1930-luvun puolivälin jälkeen Kuopiossa julkaistut sanomalehdet alkoivat ottaa sarjakuvia säännönmukaisesti. Jokaisessa numerossa ei ollut (huumori)sarjakuvia, mutta kerran viikossa kuitenkin. Pohjois-Savon tapaan omaan tuotantoon muut lehdet eivät pyrkineet.
Savossa aloitti 17.3.1935 aloitti K.P. Partamo, jolle pitkästä parrasta oli välillä hyötyä ja välillä haittaa. Edellisessä kuussa Savon Sanomat olivat aloittaneet uudelleen Adamssonin säännöllisen julkaisemisen. Partamon seikkailut päättyivät marraskuussa 1936.
Savo 18.8.1935
Kotimaisia sarjoja
Poika Vesannon (1908–1950) Herrasväki Hippanen aloitti Savossa maaliskuussa 1936. Lehden toinen kotimainen hankinta oli Ami Hauhion seikkailusarjakuva Tullivartija Topi Valpas, jonka ensimmäinen jakso ilmestyi jouluaattona 1937.
Savo 24.12.1937
Savon Työmies sai sivuilleen maaliskuussa 1938 Pekka Puupäästä tunnetun Ola Fogelbergin (1894–1952) Kilu-Kallen. Sarjakuvaa julkaisivat käytännössä kaikki sosialidemokraattien maakuntalehdet.
Savon Työmies 8.7.1939
Kiristyneessä ilmapiirissä Eeli Jaatinen (1905–1970) aloitti isänmaallisen sarjakuvan Tapani Löfvingin seikkailut, jota tarjosi lehdille ympäri maan. Pohjois-Savo otti sen sivuilleen marraskuussa 1939. Talvisodan vuoksi tarina jäi kesken.
Pohjois-Savo 1.12.1939
Ulkomaisia vierailijoita
Savon Sanomiin ilmestyi lokakuussa 1936 kaksi lapsille suunnattua sarjakuvaa. Ensin esiteltiin Nalle ja Jumbo, tosin ilman otsikkoa. Pari päivää myöhemmin Nöpö. Kummastakaan ei tullut pitkäaikaista tuttavuutta, edellistä nähtiin neljä ja jälkimmäistä kuusi strippiä.
Savon Sanomat 17.11.1936
Savon Sanomat 24.11.1936
Savossa kokeiltiin yhdysvaltalaisen Hal Forrestin seikkailusarjakuva Lentäjä-Tommya (alk. Tailspin Tommy) 1937. Sarjan painolaatta oli suurikokoinen, kaksirivinen sunnuntaistrippi vei lähes puolet A3-kokoisen sanomalehden sivusta. Tarina alkoi keskeltä ja päättyi kesken, silti Tommyn ja Bettyn seikkailuja seurattiin maaliskuulta vuoden loppuun.
Savo 11.4.1937
Kaksi pysyvää tuttavuutta
Huhtikuussa 1938 Savon Työmies esitteli uuden sankarin, Tipsun. Lehden julkaisemassa esittelyssä kerrottiin (9.4.1938):
Alamme tänään julkaista […] viikoittaista sarjaa Tipsun puuhailuista hänen tutustuessaan tähän ihmeelliseen maailmaamme. Adamson on melkein yleismaailmallinen kuuluisuus, mutta harvat ovat tienneet, että tämän kuvasarjan alotti aikoinaan sangen nuori taiteilija, josta, mentyään muutamia vuosia sitten naimisiin, on tullut ihastuttavien kaksoisten onnellinen isä.
Tipsu-sarjassa saamme seurata tämän pikkutytön vaiheita, joita taitavin piirroksin kuvailee lämminsydäminen isä, tunnettuun Adamson-tyyliin.
Tipsu säilyi viikottaisena vieraana lehdessä ainakin 1930-luvun loppuun saakka.
Savon Työmies 30.9.1939
(kuva 8 30.9.1939)
Pohjois-Savo aloitti joulukuussa 1937 julkaisemaan tanskalaisen Henning Dahl Mikkelsenin (1915–1982) Ferd’nandia nimellä Oskari. Adamssonin ja Tipsun tapaan se oli sanaton sarjakuva, mutta ruutujen alla kulki teksti varmistamassa ymmärtämisen. Mikkelsen oli aloittanut sarjakuvan tekemisen samana vuonna, joten savolaiset olivat hankinnassaan ajankohtaisia.
Oskari oli Pohjois-Savon maakunnassa ainoa sarjakuva ennen toista maailmansotaa, joka täytti sanomalehtistripin tiukan määritelmän: se ilmestyi (lähes) kaikissa julkaistuissa numeroissa.
Pohjois-Savo 24.12.1939
(kuva 9 ps 24.12.1939)
* * *
Näin olemme päässeet yhden maakunnan käsittävän sarjakuvakatsauksen loppuun. 1930-luvulla sarjakuva näyttäisi liittyneen taisteluun Kuopion kaupungin ”suurimman” sanomalehden asemasta. Kokoomuslainen Savo ja sitoutumaton (edistyspuolueen) Pohjois-Savo olivat vuonna 1935 levikiltään rinta rinnan (molempien levikki noin 11000). Sota-aika muutti paljon, Pohjois-Savo lakkasi ilmestymästä 1941. Savon Työmies jatkoi vuoteen 1958 ja Savo sinnitteli vuoteen 1972. Savon Sanomat ilmestyy edelleen.
Talvisodan syttyminen toi lehtiin valtiollisen propagandan. Käytännössä kaikki suomalaiset sanomalehdet julkaisivat joulukuussa 1939 viranomaisten tuottamia pila- ja sarjakuvia. Se muutti konservatiivisimpiakin käsityksiä ilmaisumuodosta.