Juustokupu ja jyrinän tärinät! Reijo Vallan vuonna 1999 julkaisemasta kapteeni Archibald Haddockin haukkumasanakirjasta on julkaistu jo viisi painosta, uusin Capun haukkumilla täydennettynä.
 |
|
(c) Reijo Valta
|
Reijo Valta: Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat
Osuuskunta Jyväs-Ainola
ISBN 978-952-5353-47-1
2011, viides, täydennetty painos
15 cm x 23 cm, 108 sivua, mustavalkoinen, nidottu
Ei yllätä, että Tintin kotiseudulla Keski-Euroopassa on julkaistu teoksia kapteeni Haddockin karjumista haukkuma- ja voimasanoista. Suomeksi listaukset Haddockin haukkumista on 1980-luvulla julkaistu Sarjainfo- ja Rumba-lehdissä, mutta ilman sanojen selityksiä. Vuonna 1999 tietokirjailija Reijo Valta kokosi haukkumat teokseksi “Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat”. Uusimmassa, vuonna 2011 julkaistussa viidennessä painoksessa on mukana 1960-luvun suomennosten kapteeni Capun voimasanat.
 |
|
Haddock kiroaa. (c) Hergé
|
Vallan työ on tarkkaa, kuten kirjan nimikin lupaa: kirjassa esitellään haukkumat, ei haukkumia. Joka haukkumasta viitataan sarjakuvaruutuun, jossa Haddock sen möläyttää. Haddockin sivistyssanakikkailun lisäksi on luetteloitu huudetut eliöt, kirosanat ja jopa interjektiot, kuten phhaah, phhuaah, phhuahh.
 |
|
Haddockilla on jälleen känkkäränkkähetki. (c) Hergé
|
Varsinaiset sanat on selitetty asiantuntevasti. Erityisen kiinnostavia ovat katsaukset ihmisryhmiin ja historiaan. Joitain kohtia on kevennetty huumorilla. Ihmisryhmät ostrogooteista puukkojunkkareihin saavat selityksensä, osa sidotaan hyvinkin tarkkaan heimojen historiaan. Sen sijaan luonnontieteiden puolella jokunen selitys ontuu. Sykloni selitetään yhdellä sanalla: pyörremyrsky. (Trooppinen) sykloni tosiaan on pyörremyrsky kuten taifuuni ja hurrikaani, mutta sykloni tarkoittaa myös “tavallista” liikkuvaa matalapainetta, joita Suomenkin ylitse kulkee. (Lisäksi syklonilla on tekninen merkitys.) Ektoplasmalle on annettu parapsykologinen selitys, mutta ei biologista – ektoplasma on soluliman ulompi kerros. Kumpaahan Haddock on tarkoittanut? Hominidin väitetään olevan ulkoavaruuden olento, mutta “Biologian sanakirjan” mukaan se on ihmisapinoiden heimo. (Hominoidi on ihmisenmuotoinen apina ja humanoidi on ulkoavaruuden olento.)
Synkän, bazzibasuukeja esittävän kannen lisäksi kirjassa ei ole kuvitusta. Myöskään käytettyjä tietokirjalähteitä ei ole mainittu. Teksti on helppolukuista ilman kuviakin, mutta piirros vaikkapa halstarista ja vauhtipyörästä olisi havainnollistanut tekstejä ja kartoistakin olisi apua heimojen historiaa esitellessä.
Ensimmäisen painoksen aikoihin 1999 internet ei ollut yleinen, mutta nykyään sivistyssanat voi tarkistaa nopeasti verkosta. Siitä huolimatta haukkumasanakirja puolustaa paikkaansa juuri kaikenkattavuutensa vuoksi: verkosta löytää kyllä näppärästi idiootin, mutta rantaryöväri ei olekaan itsestäänselvyys. Toisekseen kirjasta on apua heille, joille suomen kielen sanat, kuten vietävä, eivät ole aivan tuttuja tai jotka haluavat taustoittaa Haddockin hurjia ja oivaltavia kielikukkasia. Ja jos Tintti-albumikokoelma on jo kasassa, on teos mainio lisä sekä siihen että perinteisempien sanakirjojen hyllylle.
Arvostelun sarjakuvaruutunäytteet ovat albumista “Yksisarvisen salaisuus”, (c) Hergé. Keskustele Tintistä täällä.