen sivun pienessä ruudussa. Ne ei tuoneet tarinaan mitään lisää, vaan olivat pelkkiä kopioita.Juu, näinhän se oli sivuja piti saada tarpeeksi. Mutta tuo siis esimerkkinä siitä fiiliksestä mikä isojen ruutujen kanssa voi tulla.
Olen joskus lukenut syyn noiden isojen kuvien käyttöön, mutta en nyt muista mikä se oli. Tarina oli tietenkin liian lyhyt normaliin Tintti-albumiin verrattuna, mutta miksi. En muista.
Dargaudin (http://www.dargaud.com/front/albums/planches.aspx?id=6584) albumisivulta pitäisi löytyä se Tertsin mainitsema kokosivun kuva Japanista (sivu 6). Tuon originaalin jos saisinkin seinälleni niin olisin onnellinen.Kuva on olevinaan Ginzasta. Wako tavaratalo (joka säästyi myös pommituksissa) on piirretty hieman oudosti taustalle mutta kyllä sen tunnistaa. Yhtä lailla luovuutta on käytetty ratikassa jota on venytetty yhden ikkunan leveyden verran. :)
A5 koossa tuo toimisi yhtä lailla.Englanniksihan on julkaistu aika monia ranskankielisiä sarjakuvia pienemmässä koossa.
Ostin jokin aika sitten Russ Manningin Tarzaneita A5-kokoisina. Ihan hyvin pystyi lukemaan.Nähty on tämäkin ja samaa mieltä olen.
Tosin samat seikkailut ovat muinaisissa Williamsin jättikirjoissa komeamman näköisiä. Kirjat ovat vaan jo aika puhkiluettuja, joten pieni päivitys oli paikallaan.
Conradin alkuperäinen idea oli nimenomaan suurentaa ruutukokoa Innommablesiin verrattuna, jotta seikkailuun tulisi näyttävyyttä ja positiivisempaa virettä.Onhan se totta että isommassa koossa grafiikka on näyttävämpää ja ilmavampaa. Ennen (eiku siinä välissä) vaan tehtiin toisin ja yksityiskohtaiset piirrokset ja komeat taustat runtattiin tosi pieneen kokoon. Isommassa koossa toisaalta tuollainen "litteä koneväritys" alkaa näyttää entistä valjummalta.
Ranskisalbumeihin on tullut myös yksi minua kiusaava juttu. Nämä pahuksen useamman albumin kokonaisuudet! Jos kerran tarina on pidempi, saisi albuminkin julkaista sitten suoraan tuplana, eikä useassa osassa. Onneksi tämä tarinoiden pitkittyvyys ei ole vielä amerikkalaissarjojen luokkaa...
tosin integraalijulkaisu olisi Apollolle harkittu riski á la Le Tueur=Tappaja. Ei mahdottomuus mutta muistetaan että kyseessä on laadukas pienkustantamoJuu, kritisoin tuossa ehkä enemmän tätä ranskalaisten metodia tuottaa albumeja. Mutta toimiihan tämäkin. Oltaisiinkin jo aika täydellisessä maailmassa, jos Conrad sivaltaisi käsiimme 148-sivuisen Valkoinen tiikeri-alpparin joka vuosi. Apollon tekemisistä minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa.
Vielä noista kokosivun ruuduista. Tulee mieleen Tintti ja kultasaksinen rapu, jossa oli vähän sellaista fuskumeininkiä just niiden isojen ruutujen kanssa.Eikös se nimenomaan ollut fuskumeininkiä?
Eikös se nimenomaan ollut fuskumeininkiä?
Eli eikös nuo tehty nimenomaan alppua varten täytesivuiksi tms?
Juu, kritisoin tuossa ehkä enemmän tätä ranskalaisten metodia tuottaa albumeja.
Mikä on tämä ranskalaisten metodi, jota kritisoit?Näitä useamman albumin kokonaisuuksia. Albumi vuodessa-tahdilla se on minusta turhan hidasta. Olen aika kärsimätön ihminen kun on kyse ranskalaisista sarjakuvista.
Näitä useamman albumin kokonaisuuksia. Albumi vuodessa-tahdilla se on minusta turhan hidasta. Olen aika kärsimätön ihminen kun on kyse ranskalaisista sarjakuvista.Toisaalta laadusta joutuu maksamaan. Mieluummin näin kuin tusinatavaraa...
Pitäisi varoittaa, että linkin takana on meillä julkaisematonta kamaa.Nyt siellä lukee "seitsemäs albumi".
Valkoisen tiikerin tarina alkaa kommunistivakooja Alixin ensimmäisestä tehtävästä. Tarina loppuu ennen kuin Innommables-albumisarjan Hongkong-sykli alkaa (= Nimettömät).
Parempi käännösnimi olisi "Sanoinkuvaamattomat".No, vihdoinkin joku tajuaa!!!
Luin koko sarjan kolmen päivän aikana ja olen vaikuttunut. Tämähän on parasta mitä olen vuosikausiin lukenut.
Suomi otti pataan, mutta Innommables on silti parasta.
Miten shemalella oli tissi-implantit 50-luvulla? Oliko silloin jo sellaisia?
Miten shemalella oli tissi-implantit 50-luvulla? Oliko silloin jo sellaisia?No, kuorihan se Asterixkin perunoita... ::)
Eikös Valkoisen Tiikerin alku sijoitukin vuoteen 1945?
Ei vaan vuoteen 1947. Ekassa albumissa britit murehtivat Intian itsenäistymistä, joka tapahtui 15.8.1947.
tai sitten se on joku muu lentokone kuin China Clipper.
mutta kaunis on,Takakansi ei ole ollenkaan hullumpi. No, onhan se Conrad toki harjoitellut piirtämistä Franquinin ja Morriksen opissa, ja jotain on selvästikin tarttunut matkaan.
