Edgar Allan Poe vasta-alkaville ja edistyville
Alkuteos: Edgar Allan Poe para principiantes, 1999
Teksti: Gabriela Stoppelman
Kuvitus: Jorge Hardmeier
Suomennos: Taina Helkamo
Tekstiasemointi: DTPage Oy
Julkaisija: Kustannus Oy Jalava, 2011
Sarja: Vasta-alkaville ja edistyville
Paino: Hakapaino Oy, Helsinki
Formaatti: Nidottu, pehmeäkantinen, mustavalkoinen
ISBN: 978-951-887-439-6
Koko: 138 x 207 mm
Ovh: 20,00 €
Sivumäärä: 176 + kannet
Jakelu: Kirjakauppa
Tietosarjakuvasarja
Kustannus Oy Jalavan pokkarikokoinen Vasta-alkaville ja edistyville on hyödyllinen tietosarjakuvasarja, joka esittelee kuuluisia henkilöitä ja kulttuurisuuntauksia ja jota kustantamo alkoi julkaista jo 1990-luvulla. Sarja on lähtöisin Argentiinasta 1960- ja 70-luvuilta nimellä Para principiantes, ja siellä on tehty siihen kymmeniä osia.
Suurin osa Jalavan julkaisemista osista on kuitenkin otettu Yhdysvalloissa ja Britanniassa julkaistuista For Beginners – tai Introducing-sarjoista, joiden esikuva on mainittu espanjankielinen nimike. Englanninkielisiä kirjoja on tätä kirjoitettaessa ilmestynyt lähes sata. Itse Robert Crumb kuvitti Kafka-kirjan, josta on otettu suomeksi jo kolme painosta. Ennen tämän vuoden kesäkuussa ilmestynyttä Edgar Alla Poe’ta aiemmat suomennetut argentiinalaiset osat olivat Che Guevara ja Fidel Castro. Tässä arvioitava Poe-kirja on kaikkiaan kahdeskymmenes pokkari suomeksi. Jatkosta ei ole tietoa tällä hetkellä. Suomalaisen sarjan erikoisuus on suomalaisten tekemä Kekkonen vasta-alkaville ja edistyville (2007).
 |
|
Edgar ei sopeutunut armeijaan, johon hän liittyi saadakseen toimeentulon.
|
Kovia kokemuksia
Yhdysvaltalainen kirjailija, runoilija ja kriitikko Edgar Allan Poe (1809–49) eli lyhyen, mutta kovan ja värikkään elämän. Tunnetusti hän kehitti kauhu-, fantasia- ja salapoliisikirjallisuutta valtavasti.
Sarjakuva Edgar Allan Poe vasta-alkaville ja edistyville käy alkupuolella läpi kirjailijan lapsuutta, opiskelua, armeijassa oloa ja rahahuolia sekä kirjoista ja elämänkokemuksista kumpuavia vaikutteita. Loppupuolella esitellään enimmäkseen tuotantoa, alkoholiongelmia ja vaikutusta maailmankirjallisuuteen. Kerronta on kronologista, mutta viittaa samalla jatkuvasti tapahtumien myöhempiin seurauksiin.
Elämänkokemuksista voimakkain oli kuolema. Poe luultavasti kuvasi runoissaan ja novelleissaan paljon kuolemaa, koska moni hänen rakastamansa ihminen, mm. hänen vaimonsa, menehtyi nuorena. Hänen näyttelijä-äitinsä kuoli ennen kuin Edgar täytti kolme vuotta. Varhainen viikatemies mm. tuberkuloosin kautta oli tavallinen vieras taloissa tuohon aikaan. Ehkä varhain menehtyneen nuoruuden ensirakkautensa takia Poe ihaili aina kalpeita ja kuolemansairaita naisia.
Edgar ei pystynyt sopeutumaan yhteiskunnan tehokkuusajatteluun. Hän inhosi sovinnaisuutta, keskinkertaisuutta ja tekopyhyyttä ja kaipasi vapautta. Hän oli ensimmäisiä, joka halusi elättää itsensä kirjailijana. Stressi ja herkkyys ajoivat hänet juomaan. Kasvatti-isä, joka oli liikemies, haukkui häntä tyhjäntoimittajaksi.
Mielen syvyyksien luotaaja
Poe sijoitetaan aatehistoriassa amerikkalaisen romantiikan eli synkän romantiikan kehittäjäksi. Romantikkona hän vastusti rationalismia siinä että kaiken maailmassa voisi selittää ja hallita järjellä, ja halusi herättää kirjoituksillaan tunteita. Kuitenkin romantiikan tuolloinen pääsuuntaus, joka kuvasi ihmisen sisäistä viisautta ja yleviä, jumalallisia asioita, oli Poesta teeskentelevä, koska se ei hyväksynyt groteskia ja rappiota elämän osaksi.
 |
|
Novelli Berenike. Jos yksilö ei käsittele sielunsa pimeitä piirteitä, hän ajautuu karmeuksiin.
|
Poe halusi kuvata unia, painajaisia ja mystisiä ja kauhistuttavia ilmiöitä. Hän tajusi ihmismielen hallitsemattomasta irrationaalisesta puolesta: mm. peloista, intohimoista, tuhoisuudesta, syyllisyydestä ja kaipaudesta. Hänestä ristiriidat kuuluivat elämään, ja ne piti ymmärtää ja yhdistää. Esimerkiksi kuoleman läheisyys sai hänet itsensä elämään voimakkaasti.
