Tekijä: Jukka Laine

Jasso-kissa on arjen sankari ympäri vuoden. Tarmokas Jasso joutuu tapahtumien pyörteisiin heti aamulla silmänsä aukaistuaan. Ei niin pientä pulmaa, etteikö siitä saisi kehitettyä järisyttävää seikkailua! Eikä Jasso olisi Jasso ilman persoonallista, puhuvaa häntäänsä, joka sanoo painavan sanansa asiaan jos toiseenkin – ja häipyy tarpeen tullen omille teilleen. Yleensä nämä eriskummalliset kaverukset elelevät sulassa sovussa, mutta aina ei ole päivänselvää, onko Jasso kissa, jolla on puhuva häntä, vai onko häntä häntä, jolla on puhuva kissa. Häntä ilmaisee myös Jasson mielialat. Nokkela häntä pelastaa Jasson monesta pulasta mutta myös puijaa sumeilematta isäntäänsä.

Puupäähatulla palkitun Jii Roikosen Jasso on riemastuttanut lukijoita vuodesta 1992 alkaen. Albumin sarjakuvat ovat vuosilta 2006-2011.

Jasso – Häntää ei jätetä
Tekijä Jii Roikonen
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava
Painopaikka Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2012
Kk, sid., väri, 100 sivua, 215 X 255 mm
Hinta 23,50
ISBN 978-951-1-26463-7
© 2011 Jii Roikonen ja Kustannusosakeyhtiö Otava

Mitä ihmettä? Onko Jasso-kissa jo 20-vuotias. Niin se aika vierähtää. Komea kovakantinen juhla-albumi on käsillämme sen kunniaksi.

Kiltti sarjakuvahahmohan Jasso nykyään on ja lasten mieleen puhuvan häntänsä kanssa, siinä kuin vaikka tuoreempi tulokas Paavo Pesusieni. Ensimmäisessä tarinassaan Jasso sai vain sbygedeelisiä kokomuksia sienistä. Eli vähän undergroundia oltiin. Eikä edes häntä puhunut.

Juhla-albumin sarjat on aikaisemmin julkaistu sellaisissa julkaisuissa kuin Lemmikki, Karvinen ja Ilta-Sanomat.

Jasso on hersyvää kreisiä huumoria, joka perustuu suurinpiirtein aina siihen että hahmo heittää läppää häntänsä kanssa. Eli sanalliseen viisasteluun sarja perustuu, vaikka kuvallista absurdismia on mukana runsaasti.

Häntä pystyy irrottautumaan tarvittaessa kissasta ja vaikka ottamaan kopin. Ei Jasso sentään mikään Marsupilami, vaikka esipuheessaan Vesa Kataisto esittääkin tämmöisen vertauksen, eikä edes Marsupilamin esikuva, Kippari Kallen Jeep johon Jassoa ei esipuheessa verrata. Cocco Billin huumori on paljon lähempänä, mutta ainakin nykymuodossaan Jasso on rehellisen lapsekasta touhua ilman väkivaltaa, jota taas Coccossa piisaa.

Kaikenlaisia muita elukoita käy ensteks vierailulla Jasson ja Hännän luona. Näissä ei vain ole samanlaista potkua kuin vakikaksikossa. Mutta tylsäähän se olisi jos vain keskenään turisisivat. Puolivakiokaveriksi löytyy muropaketista muro. Suhteellisen iso muro silti. Ja nimi on Turo, aamuisin Juro.

Sitten yhtäkkiä kämpässä asuvatkin kaukosäädin Kake, vessanpönttö Pöde, nojatuoli Nojis ja säästöpossu Pozu. Ja kaikki syövät puuroa. Nämä sentään jäivät samantien pois. Kunhan välillä vähän vilahtavat.

100 sivua jassoilua on vähän liikaa kerralla nautittavaksi. Suositellaan nautittavagsi bätgissä lugemista. Ja aikuisten sekä lasten nauttima sankari Jasso myös on.

Keskustele Kvaakissa Jassosta.
jasso.net