Poikien sarjakuva jolla on aivot

Gunnm – lännessä tunnettu paremmin jenkkijulkaisunimellään Battle Angel Alita ja japaniksi alaotsikolla Hyper Future Vision varustettuna – on Yukito Kishiron tunnetuin teos. Se julkaistiin 1990-1995 seinenlehti Business Jumpissa.

Gunnm
Piirtänyt ja kirjoittanut Yukito Kishiro
Suomennos Juha Mylläri
Kustantanut Punainen jättiläinen
9 osaa
Hinta kustantajalta ostettaessa 6 € + postikulut

Gunnm sijoittuu postapokalyptiseen 2500-luvun Pohjois-Amerikkaan ja aloittaa tarinansa Rautakaupungista, leijuvan kaupungin Salemin maahan syytämästä romusta kasatussa asutuskeskuksessa. Kehojen kyberneettinen parantelu on enemmän sääntö kuin poikkeus, ja väki onkin yhtä rähjäistä ja kokoon kursittua kuin kaupunkinsakin. Kyberneetikkotohtori Daisuke Ido löytää osienkeruureissullaan yhä hengissä olevan vanhan kyborginpään ja onnistuu herättämään tämän henkiin. Tyttö ei muista mitään menneisyydestään, joten Ido nimeää hänet kissavainaansa mukaan Gallyksi ja rakentaa tälle uuden vartalon.

Elo Rautakaupungissa ei kuitenkaan ole vaaratonta. Lainvartijoiden virkaa toimittavat metsästäjäsoturit, palkkionmetsästäjät, jollaiseksi Gallykin päättää ryhtyä. Sattumien seuratessa toistaan, loppujenkin henkilöhahmojen tullessa mukaan ja juonen keriytyessä hiljalleen auki Gally kasvaa ja kypsyy jokaisen uuden kehonsa myötä, ja lopulta paljastuvat myös Salemin ja Gallyn menneisyyden salaisuudet – kaikesta muusta puhumattakaan.

Gunnm on Punaisen jättiläisen ensimmäinen mangasarja, ja Japanin suuntaan oikein laadukas päänavaus. Se ei ole Suomen ensimmäinen seinensarja (kyseinen kunniahan kuuluu Akiralle), mutta sen sijaan se saa kunnian olla ensimmäinen moneen vuoteen Suomessa julkaistu toimintapohjainen poikien manga joka ei perustu huumorille ja/tai aivottomalle mätölle. Sarjaan ei myöskään missään vaiheessa pääse kehittymään mitään status quon kaltaistakaan, vaan juoni porhaltaa eteenpäin kuin juna kaikkien yhdeksän osan ajan. Kishiro itse on sanonut halunneensa kuvata sarjakuvallaan sekä elämän pimeää puolta että ihmisluonnon hyvyyttä, ja sarjan viehättävän raadollinen ja ultraväkivaltainen kyberpunkmiljöö onkin eittämättä vahvinta fiktiivistä maailmanrakennusta mitä mangasuomennoksissa on toistaiseksi nähty. Tuleepa silloin tällöin esille myöskin pohdintaa ihmisyyden perimmäisestä luonteesta.

Gunnmista on tehty animaatiosovituskin, mutta valitettavasti vuonna 1993 tuotettu OVA on paitsi oman aikansa standardeillakin heikkolaatuinen myös vain kaksiosainen, ja sisältää siten vain kahden ensimmäisen pokkarin tapahtumat. James Cameron on tosin kovasti väsäämässä teoksen kolmesta ensimmäisestä osasta myös Hollywood-elokuvaa, jonka on viimeisimpien tietojen mukaan ounasteltu valmistuvan vuonna 2009. Jää nähtäväksi, saako hän tosiaan kuvernaattori Arnold Schwarzeneggerin suostuteltua Idoksi. (Etenkin kun selvästi parempiakin ehdokkaita olisi.)

Kishiron piirosjälki on selkeää ja ilmaisuvoimaista, eikä se juuri laadullisesti muutu tarinan edetessä – onhan miehen ensimmäiset työt julkaistu jo 80-luvun alkupuolella. Kuvakerronta pysyy selkeänä myös taistelukohtauksissa, mikä ei ole ollenkaan niin itsestään selvä asia kuin voisi toivoa.

