Suomessa on julkaistu ns. kioski-mangaa jo useampia vuosia. Paino on on ollut nuorille suunnatussa mangassa. Nyt Lehtipisteeseen on ilmestynyt myös vanhemmille suunnattu manga; viktoriaaniseen Lontooseen sijoittuva Emma.
 |
Emma, osa 1
Piirtänyt ja kirjoittanut Kaoru Mori
Suomennos Katariina Kauppila
Kustantanut Sangatsu Manga
ISBN-13 978-952-16-0913-8
ISBN-10 952-16-0913-3
Hinta 6,50€
Tällä kertaa arvostelussa on Emma, seitsemänosaisen pokkarisarjan ensimmäinen osa. Sarja kertoo varakkaan kauppiassuvun nuorimman vesan, William Jounsen ja palvelustyttö Emman romanssista, aikana jolloin eri yhteiskuntaluokkien välillä ei juuri ollut yhteydenpitoa.
Tarina etenee hitaasti, ja poikkeaa huomattavasti japanilaisesen sarjakuvan valtavirrasta toiminnan puutteen ja erikoisen sivurakenteen puolesta. Paneeliasettelu on hyvin länsimainen; ruutujako on tiukka eikä katuojista löydy turhaa roskaa. Piirrostyylikään ei ole erityisen korkealentoista, vaan pitkälle mietittyä puurtamista, joka tuo jollain tasolla mieleen Don Rosan tuotokset. Loppuvaikutelma on kuin sarjakuva olisi erittäin tarkasti ja yksityiskohtaisesti piirretty dokumentti ajastaan ilman turhia vapauksia. Viivasta ei löydy mangalle ominaista rentoutta; tapaa kuvata yhdellä viivalla kokonaisia hahmoja. Tämä sopii tarinaan ja tapahtumaympäristöön erinomaisesti ja luo kerrontaan sopivan ilmapiirin.
 |
|
Kireä ruudutus ja yksityiskohtainen viiva
|
Emman ja Williamin lisäksi kirjan ensimmäisessä osassa esitellään kaksi sivuhahmoa; Emman emäntä Kelly Stonwar sekä Jounsen perheen liiketuttava, intialainen prinssi Hakim.
Lapseton leskirouva Stonwar tuo sarjaan mukaan auktoriteettia; Williamin vanhana kotiopettajana ja Emman työnantajana hän edustaa tavallaan traditionaalista englantilaista yhteiskuntaa ja sen arvoja. Hänellä on vaikutusvaltaa kumpaankin sarjan päähenkilöön, ja mieltää heidät jollain tavoilla omiksi lapsikseen, ja toivoo heille kaikkea parasta.
 |
|
Harim rikkoo sääntöjä
|
Hakim puolestaan on opettajattaren vastakohta; Intiasta varoittamatta saapunut tärkeä liikekumppani, joka Englannin tapoja tuntematta voi rauhassa rikkoa niin yhteiskunnan kuin sarjakuvankin säännöt. Vain hänellä on lupa tehdä kevyitä ja hulluja asioita, kuten ajaa autolla sisätiloissa tai liikkua kaupungilla norsun kanssa. Hakimin mielentempaukset rikkovat kotiopettajatteren rakentamia pilvilinnoja, ja epäilenkin että tulevissa osissa näiden kahden hahmon keskinäiset ristiriitaisuudet saattavat nousta tärkeäksi osaksi tarinan etenemistä.
Sangatsu on tällä kertaa todellakin ylittänyt itsensä. Toisin kuin muissa kustantamon sarjoissa, Emmassa on mattapäällysteiset kannet ja yleensäkin nide antaa korkealaatuisemman ja hillitymmän ulkomuodon kuin muissa Suomessa julkaistuissa japanilaisissa sarjoissa yleensä. Käännöskin on ammattitaitoista ja ajankuvaan sopivaa. Pitää antaa kustantamolle hehkutusta laadukkaasta jäljestä!
Korkeampi työn laatu näkyy hinnassakin; 6,50€ tekee siitä kalleimman Lehtipisteen jakeleman mangapokkarisarjan. Toisaalta voidaan olettaa että vanhemmille suunnattuna sarjan kohdeyleisöllä on myös enemmän rahaa käyttää kuin nuorilla, joille tähän asti manga ovat enimmäkseen suunnattu.
Ainoa sarjassa huomaamani ajankuvaan kuulumaton kohta joka heitti ainakin minut ulos tarinasta oli Williamin postissa saama pienoislentokone, joka edusti mallia joka oli ainakin 15 vuotta aikaansa edellä.
Kaiken kaikkiaan Emman rauhallinen tunnelma vetää sisäänsä. Jos lukija voi hyväksyä sen että manga voi olla muutakin kuin erikoisliikkeiden treenausta ja maagisia taikaeläimiä, niin tässä se on.
Keskustele Emmasta Kvaakin foorumeilla.