 |
Timo Ronkainen: Kirjoituksia Koipeliinista, Maaronista ja Mytekistä sekä muista tunnetuista sarjakuvista
Toinen, laajennettu laitos
Julkaisija: Kustantamo Helmivyö, 2018
Formaatti: Nidottu pokkari, mustavalkoinen, 151 sivua
ISBN: 978-952-7211-26-7
Kustantamo Helmivyö on julkaissut korjatun ja laajennetun laitoksen Timo Ronkaisen kirjasta Kirjoituksia Koipeliinista, Maaronista ja Mytekistä sekä muista tunnetuista sarjakuvista. Ensimmäinen laitos ilmestyi omakustanteena vuonna 2009.
Sarjakuvaneuvos Ronkaisen kirjoitukset ovat sarjakuvaesseitä, -arvosteluja ja -kolumneja, joista suurin osa on julkaistu aikaisemmin Kvaakissa ja Sarjainfossa ja joiden kohteet ulottuvat kotimaisista omakustannehäröilyistä suomennettuihin kansainvälisiin valtavirta-albumeihin. Strippisarjojakin käsitellään silloin kun niistä on julkaistu kokoelmia suomeksi. Monet esitellyt sarjakuvat ovat alan harrastajille hyvin tuttuja, mutta jotkin sarjat vuosikymmenten takaa ovat tyystin unohdettuja. Erillisiä tekstejä on kirjassa kaikkiaan 21 kappaletta. Sarjakuvia esitellään aikajärjestyksessä.
 |
|
Suomalaista scifiä. Ami Hauhion Maan mies Marsissa 1940-luvulta otti innoitusta aikansa Flash Gordonista.
|
Ronkainen kirjoittaa asiantuntevasti, selkeästi ja analyyttisesti ja innostuu hersyvään ironiaan käsitellessään hölmöjä tarinoita. Kökköjä viritelmiä löytyy niin suomalaisista seikkailusarjoista kuin ulkomaisista toimintapläjäyksistä. Omaan makuuni teoksen helmi on lennokas ja pitkähkö Taika-Jim-artikkeli, jonka Ronkainen kirjoitti alkujaan Kvaakiin. Yllättävin esittely on romanttisen Vicky-lehden numero. Kirjan tärkein teksti, lähes 40-sivuinen artikkeli “Sarjakuvalehdistön vaiheita Suomessa”, on arvokas katsaus suomalaisista sarjakuvalehdistä vuosina 1945–2018. Se myös on nähty aiemmin Kvaakissa, mutta on päivitetty kirjaan sisältäen uusista lehdistä mm. Kalkkaron ja Läskimooseksen.
Ronkainen kytkee sarjat hyvin aikakautensa yhteiskuntaan ja tarjoaa samalla tietoa mm. sarjakuvaformaateista, kirjapainotekniikasta ja suomalaisesta kustannustoiminnasta. Hän keventää ja värittää tekstiä monipuolisella kielellä sekä oivaltavilla otsikoilla ja väliotsikoilla.
Teoksen nimessä esiintyvät hahmot saattavat herättää hämmennystä. Valistettakoon, että sveitsiläinen Herra Koipeliini (Monsieur Cryptogame) on ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva, Maaron amerikkalaisen Taika-Jimin eli Mandraken vanha nimi Suomessa ja Mytek brittiläinen jättiapinasarjis.
 |
|
Timo Ronkaisen teos esittelee myös maahamme rantautuneita eurooppalaisia integraaleja.
|
Kirjassa on niin monta erillistä kirjoitusta, että olisin kaivannut siihen sisällysluetteloa. Kyseinen luettelo löytyy Ronkaisen nettisivulta. Lyöntivirheitä osuu silmiin jonkin verran: etenkin ajatusviivat ovat usein virheellisesti lyhyitä yhdysmerkkejä, ja joskus puolestaan ajatusviiva on yhdysmerkin tilalla. Sivun 19 kuvatekstiin on lipsahtanut väärä vuosisata.
Sarjakuvien esittelytiedot olisi ehkä kannattanut sijoittaa artikkelien alkuun eikä loppuun. Nyt esimerkiksi Koipeliini-sarjakuvan alkuperäistä nimeä ei lue kuin vasta artikkelin lopussa, ja Urpo Mikkosen osuus Heimosoturi Ismo -sarjassa on epäselvä ennen artikkelin päättymistä.
Teoksen lukijoiden oletetaan tietävän ainakin joitakin sarjakuvahahmoja. Ronkaisen monipuolinen kirja antaa tietoa ja iloa kaikille sarjakuvien lukijoille ja osoittaa, että sarjakuvista voi nauttia eri tavoin. Kuvia on kiitettävä määrä. Ilpo Lagerstedt on skannannut mikrofilmeiltä vanhojen suomalaisten sarjojen näytteitä korvaamattomasti.