Saalistajien klubin päätösosa jatkaa suoraan siitä mihin ensimmäisessä osassa jäätiin. Todistamiensa kauhujen jälkeen hienostoneiti Elizabeth on melkein katatonisessa tilassa, kun taas varasteleva Jack on itsetuhoinen epäonnistuttuaan bogeymanin pysäyttämisessä. Lapset saavat kuitenkin luotua uuden yhteyden välilleen ja laativat suunnitelman pahuuden kukistamiseksi. Mutta ovatko he valmiit niihin uhrauksiin, jotka suunnitelma vaati?
 |
Saalistajien klubi 2 – Juhla
Alkuperäisjulkaisu: Le Club des prédateurs Tome 2 – The party (2017)
Tarina: Valérie Mangin
Kuvittaja: Steven Dupré
Värittäjä: Roberto Burgazzoli
Kääntäjä: Anssi Rauhala
Kustantaja: Zoom Teufel, 2017
Nidottu, 60 sivua, 4-värinen
ISBN: 978-952-5754-48-3
17,00 €
 |
Saalistajien klubin ensimmäinen osa käynnistyi hieman verkkaisesti, mutta se päättyi kiinnostavasti ja nosti odotuksia tämän päätösosan suhteen. Harmillisesti päätösosa ei aivan yllä näiden odotusten tasolle. Tarina ei vieläkään lähde kunnolla lentoon eikä se tarjoa mitään uutta ja odottamatonta vaikka loppuun on saatukin kiitettävästi käänteitä. Tietysti loppukoukut ovat perinteinen osa tämän genren tarinoissa, joten niitä oikeastaan odottaa. Valérie Mangin laatiman käsikirjoituksen suurimmat heikkoudet löytyvät kuitenkin ihmisten tunteiden kuvauksessa. Paikoitellen ne ovat niin alleviivattuja ja rautalangasta väännettyjä, että auttamatta tulee mieleen pienen kylän kesäteatterinäytös. Tämän lisäksi pahoista ihmisistä on tehty niin pahoja, että he lähestyvät jo parodian rajoja. Hillitympi käytös olisi tehnyt hahmoista inhimillisempiä ja mahdollisesti vielä pelottavampia.
 |
Steven Duprén taide on tässäkin kirjassa ensiluokkaista. Hetkittäin hahmot näyttävät hieman jäykiltä, mutta se ei lukemista häiritse. Miljööt on kuvattu ihailtavalla tarkkuudella, ja Roberto Burgazzolin väritys luo hienosti tunnelmaa. Näin näyttävä ulkoasu saa varmasti monet tarttumaan tähän kirjaan. Karmaisevat asiat on kuvattu sen verran graafisesti, ettei tätä voi suositella nuorimmille lukijoille.
Painoasun ja suomennoksen osalta Saalistajien klubi on laadukasta työtä. Erityiskehu tulee siitä, että tarinan molemmat osat julkaistiin näin lähekkäin. Ensimmäisen osan tapahtumat oli vielä hyvässä muistissa, kun aloitti toisen osan lukemisen. Erinomaista lukijoiden huomioimista!
 |
Kokonaisuutena Saalistajien klubi on harmillisen kaavamainen kauhutarina komeissa kuorissa. Niinpä se solahtaa sulavasti samaan b-luokkaan kuin suurin osa kauhukertomuksista. Mieleen syöpyvien tarinoiden laatiminen on vaikeaa tässäkin genressä. Saalistajien klubin lukee ihan mielellään, mutta ei tämän pariin tule varmaan toista kertaa palattua. Sopivaa viihdykettä sateisiin kesäiltoihin.
Keskustele Saalistajien klubista Kvaakissa.