Jack Kirby (1917–1994) rakensi yhdessä Stan Leen kanssa Marvel-kustantamon tukijalat 1960-luvulla. Kirby painoi kädenjälkensä myös DC-universumiin. Ikuiset (Eternals, 1976–1978) hän loi palattuaan toiste Marvelin leipiin.
Kirbystä Gaimaniin
Ikuisten myötä Kirby toisti DC:n Uudet jumalat -sarjan (New Gods, 1971–1972) kosmisia aiheita. Sittemmin hahmoja käsitteli Walter Simonson ja nyt Neil Gaiman.
Kirbyn piirtämissä hahmoissa ja ruutujen asetelmissa oli enemmän potentiaalienergiaa ladattuna kuin aikalaistensa töissä. Nykytekijöistä yhtä helposti tunnistettavaa, voimakasta jälkeä saa aikaan John Romita Junior, tuttavallisemmin JR JR.
JR JR tekee nykyisin maansiirtokonemaisen raskasta jälkeä; alkuvuosien herkkyys on poissa, mutta jälki on tasaisen varmaa.
Uutta vanhalta pohjalta
Gaimanin Ikuiset käynnistyy tilanteesta, jossa päähenkilöt ovat menettäneet muistinsa ja unohtaneet alkuperäisen minisarjan tapahtumien lisäksi todellisen identiteettinsä. Ike Harris, alias Ikaris, on ainoa joka muistaa alkuperänsä. Hän ottaa yhteyden Mark Curryyn, lääkäriopiskelijan elämää viettävään Makkariin. Tämä tuntee vetoa juhlia järjestävään Sersiin, joka on seikkaillut myös Kostajien riveissä.
Gaiman on säilyttänyt Kirbyn peruselementit koskemattomina. Alkuperäisen sarjan esittämän luomiskertomuksen mukaisesti celestiaalit, muinaisen avaruusrodun massiiviset olennot, kehittivät apinoiden pohjalta ihmiset, sekä kaksi muutakin rotua Maata asuttamaan: hyvää edustavat, kuolemattomat Ikuiset ja pahat, muotoaan muuttavat deviaanit.
Gaiman on siirtänyt Ikuisten ja deviaanien välisen kamppailun taustalle ja siirtänyt päähuomion henkilökuvaukseen. Yleisistä teemoista hän on säilyttänyt sidokset Raamattuun ja Ikuisten rooliin osana ihmiskunnan historiaa.
Alkuperäisen sarjan perusjännite syntyi tuomiopäivää ennakoivien celestiaalien saapumisesta Maahan. Gaimanin käsittelyssä samaa teemaa varioidaan onnistuneesti.
Gaimanin versiossa celestiaalit ovat rankaisseet yhtä omistaan hautaamalla San Fransiscoon. Deviaaneille uneksiva jätti merkitsee pelastusta, muille kaiken elämän tuhoa.
Kirbyn käsissä sarjan todellinen vetovoima syntyi celestiaalien uhkasta. Gaimanin celestiaalit ovat etäisempiä ja Ikuiset mielenkiintoisempia.
Gaiman ottaa esiin Sersin yhteyden Kostajiin. Rautamiehen esiintyminen piristää sopivasti, joskin Suomessakin parasta aikaa Spider-Man-lehden sivuilla julkaistavaa tarinakokonaisuutta, Sisällissotaa, sivutaan tarpeettoman runsaasti.
Yhteistyö hakee muotoaan
Gaimanin sarja tuntuu alustavan tulevia tarinoita. Sivujuonista moni ei johda minnekään.
Tarina on ensin jaarittelevaa monologin ja dialogin vuorottelua. Ilmaisu on sittemmin täsmällisempää ja koruttomampaa, kun Gaiman antaa kuvien puhua itse.
Tavanomaisesti Romitan kyky välittää lukijalle massan ja voiman tunne kuviensa kautta on lyömätön. Kirjoitushetkellä Yhdysvalloissa vielä kesken oleva World War Hulk -minisarja on siitä erinomainen osoitus. Samaa ei voi aina sanoa Ikuisista. Jälki on tasaisen hyvää, muttei saa lukijaa innostumaan.
Kokonaisuus saa kuitenkin uutta ryhtiä Gaimanin siirtäessä painopisteen kuvittajan vastuulle.
Ikuiset yksissä kansissa
Ikuiset on kesällä ilmestyneen Ihmeneloset: Loppu -julkaisun tapaan korkealaatuinen. Hyvällä paperilla värit toistuvat voimakasta mustaa myöten erinomaisesti.
Lopussa on julma kohtaus, minkä johtuen opusta ei voi suositella nuorimmille supersankarien ystävälle.
Ikuiset (The Eternals 1–7, 2006–2007)
Tarina: Neil Gaiman
Taide: John Romita Junior, Danny Miki, Tim Townsend ja Tom Palmer
Värit: Matt Hollingsworth, Dean White, Paul Mounts
Kansi: Rick Berry
Toimittanut ja suomentanut: Jouko Ruokosenmäki
Ladonta: Pisara Oy, Janne-Matti Keisala
Alkuperäissarjan toimittanut: Nick Lowe ja Joe Quesada
Julkaisija: Egmont Kustannus Oy Ab
ISBN: 978-952-469-763-7
Painopaikka: Italia, 2007
Ulkoasu: väri, B5, 224 s., Sid.
Ovh: 23,90 €
Kuvat © Marvel Characters, Inc.
Keskustele Ikuisista Kvaakissa.