Tämä etelävaltiolainen mies enteili tulevaa psykologiaa, jossa katsotaan, että mitään ei pidä tukahduttaa ja loi salapoliisikirjallisuuden ja goottilaisen kauhukirjallisuuden.
 |
|
Poe myös pohti mm. novellin mekanismia.
|
Pokkari käy läpi mm. sellaiset klassiset novellit kuin Kultakuoriainen, Ligeia, Berenike, Usherin talon tuho ja Metzengerstein. Sarjakuva paljastaa Poen myös kirjoitustekniikoiden analysoijaksi. Siinä missä muut romantikot luottivat kerronnassaan inspiraation voimaan, Edgar myös kehitti keinoja, joiden avulla lukija uppoutuu kertomukseen ja kertomus vaikuttaa lukijaan.
Epäsovinnaisten käsitystensä ja elintapojensa vuoksi Poe sai Yhdysvalloissa kymmeniksi vuosiksi kuolemansa jälkeen huonon maineen. Nykyaikaisen tasa-arvon ja demokratian kannattaja hän ei silti ollut. Naiset olivat hänelle muusia, ja jotkut miehet (valkoiset) parempia kuin toiset (mustat), ja ilmeisesti hän kannatti myös orjuutta, joka lakkautettiin Yhdysvalloissa vasta hänen poismenonsa jälkeen.
Onnistuneesti hupia ja hyötyä
Sarjakuvakirja Edgar Allan Poe vasta-alkaville ja edistyville antaa lukijalle helpolla tavalla käsityksen Poen elämästä, tuotannosta ja vaikutuksesta. Kuka tahansa koulun oppivelvollisuuden suorittanut pystyy ymmärtämään tämän yleissivistävän kirjan. Teoksen avulla voi esimerkiksi goottipunkkari oppia, mistä hänen melankolinen aatteensa itse asiassa on peräisin, tai kirjallisuuden opiskelija kerrata kirjallisuuden historiaa ja lajityyppejä.
Gabriela Stoppelman on koonnut tekstin huolellisesti.
 |
|
Kirja Eureka. Poen maailmanselitystä.
|
Taiteilijoiden elämäkerrallinen tutkimus, jossa katsotaan, kuinka kokemukset vaikuttavat taiteeseen, on epävarmaa ja vanhanaikaista, mutta valaisee tässä varmasti jotakin. Kirja ylistää ihmisen mielikuvitusta ja vapautta. Erehtyväisiin ihmisiin suhtaudutaan lämpimästi. Muutamiin sarjakuvasivuihin tiivistetyistä novelleista ei tajua juuri mitään, mutta katkelmien perusteella tekee mieli lukea ne.
Pienenä miinuksena sarjakuvassa ei kerrota, että Poen perhe vietti jopa viisi vuotta, vuodet 1815–20 Britanniassa. Pokkarista voi saada käsityksen, että käynti oli lyhyt. Myös Poen syvemmästä maailmankatsomuksesta olisi voinut kertoa. Selväksi tulee hänen vastenmielisyytensä tekopyhää kirkollista kristinuskoa, joka oli iso osa silloista yhteiskuntaa, vastaan, mutta hänen kosmologinen maailmanselityksensä, kirja Eureka, joka esitellään sarjakuvan sivuilla 159–161, viittaa varsinaiseen vaihtoehtoon.
 |
|
Novelli Pullosta löytynyt kirjoitus. Ihminen on pieni kohtalon edessä.
|
Tällaisen tietoteoksen kuvittaminen on haastavaa. Jorge Hardmeier tekee työn hienosti. Hän ei pyri realismiin, mikä vaatisi suunnatonta määrää taustatyötä 1800-luvun Yhdysvalloista ja vähentäisi tunnelmaa ja missä vaarana olisi myös tylsyys. Hänen lapsellinen, sekä totta ja epätotta yhdistävä taiteensa jättää tilaa lukijan mielikuvitukselle ja sopii sarjakuvaan miehestä, joka yritti ilmaista tiedostamatonta. Piirrostyyli muistuttaa Euroopan keskiajan taidetta: viivat ovat hivenen sotkuisia, ihmisten päät ovat suuret ja Poen kasvot lähes aina samannäköiset. Henkilöt kommentoivat tekemisiään ja jopa kuolemaansa katsoen lukijaan. Ruuduissa on nykyaikaisia esineitä luomassa mielleyhtymiä.
Summa summarum: teksti ja kuvat toimivat yhdessä saumattomasti. Teos tarjoaa rikkaan matkan Poen mieleen ja ylipäätään ihmismieleen. Sain lukemisessa itselleni jännitystä ja tietoa sekä jopa ihan oikeaa elämän evästä. Sama argentiinalainen Stoppelman–Hardmeier-kaksikko on tehnyt espanjaksi ainakin myös Antonin Artaud’ista pokkarin.
Suomennos on miellyttävän mietittyä ja sujuvaa kieltä. Muutaman kerran vain erisnimissä esiintyy lyöntivirhe.
© Tekijät ja Kustannus Oy Jalava
Jalavan Vasta-alkaville ja edistyville -sarjan kirjat suomeksi aakkosjärjestyksessä
Suluissa ilmestymisvuosi suomeksi; kursiivilla merkityt ovat muita kuin angloamerikkalaista tuotantoa olevia sarjakuvia:
Camus (1999)
Fidel Castro (2007)
Descartes (2000)
Che Guevara (2002; 2. p. 2009)
Stephen Hawking (1997)
Joyce (1997)
Kafka (1995; 3. p. 2007)
Kant (1998)
Kekkonen (2007)
Keynes (1999)
Machiavelli (2000)
Picasso (1997)
Edgar Allan Poe (2011)
Sartre (2001)
Shakespeare (2010)
Wagner (1997)
Hindulaisuus (2006)
Kyberavaruus (1996)
Postmodernismi (1998)
Semiotiikka (1998)
Keskustelu sarjakuvasta valistajana ja opettajana Kvaakissa
Kekkonen vasta-alkaville ja aloittelijoille -kirjan arvostelu Kvaakissa