 |
Buster oli suomalainen urheilusarjakuvalehti, ilmestyen suurimman osan sekä 1970- ja 1980-lukua. Ruotsalainen esikuva oli suomalaisen version alkaessa ilmestynyt jo monta vuotta, ja pitkään se jatkui vielä senkin jälkeen kun Suomen Buster oli loppunut.
Ongelma Busterilla oli, että se vetosi urheiluhenkisiin pikkupoikiin, joiden määrä ei sitten riittänyt pidemmälle ja kohderyhmä keksi muita harrastuksia. Uuden kokoelmakirjan myötäkään ei oikein voi kuvitella, että se innostaisi nykyisen saman kohderyhmän vanhojen jalkapallosarjakuvien pariin. Ei, kyllä tässä on kohderyhmänä entiset pikkupojat, jotka lukivat Busteria 1970-luvulla.
Nämä Benny Kultajalan ja Melchester Roversin edesottamukset ovat ilmestyneet Suomen Busterissa vuosina 1972 ja 1973. Mutta ilmestyi Busterissa toki muitakin urheilusarjakuvia, ei edes pelkkää jalkapalloa. Ehkä mahdollisissa tulevissa osissa nähdään sitten muitakin.
Buster: Benny Kultajalka – Melchester Rovers 1972-73
Kirjoittaneet Fred Baker (Benny) ja Tim Tully (Rovers)
Kuvittaneet John Gillatt (Benny) ja Yvonne Hutton (Rovers)
Esipuhe Pauli Kallio
Kustantaja Egmont Kustannus Oy Ab
Ladonta Janne-Matti Keisala
Painopaikka Jelgava Printing House, Latvia, 2016
270 X 210 mm, 192 sivua, nid., pk, mv
Hinta 26,95
ISBN 978-952-233-975-1
© 2016 Egmont Kustannus Oy Ab
© 1972, 1973, 2016 Rebellion Publishing, Ltd.
Busterin sarjakuvat tulivat aluksi Britanniasta, jossa poikien viikottaisia lehtiä ilmestyi useita. Kaikki eivät olleet pelkästään urheiluaiheisia, eivätkä kaikki edes pelkästään sarjakuvia. Toisaalta oli niitäkin, jotka sisälsivät vain jalkapalloa. Lehtiä yhdisteltiin vuosien mittaan ja nimiä vaihdeltiin, joten tämänkin kirjan sankarit esiintyivät 3-4 eri lehdessä.
 |
Benny Kultajalka ei ollutkaan kotimaassaan Benny, vaan Billy Dane, ja sarjan nimi oli Billy’s Boots. Suomalainen nimi käännettiin ruotsista, kuten melkein kaikki sarjakuvalehdet yleensäkin tuohon aikaan. Ensimmäinen sarjakuva tästä ideasta alkoi Tiger-lehdessä jo vuonna 1961. Kyseessä oli puhdas huumorisarjakuva, eikä se kestänyt kauaa. Sarjan sekä päähenkilön nimet olivat aivan samat.
Vakavampi Benny aloitti myöhemmin vuonna 1970 Scorcher-lehdessä, ja käsillä on sen sarjan alkuvaiheet, yhdeksän tarinaa, jotka ovat jatkoa toisilleen. Tosin alunperin englantilaiset versiot ilmestyivät vielä lyhyempinä jaksoina, ja näitä on jonkin verran editoitu. Lukija huomaa helposti suuremmat ruudut kesken tarinan, ne ovat alkuperäisten jaksojen aloitusruutuja. Editointi ei hirveästi haittaa, mutta viivoja on kadonnut näkymättömiin. Niin taisi olla vanhassakin Busterissa, mutta suurempikokoisessa kirjassa tuo vain korostuu. Nämä ilmestyivät ainakin osittain väreissä englanniksi. 1970-luvun lopulla Benny ilmestyi kaksivärisenä englanniksi, eli muuten mustavalkoinen, mutta mukana oli vihreä lisäväri.
