Sarjakuvien Suomi 100
 |
Koltan perintö
Kuvat ja teksti: Ami Hauhio
Julkaistu: Valojuova 1944-46
Julkaisija: Hata Oy
Ami Hauhion Koltan perintö poikkeaa melkoisesti sodan aikana piirretystä Maan mies Marsissa -sarjakuvasta. Aiheet ja tapahtumapaikat ovat kotoisen supisuomalaisia ja maanläheisiä, mutta seikkailussa on silti eksotiikkaa.
 |
|
Rehti alkuasukas, eli saamelainen “intiaanina”
|
Sarjakuva aloitti jouluna 1944 ilmestyneessä Valojuova-lehden näytenumerossa. Sota Neuvostoliittoa vastaan oli ohi. Syyskuussa 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauha oli lopettanut vihollisuudet. Lapin sota saksalaisten karkottamiseksi pois Suomesta oli kuitenkin käynnissä. Ensinumeronsa pääkirjoituksessa Valojuova valoi uskoa sodan jälkeiseen rauhan ja jälleenrakennuksen aikaan:
“[…]jotta kansamme voisi selviytyä välirauhanehtojen täyttämisestä, tarvitaan näissä pyrinnöissä rohkaisevaa, ajankohtaista ja opastavaa hengenravintoa niin sanan kuin kuvienkin muodossa. […] Vakavan luettavan ohella Valojuova tarjoaa lukijoilleen kevyempää ainehistoa novellien, kilpatehtävien, kaskujen, sarjakuvien jne. muodossa.”
 |
|
Ulkomaiselta vaikuttava konna.
|
Koltan perintö sijoittuu Suomen Lappiin, mutta mikään ei viittaa siellä käynnissä olleisiin sotatoimiin. Hauhio on selkeästi pyrkinyt tekemään eskapistista viihdettä ankeiden olojen keskelle. Sarjan kuvissa avautuvat rauhalliset lapinmaisemat; aavat, puhtaanvalkeat lumilakeudet, missään ei ole jälkeäkään poltetuista kylistä tai asunnoista. Ikään kuin sotaa ei olisi ollutkaan.
Sarjakuvan päähenkilö Pekka Pounu saa kuolevalta isoisältään lappalaisen lypsinnaapun, jonka salapohjaan on piilotettu tuohenpalalle piirretty aarrekartta. Yhdessä ystävänsä Lauri Lampion kanssa hän päättää ryhtyä etsimään aarretta. Pahaksi onneksi isoisän taloudenhoitaja on toiminut myös aarteen paikasta kiinnostuneiden konnien laskuun. Rosvot saavatkin kartan haltuunsa, mutta onneksi Pekka oli ehtinyt tehdä kartasta jäljennöksen.
 |
|
Uhratkaa!
|
Pekka ja Lauri lähtevät pohjoiseen samanaikaisesti kuin konnatkin. Kuka ehtii löytää aarteen ensimmäisenä? Rosvojen pomo on “ulkomaalaiselta vaikuttava” mies. Hänen johtamansa joukkio salakuljettaa tavaraa Ruotsin rajan yli. He ovat myös huijanneet saamelaisia puolelleen antamalla näille viinaa. Siten Lapin alkuperäisasukkaat pitävät huolen siitä, ettei kukaan ulkopuolinen pääse vihille salakuljettajien puuhista.
 |
|
Mineraaliaarre.
|
Tuliliemellä huijatuista saamelaisista on helppo vetää analogia lännenelokuvien intiaaneihin, joita valehtelevat valkoiset roistot ovat johtaneet harhaan. Pekka ja Lauri kuitenkin ystävystyvät tämän rehdiksi osoittautuvan saamelaisen kanssa. Ontaksesta tulee heidän luotettava apulaisensa.
E.R. Burroughsin seikkailukirjojen tapaan tunturin sisältä löytyy alkukantaisten ihmisten yhteisö. He ovat hanakoita uhraamaan kaikki heidän pyhiä paikkojaan loukanneet ihmiset kivisellä uhrialttarillaan.
 |
|
Ontas kertoo.
|
Vuorten asukkaiden päällikkönä toimii kuolleeksi luultu vanhan tutkimusretkikunnan johtaja, tohtori Landen. Vuoren sisälle hän on koonnut laboratorion ja monenlaisia ihmeitä. Erinäisten vaiheiden jälkeen päähenkilöt ystävystyvät lopulta myös vuorelaisten kanssa.
 |
|
Tohtorin laboratorio.
|
Koltan aarre on hehkuva mineraali, jonkinlainen radiumin kaltainen aine, josta myöhemmin tohtori saa käyttövoiman kalliota puhkovaan “maarakettiin”. Niistä seikkailuista kertoo Koltan perinnön jatko-osa, joka ilmestyi Pellervo-lehdessä 1947-1950. Tuo jälkimmäinen osa on tapahtumapaikoiltaan edeltäjäänsä laajempi. Maaraketin avulla kuljetaan maan uumenissa ja merten syvyyksissä ympäri maailmaa.
 |
|
Vuoren asukkaat.
|
Koltan perintö kiehtoo yhä vanhanaikaisen suoraviivaisella seikkailuhengellään. Harmi vain, että ainoastaan sen jälkimmäinen osa on julkaistu albumina, Seinäjoen Sarjakuvaseuran toimesta vuonna 1984. Kokonaisuuden mahdollista uudelleenjulkaisua vaikeuttaa se, että Valojuovassa sarjakuvan muoto vaihteli suuresti. Alkuun se oli puolisivun kokoinen, välillä kolmannessivun, muuttuen lopulta kokosivun mittaiseksi.
Artikkelin kuvitus on saatu mikrofilmeiltä, mistä johtuen ne ovat hyvin heikkolaatuisia.
Osallistu Kvaakin Sarjakuvien Suomi 100-keskusteluun
Vuosilta 1917-1966 valitut sarjakuvat listattuna.