Takakansi ei ole ollenkaan hullumpi.
Menen Turun Sarjakuvakauppaan ja ostan, koska on kovat kannet mikä on hienoa.Uusin Comanchekin on kovakantinen.
Menen Turun Sarjakuvakauppaan ja ostan, koska on kovat kannet mikä on hienoa.
Just tänään Petterin kanssa tuumailtiin kaupalla, että tietyt tahot taas turhautuneina tuhisevat tästäkin.
Ärsyttävintä on, kun sarja muutetaan kesken kaiken kovakantiseksi. Ja vielä ärsyttävämpää jos koko pienenee samalla.Mutta kun koko ei pienene.
Tavallaan sääli etä Tertsi arvioi uuden alpun; kellekään ei pitäisi olla epäselvää kuka on Suomen kovin Valkoinen tiikeri -fani.Kolme edellistä VT-albumia on olleet vähemmän kovien fanien arvosteltavana. Joten en siis ole pitänyt kovin kauheata kiirettä päästäkseni kyseistä sarjaa arvostelemaan.
Kolme edellistä VT-albumia on olleet vähemmän kovien fanien arvosteltavana.Kas pentele!
Päähenkilöä myös jotenkin "esiteltiin" kuvissa oudon paljon, viehkoja poseerauksia riitti niitäkin jo vähän liiaksikin.Minä en havainnut kiusallisia poseerauksia juuri ollenkaan. Onhan Alix toki piirretty hyvännäköiseksi, myönnetään.
Minulle tulee hiukan semmoinen olo että siinä vanha pervo on piirrellyt kuola valuen nuorta lihaa. :-[
Jopa tuossa Vakoojatar katolla -kansikuvassa minua ei kiusaa mikään, vaikka Alixin pylly onkin melko koholla. Hänen asentonsa istuu hyvin katon ja lohikäärmeenpään kanssa. Sanoisin että hyvin sommiteltu.
Huom. Lentovene. Taas. ;)Ja Mauseri ;) ;D
Innommableseista ilmestyy uusi integraali, cycle 0 (http://www.dargaud.com/innommables-integrale/integrale-cycle-0,5015.html).
suuri kiitos ettei takakantta oltu pilattu millään albumin tarinaa selostavalla tekstiriimittelyllä. [...] Tuollaiseen peittelyyn ei kyllä oltu sorruttu kuin ekassa ja tokassa suomialbumissa.
Mauseri vaikuttaa vähän turhan isolta...Näin tuntuisi olevan. Tosin Shukumei näyttää uudelleen piirretyltä. Ei haittaa mitään, päin vastoin.
Onko tässä siis kyseisen sarjan ihkaensimmäiset tarinat?
Hiukan tarina oli pettymys eli ei niin hyvä ollut kokonaisuutena mitä edelliset osat. Jotenkin tuntui hiukan vakavammalta ja se pieni huumori puuttui mitä on edellisissä osissa on ollut aistittavissa.
Seuraavaksi on sitten luvassa tällaista,
Upea kansi! Kiitokset taas Apollolle takakannen teksteittä jättämiseen. On se komea kokonaisuus.Minulle olisi ollut kyllä melkoinen kiusaus jättää Joan Sfarin kehut suomalaisenkin version takakanteen. Mutta ehkä parempi näin. Nyt saamme nauttia kansitaiteesta vähemmin tekstein.
Peräti gurkhat oli marssitettu tappelemaan. Ne vasta oikeasti kovia sällejä ovat!Gurkha-sotilaat järjestivät verilöylyn jo ykkösalbumissa. Sivulla 38 (+ s.44) gurkhat pyyhkivät verisiä kukri-veitsiään, joita ei legendan mukaan paljastamisen jälkeen laiteta takaisin tuppeen ennen kuin ne ovat maistaneet verta.
Saattaa positiivinen päätös odottaa kokonaista sykliä.
kustantajalta sain sen käsityksen, että Suomessa ei oltaisi Valkoiseen tiikeriin palaamassa ihan heti.
Nörttityttö tykkää Valkoisesta tiikeristä.
http://geekgirls.fi/wp/blog/2014/07/21/valkoinen-tiikeri-tigresse-blanche/
No kappas, olen päässyt tuon nörttitytön profiilikuvaan tuossa blogissa. :)Valkoinen tiikeri on Innommablesista repäisty spin-off. Innommables on kulttisarjis ja paljon Valkoista tiikeriä kovempaa menoa eli silkkaa parhautta. Suosittelen.
Onkos kukaan lukaissut Conradin pitempää sarjaa Les Innommables? Bedeteekin kansikuvien mukaan tuo voisi olla Valkoisen Tikrun tapaista tavaraa, vai onko?
No kappas, olen päässyt tuon nörttitytön profiilikuvaan tuossa blogissa. :)Kaunis asu, niin ihanan valkoinenkin!
Hauska, kun muistaa taannoisen perspektiivikeskustelun. :) Mut vakavammin. Just noin se pitää tehdä, tai ainakin minä yritän tehdä.Voisitko vähän avata noita lauseita?
Olsi kiva tuetää, onko Conradilla ollut käytössään vain tämä suttuinen nettikuva vaiko joku muu parempilaatuinen. Itse en olisi saanut paljoakaan tolkkua tämän kuvan etualan pylväässä olevasta laatikkomaisesta tsydeemistä.Värityksen perusteella heittäisin että oisko tuo joku postikortti alunperin? Sitä en sit sano että onko ollut käytössä ite kuva vaiko vain skanni siitä.