TS julkaisi 26.10 Juhani Roihan kirjoittaman artikkelin “Paljastava lohduttaja esittelee oikeiden muumien tekijän”. Siinä Tove Janssonin ystävät, näyttelijät Birgitta Ulfsson ja Lasse Pöysti hyökkäävät voimakkaasti kaupallista muumibuumia vastaan.
 |
Ulfsson tunnetaan Ruotsissa mm. Muumimamman äänenä, Pöysti taas Muumipeikon. Ulfsson on koostanut kabaree-esityksen Paljastava lohduttaja Janssonin ja Erna Tauron luomien, alkuperäisten muumilaulujen pohjalta. Kabareeta on esitetty toistaiseksi noin 40 kertaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Erikoiseksi esityksen tekee myös se, että ohjelmalehdessä ilmoitetaan Paljastavan lohduttajan olevan lapsilta kielletty, ja sen varsinaisena kohderyhmänä ovat “naiivit aikuiset”, kertoo Roihan artikkeli.
Tekijät, Ulfsson ja pianisti Lowe Petterson, ovat toisinaan saaneet esityksiin vierailevaksi tähdeksi Lasse Pöystin. Pöysti manaa Muumi-oheistuotteet maanrakoon ja sanoo kaupallistuneiden Muumien olevan “pelkkää pehmoilua”.
Paljastavan lohduttajan esittäjät sanovat pelkäävänsä, että Tove Janssonin alkuperäiset Muumikirjat unohtuvat krääsän taakse, erityisesti “japanilais-hollantilaisen tv-sarjan takia”. Heitä kauhistuttaa ajatus, että lapsien mielissä Janssonista tulisi Japanissa piirtävä hollannitar.
Tämä sai Naantalin Muumimaailman perustajan, tuottaja-käsikirjoittaja Dennis Livsonin älähtämään ja ärähtämään takaisin TS:n kulttuurisivuilla 28.10. Hän ihmettelee, millaisia Toven “ystäviä” Ulfsson ja Pöysti kuvittelevat olevansa, jos eivät tiedä Janssonin itse hyväksyneen sarjan tuotantoon. Eivätkä lainkaan muista Lars Janssonin merkitystä muumisarjan luomisvaiheessa. “Sama kehitys on tapahtunut myös Disneyn hahmoille”, Livson toteaa.
Erna Tauron musiikin hän katsoo olevan aikansa elänyttä ja sopimatonta ajan mukaiseen animaatiosarjaan, sarjaan, jonka olemassaoloon Tove oli hyvin tyytyväinen. Hän ei myöskään vierastanut menestyksen tuomaa kaupallista menestystä.
Lisensointi on Livsonin mukaan edelleen hyvin harkittua toimintaa. Esitetyt uudet Muumi-tuotteet seulotaan tarkkaan Janssonien perheyrityksen, Moomin Charactersin, toimesta.
Livson toteaa, että “Birgitta ja Lasse eivät todellakaan ole lasten ystäviä”, ja ihmettelee keitä ovat “riemukkaan kabareen” yleisöksi halutut “naiivit aikuiset”.