Huimapäinen seikkailijatar, Roger Leloupin luoma japanilainen Yoko Tsuno on eurooppalaisen seikkailusarjakuvan klassikko. Nyt Egmont on pullauttanut ulos albumisarjasta suoranaisen toiveuusinnan kaikille Ruudun ja Non-Stopin vanhoille lukijoille. Paholaisen urut on Yoko Tsunon kaikkiaan toinen seikkailu ja jakso on muutenkin sarjan parhaimmasta päästä.
Sarjakuvahahmo kuolee – oikeasti
 |
Viime päivinä julkaistuissa jaksoissa on käynyt ilmi että joku päähenkilöistä on kuollut, mutta lukijoita on pidetty jännityksessä. Stripissä joka ilmestyi 5.5. selvisi kuka on siirtynyt iäisyyteen. Strippisarjan viimeaikaiset jaksot ovat herättäneet USAssa sen lukijoiden kesken keskustelua.
Gasoline Alleyn huoltamonpitäjä-perheen Walletin vaiheita on seurattu vuosikymmenien ajan. Walt ja Phyllis Walletin ja heidän lapsensa kasvamista vauvasta vaariksi on seurattu, avioliittoja solmittu ja lapsenlapsia on syntynyt.
Kun kerran henkilöt vanhenevat, oli sarjan nykyisen piirtäjän Jim Scancarellin kohdattava kuoleman väistämättömyys. Gasoline Alleyn päähenkilöt ovat saaneet vanheta arvokkaasti yli 100 -vuotiaiksi, saavutus sekin. Nyt sarjan ilmestyneissä jaksoissa on käynyt selväksi että joko Walt tai Phyllis on kuollut, mutta piirtäjä jätti lukijansa jännittämään kummasta on kyse.
 |
Lukijat ovat reagoineet tapahtumaan ristiriitaisesti, piirtäjä on saanut mm. puhelinsoittoja. Toiset eivät halua mielihahmojensa kuolevan, olivatpa he kuinka vanhoja tahansa, toiset taas sarjan luonteen ymmärtäneenä ovat pitäneet asiaa väistämättömänä, mutta surullisena. Myös netin keskustelupalstoilla on vaihdettu ajatuksia Gasoline Alleyn viimeaikaisista tapahtumista.
Jaksoja voi seurata Tribune Media Service -syndikaatin kotisivuilta Sieltä voi myös bongata aikajanana sarjan päätapahtumat 1918-2004.
Frank Kingin piirtämänä sarjakuva oli sanomalehtisarjojen varhaista aatelia, sunnuntaijaksot olivat graafisesti komeita. Vuonna 1959 Kingin eläköityessä sarjaa siirtyi tekemään Dick Moores. Mooresin kuoltua sitä jatkoi Jim Scancarelli. Gasoline Alley on amerikkalaisten Kantolan perhe ja Mämmilä, joka kääntyi elokuviksikin. Yli 80 vuotta kestänyt jonkin sortin instituutio, pala americanaa.
Sarjakuvasta lisää:
Toonopedia
Tribune
Frank Kingin syntymäkaupunki Tomah Wisconsinissa muistaa piirtäjää
Lähde:
NewsYahoo.com
Ankan elukat
 |
|
Carl Barks: Aku-setä, kissa ja koira
|
Teemojen mukaan koviin kansiin kootut Barks-kirjat ovat edenneet neljänteen osaansa. Ankalliskirjaston nimellä kulkevaan kirjasarjaan on nyt kasattu eläinaiheisia jaksoja. Kun melkein kaikki ankkamestarin sarjat on jo suomennettu ja monet niistä julkaistu useampaankin otteeseen, ei nähin kirjoihin kovin isoja yllätyksiä enää saada. Uutta ovat oikeastaan vain korjattu ja tarkastettu käännös ja väritys.
Sata tekstiä sarjakuvasta
Sarjakuva-aiheisia kirjoja ilmestyy suomeksi hyvin satunnaisesti. Hyvä jos harvakseltaan tiputellen pari kirjaa vuodessa. Laskekaapa vaikka mielessänne, montako tuli viime vuonna. Useimmiten kirjat ovat olleet yleisesityksiä, artikkelikokoelmia tai molempia, kuten tämä nyt ilmestynyt Heikki Jokisen Sata sarjakuvaa. Kirja esittelee 100 keskeisintä suomeksi saatavilla olevaa sarjakuvaa lyhyin artikkelein.
 |
Divarin helmet – hämärän rajoilla
Mandraken seikkailuja seurasin lapsena taajaan joensuulaisen sanomalehden Karjalaisen sarjakuvasivuilta. Muualla Suomessa tämä taikurien kuningas ja hypnoottisen eleen mestari tunnettiin nimellä Taika-Jim, mm. Apu-lehden sivuilla. Niinpä mielessäni päättelin että hänen koko nimensä on tietenkin Jim Mandrake. Loogista. Mutta 1970-luvun alkua muinaisempina aikoina Maaroninakin tunnetun sankarin seikkailut eivät aina olleet läheskään noin loogisia. Mutta sitäkin hienompia ne olivat.
 |