 |
Jope Pitkäsen strippien perusasetelma on rippituoli. Hänen hahmonsa ovat elämässään sinnitteleviä ja erehdyksiä tekeviä vajavaisia ihmisiä, jotka avaavat sydämensä salat ja mielensä murheet sopivassa seurassa.
Miehet jotka naivat halityynynsä
Jospa kertoisin sadun.
Intialaisen kertomuksen mukaan Jumala oli hädintuskin saanut maailman luotua, kun hänen pakeilleen saapui ensimmäinen tyytymätön asiakas. Hän oli mies, joka valitti että hän on kovin yksin. “Olen kovin onneton. En pysty syömään enkä nukkumaan. En kestä tällaista elämää”, hän surkutteli. “Hyvä on”, vastasi Jumala. “Tule muutaman päivän päästä, sillä aion luoda naisen, ja se vie vähän enemmän aikaa.” Mies palasi takaisin kolmen päivän kuluttua ja Jumala esitteli hänelle naisen. Mies ihastui naiseen ja vei hänet onnellisena kotiinsa.
Hemmo Paskiainen: Piippu huulessa
Piippu huulessa on kokoelma rakastettavan Hemmo Paskiaisen ja hänen lämminhenkisen perheensä seikkailuja vuosilta 1989-1990. Sarjakuvat ovat ilmestyneet aiemmin Pahkasiassa, Pahkasian sarjakuvalehti Potsissa, ja ajat sitten loppuunmyydyssä Hemmo-albumissa Kyy. Alun perin mustavalkoiset tarinat on väritetty tätä kokoelmaa varten hailakan murretulla väripaletilla. Hemmo Paskiaisen värimaailmaa voisi luonnehtia lupaavan pask(i)aiseksi.
Holy Sh*t! – Sarjakuvan outomukset
Mangaan, sarjakuvaromaaneihin ja brittiläisen sarjakuvan historiaan uppoutumisen jälkeen Paul Gravett ja Peter Stanbury ovat vaihtaneet vapaalle. Holy Sh*t! – The World’s Weirdest Comic Books on tiivis 128-sivuinen katsaus sarjakuviin, joita ei voi keksiä. Ne lukijat, jotka ovat tutustuneet amerikkalaisen sarjakuvalehdistön typeryyksiin lähinnä Superdickeryn välityksellä, tulevat järkyttymään. He eivät ole nähneet vielä yhtään mitään. Tätä on niin paljon enemmän.
115 vuotta animaatioelokuvaa
1800-luvulla mekaniikan jalo taito tuotti ryöppynä monenlaisia kuvan esitykseen ja elävöittämiseen tarkoitettuja laitteistoja.