Hampaattomat legot

Yleensä en ostele muovipussiin pakattuja painatteita, mutta silloin tällöin ravitsen itseäni oudolla, campilla ja yllättävällä. Nyt mieleni tekee katsastaa, mikä tämä juttu on olevinaan?

Alkuun hieman kommenttia hahmoista. Suomalaisversiossa oheisista kuvista alemman päälle on laitettu pieni keltainen tekstilaatikko: “Miksi Nuju kertoo tarinaa eleiden avulla?” Samaa ihmettelen minäkin. Ja sitä miten näppärät nuo putkimaiset lego-kädet ovatkaan! Itse asiassa vain muutamalle lehden hahmolle on suotu ilo omistaa sormet (tai jotakin sen tapaista). Joka toisella on selässä valtava lego-hammaspyörä?!

Bionicle 1/2004
Egmont Kustannus
Käsikirjoitus: Greg Farshtey
Kuvitus: Carlos D’Anda ja Randy Elliot
Värit: Peter Pantazis
Suomentaja: Mari Minkkinen
Nelivärinen lehti, 36s., Hinta 3,50 e

Meillä on tässä sarjis joka perustuu ilmeisesti maoritarinoihin tai johonkin vanhoihin legendoihin. Täytyy myöntää, että ilman kuvia tässä saattaisikin olla tolkku. Nyt muoviset lego-palikat näyttelevät robotteja, jotka puolestaan kuvittelevat olevansa tuntevia ja eläviä olentoja?! Hahmojen mittakaavasta en mene sanomaan mitään, sillä tapahtumat sijoittuvat saarelle, eikä kuvissa näy maiseman lisäksi kuin näitä muoviheikkejä. Kovin on kuollutta.

Maoripäällikkö Naurava Näkkileipä

Hahmojen nimet lienevät monessa paikassa maailmaa eksoottisia mutta täällä meillä ne vaikuttavat lähinnä koomisilta. Vai mitä sanotte roboteistanimeltä Lewa tai Matoro. Pääpahis, jota ei vielä näytetä, on nimeltään Makuta ja saaren nimi Mata nui.
Sarjassa esiintyy lisäksi mm. pelottava Rahi. Jotenkin sana vain yhdistyy mielessäni lypsämiseen tai johonkin pirtin kalusteisiin, sillä suomeksihan rahi on pieni penkki, palli tai jakkara. Muutenkin sanat tuppaavat mennä sekaisin, vai mitä itse tuumaat repliikistä: ME OLEMME NIITÄ, JOITA SINUSTA JA MUISTA TOISTA JONAIN PÄIVÄNÄ TULEE. Kun kerran käyteään suuraakkosia, erisnimien lihavointi olisi saattanut hieman helpottaa lukemisurakkaa(?).

Liian monimutkaisia palikoita

Ennen lehden puolta väliä meno ja meininki alkaa jo pyörryttää. Tuntuu, etten selviä tästä. Rutistan nyrkissäni lehden mukana tullutta TAHU NUVA-maskia, sisäiselle lapselleni tehdään henkistä väkivaltaa, se kärsii.
Onneksi Gali-robotti löytää kuitenkin veden alta naamion jonka avulla se voi taas hengittää (veden alla)! Samaan aikaan Lewa pähkäilee: GALISTA TÄMÄ OLISI HUVITTAVAA… OLEN ILMAN TOA, MUTTA JOUDUN MENEMÄÄN VETEEN JOTA INHOAN.

Insinööritaide imee

Minun on vaikea hahmottaa mitä käsikirjoittaja on tehnyt. Kannessa luvataan jännittäviä seikkailuja, mutta yhteenkään hahmoon ei voi mitenkään samastua. Niiden taustaa ei kerrota eivätkä ne ilmeettöminä vaikuta järin symppiksiltä. Voisi sanoa, että bioniclejen silmät ja suu ovat reiät, mutta aivojen paikalta ei löydy sitäkään vähää. Toiminta on dramatisoimatonta, ja kohtuullisen nättejä ruutujakin on koko pläjäyksessä vain muutama.
En kyllä tiedä pitäisikö lehden piirtäjiä ihailla työn sankareina… vai sääliä. Varmaa on, että joka pojalta ei tällainen onnistu. Vaikea kuvitella hirveämpää kuvitushommaa. Mutta ehkä heillä on ollut apuna 3D-mallintaja? Ajatelkaa “taiteilijaa” joka piirtää viikko- tai kuukausitolkulla lego-palikoita mallista!

Periaatteessa naamio-idea on mainio, ja sitähän on aikaisemminkin hyödynnetty sarjakuvissa (Mask). Ihminen näkee kasvot melkein missä tahansa, eli eri laisia, villin näköisiä naamareita pystyy ruiskutusmuovitekniikalla tekemään vaikka huru mykke. Ehkä tämä lehti tukee Bionicle-brandia, kuka minä olen sanomaan. Sarjakuvana tuotteella ei kuitenkaan ole juuri virkaa. Tuntuu että Niken Bionicle-kengätkin sopivat paremmin pirtaan kuin tällainen kuvahöttö.

Vikaa oheisessa tuotteessa?

Voiko lehti, jonka kannessa on kolmen eri yhtiön logo, olla hyvä? Tiedän, että tämä lehti on vain tietokonepelin ja surkean elokuvan oheistuote. Ne taas ovat keräily-legojen oheistuotteita. Kenties viidettä vuotta tappioputkessa riutuva tanskalainen lelujätti yrittää toistaa kilpailijansa, Hasbron, menestyksen. Marvelin Transformers oli kuitenkin sarjakuvana aivan eri luokkaa kuin tämä DC:n esitys.
Lego josta väkeä on potkittu pellolle tuhat määrin, kehtaa tehdä tällaistä!? Firma lähti uudistamaan voimalla tuotantolinjojaan kun se huomasi, että tietokonepelit vievät siltä leivän. Kodakin tapaan se oli kuitenkin myöhässä. Star Wars -brandi ja ohjelmoitavat robotti-legot eivät ole riittäneet nostamaan yhtiötä voitolliseksi.
Kun itse leikin legoilla aktiivisemmin, niistä pystyi rakentamaan mitä tahansa. Nyt siis legoista kasataan lähinnä robotteja ja autoja. Missä on pihvi?! En voi kuin ihmetellä sitä, miten valmiiksi nämä lelut on leikitty. Samalla kuitenkin onnittelen itseäni siitä, että en ole enää pentu. Toisaalta, tuskinpa näissäkään leluissa niin isoa vikaa on, etteikö sitä saisi polttolasilla, pikkukiinalaisilla, avotulella tai ilmakiväärillä korjattua.

Suomen Bionicle ykköseen on kasattu kolmen(!?) alkuperäisen lehden materiaali. Sama setti (ja vähän lisääkin) löytyy englanniksi brandia tukevalta webbisivulta. Nopeamman yhteyden omistajat, kokeilkaapa verkkosivulta löytyvää peliä/pelejä ja kertokaa onko sekin susi? Oma huvinsa on muuten verrata verkkoversiota printtiin. Paperi voittaa!