 |
12-vuotias Benny saa pelitaitonsa legendaarisen Kanuuna-Keenin vanhoista risoista pelikengistä. Jo näissä sarjoissa Bennyn on etsittävä toiset Keenin kengät, koska ensimmäiset kuluivat puhki. Sarjassa ärsytti aikoinaan, että poika pelaa taikakengillä, eikä tee mitään kykyjensä kehittämiseksi. Mutta tekeehän Benny, jotenkin unohtui aikoinaan, tai joka numeroa en tainnut silloin saada käsiini. Silti, treeniä nähdään aika vähän, ja enemmän vinkkejä peliinsä Benny saa Kanuuna-Keenin elämäkerrasta, ja tapaahan hän itse Keeninkin, joka alkaa ihmetellä miten pojan pelitaitojen kehitys menee aivan samoin kuin hänellä. Vähän kesken tarina jää, toivotaan että jatkoa tulee. Jaksojen välissä on jännittäviä cliffhangereita, loppujen lopuksi melko arkisista asioista. Benny Kultajalka tuntui nyt paremmalta kuin ennen, teknisistä vioista huolimatta.
 |
Ja kirjan seuraavaan puoliskoon: Vuonna 1954 Tigerissä aloittanut, maailman suosituimmaksi jalkapallosarjakuvaksikin mainittu Melchester Rovers kertoi seurajoukkueen tarinaa vuodesta toiseen. Nämäkin julkaistiin briteissä lyhyempinä jaksoina. Pelaajat vaihtuivat matkan varrella moneen kertaan, päähenkilö ja kantava voima Roy Race siirtyi rivipelaajasta kapteeniksi ja kapteenista manageriksi. Sarjankin nimeksi muuttui myöhemmin Roy of the Rovers. Viime vaiheissaan sarjan keskeiseksi henkilöksi oli noussut Royn poika. Tämän kirjan sarjoissa kerrotaan Lordi Jumbo Trudgeonin, Harold Mannin ja Eddie Eagerin ongelmista, tai ongelmien hakemisesta, ja Roy Race on lähinnä sivussa ongelmia ratkomassa. Sarjat ovat näemmä alunperin julkaistu pidemmällä aikavälillä, koska Trudgeonin ensiesiintyminen on vuodelta 1964 ja Eagerin vuodelta 1969. Mann on varmaankin näiden välistä. Jaksojen taso vaihtelee muutenkin.
Tämän kirjan sarjoissa nähdään monia Roversin pelaajia jotka eivät nouse tällä kertaa pääosiin. Mutta nähtiin vanhassa Busterissa sellaisiakin. Blackie Gray esimerkiksi oli mukana sarjassa koko ajan. Roversissa viivat ovat paremmin tallella kuin Kultajalassa, mutta voisi olla paremminkin. Käännökset ovat paikoin vähän hassuja, mutta sekin on sitä menneiden aikojen nostalgiaa. Ja Roverskin päättyy kohtaan missä luvataan jatkoa seuraavassa numerossa.
 |
Rovers oli ainakin näissä 1960-luvun sarjoissa sellainen, joista oli vaivaton valita parempia jaksoja julkaistaviksi. Silti, Britanniassa Rovers osallistui oikeassa ajassa oikeisiin turnauksiin maailmalla ja Englannissa, pelaten keksittyjä joukkueita vastaan jopa Mestarien liigassa. Ja juuri tuosta johtui Roversin suosio kotimaassaan. Meillä Pohjolassa se jäi vähän hämärämmäksi. Katkonaisista pätkistä johtuen Rovers tuntuu nyt Bennyä vähäpätöisemmältä. Ja näin isona poikana lordin ja ihmelapsen peluuttaminen tuntuu vähän omituiselta. Eihän niissä alle 10-vuotiaana nähnyt mitään kummallista.
Buster on ehdoton nostalgiapaukku meille 1970-luvun pojille. Sarjakuvahifistit tästä eivät innostu, mutta luulenpa että moni isä on innoissaan tällaisesta lahjasta. Oikeaakin jalkapallotietoutta tarjoaa esipuheessaan nostalgisoinnin lomassa sarjakuvakäsikirjoittaja ja ikuinen amatööripalloilija Pauli Kallio. Ladonnan Janne-Matti Keisala on tainnut suorittaa lähinnä esipuheeseen. Puhekuplat ja selityslaatikot olivat ihan samoja kuin vuosina 1972 ja 1973.
Keskustele Busterista Kvaakissa.