Sarjan edetessä tulee kuitenkin aavistuksen verran mieleen myös se, oliko Kishiro sitä tehdessään vielä tarpeeksi kypsä näin pitkälle tarinalle; juonella on nimittäin ylä- ja alamäkensä. Kishiro myös kyllästyi aikanaan sen tekemiseen ja joutui saattamaan sen loppuratkaisuun, johon hän ei itse ollut lainkaan tyytyväinen. (Les Bijoux -tyyliseen teurastuslaukaukseen ei sentään tarvinnut turvautua.) Hän palasikin Gunnmin pariin vuonna 2000 tarinan vaihtoehtoisesta lopusta aloittavan Gunnm: Last Orderin avulla (ja tuli samalla kirjoittaneeksi muutamia olennaisia juonielementtejä uusiksi). Last Order on kahdeksannessa osassaan ja jatkuu edelleen, mutta sen suomeksi saattamisesta ei ole vielä sanottu juuta eikä jaata.

Toisaalta taas tämä saattaa olla lipsumista turhankin kriittiseksi – Gunnm kun on ehdottomasti vahvimpia vanhemman yleisön mangasarjoja, joita suomeksi on toistaiseksi julkaistu.

Gally ja berserkkikeho.
Gally ja berserkkikeho.

Tämän takia onkin hyvä asia, että Gunnmin on suomeksi tuottanut juuri Punainen jättiläinen. Pokkarit ovat rahtusen kioskimangapokkareita leveämpiä, vaikka K2:n ja Les Bijouxin A5-kokoluokassa ei liikutakaan. Julkaisun laatu on totuttuun tapaan ensiluokkainen; paikoin hyvinkin raskaasti käytettyjen rasterien sävyt erottuvat toisistaan ongelmitta jopa alkujaan värillisten sivujen kohdalla, eikä muitakaan ongelmia esiinny. Painojälki on jopa parempaa kuin Vizin jenkkijulkaisussa; missään ei erotu pikselin pikseliä. Paperi on laadukkaampaa kuin kioskimangoissa, sileää ja valkoista.

Kenties alkujaan mainostettu nimi Gun Dream olisi ollut länsimaiselle yleisölle parempi ja mielikuvia loihtivampi – “Gunnm” nyt kun on kuitenkin vain englannistettu kirjoitusasu “ganmulle”, jolla tavalla kanjit “ase” ja “uni” yhdessä lausutaan. Mutta koska kyseessä on Kishiron itsensä päätös, siitä ei liene sopivaa valittaa.

Princess Ain tapaan myös Gunnmissa on kiinnitetty paljon huomiota fonttivalintoihin. Alkuperäisten ääniefektien viereen kirjoitetut käännökset on tehty alkuperäisen efektin ulkonäköä muistuttavalla kirjasimella, enin osa dialogista taas on ladottu neutraalilla ja helppolukuisella perussarjakuvafontilla. Lautamiesten mekaaninen puhe taas on kulmikasta ja piirteetöntä. Kaikki nämä pienet yksityiskohdat parantavat yhdessä lukukokemusta merkittävästi.

Juha Mylläri on onneksi tällä kertaa tehnyt hieman hillitympiä käännösratkaisuja kuin Neon Genesis Evangelionin kohdalla. Gunnmin dialogi on enimmäkseen hyvää yleiskieltä, eikä kirosanoissa ole säästelty niissä kohdissa jossa ne ovat paikallaan. Satunnaiset kevyet puhekielisyydet ja muut lisämausteet rikastavat luontevaa kielenkäyttöä entisestään, eikä valittamisen sanaa juuri löydy.

Loppuyhteenvetona: Gunnm on varsin hyvä sarjakuva erittäin hyvällä kotimaisella julkaisulla. Minä tulen ostamaan sen kokonaisuudessaan ehdottomasti.

Keskustelua Gunnmista Kvaakissa
Lisäksi mainittakoon, että Kishiro pitää kotisivuistaan yllä myös osittaista, säännöllisesti päivittyvää englanninkielistä versiota.