Komisario Neliön välähdys

Komisario Neliön välähdys on kahdeksas Joakim Piriseltä suomennettu sarjakuva-albumi. Se koostuu useista lyhyistä sarjakuvanovelleista. Useimmat novellit ovat noin kymmensivuisia ja jotkut ovat vain yhden sivun mittaisia. Suurin osa tarinoista sijoittuu kuvitteelliseen Perineumin valtakuntaan. Se on perustettu vuonna 120 626, ja sen pääkaupunki on Hellsinki. Kahdella ällällä.

Perineum ei ole aivan tavallinen valtakunta. Siellä ponnahtelee öisin taloja itsekseen maasta ylös, autot kulkevat ydinvoimalla, tosin jotkut toimivat ihan tavallisella paskallakin, virtsatievoimala muuntaa virtsatieinfektion puhtaaksi ja ympäristöystävälliseksi energiaksi! Sarjakuvan ystäviä kiinnostanee Perineumin omaelämäkerrallisten sarjakuvien polttolaitos. Julkaisemattomista sarjakuvista maksetaan julkaistuja paremmin.

Hiukan jää epäselväksi, että asuvatko Hiekkalaatikon hirmut ja Eläimelliset neloset Perineumissa. He näet kommentoivat lähihistoriaamme tavalla, joka tuntuu aika epätodennäköiseltä kaupungissa, joka on perustettu vasta vuonna 120 626. No, kuka tietää, jos esim. syyskuun yhdennentoistapäivän terrori-isku säilyy tuoreena ihmisten muistissa noinkin pitkälle tulevaisuuteen. Komisario Neliö -tarina sijoittuu osin Perineumin naapurimaahan Formiin. Form = Finland On Reilu Maa.

Tämän kirjan tarinoiden aiheina on mm. maailman saastuminen, uskonto, seksi, joukkotiedotus, väkivalta ja vanhemmuuden ongelmat. Tarinoissa ja niiden kuvituksessa on mukana tahallista karkeutta. Yhteen pötköön luettuna moinen “rankkuus” saattaa alkaa tuntua itsetarkoitukselliselta ja se voi saada jopa tahattoman komiikan piirteitä, joten suosittelenkin lukemaan kirjan tarinat lyhyissä pätkissä ja taukoja pitäen.

En tiedä, ovatko kirjan tarinat syntyneet huolellisesti etukäteen käsikirjoitettuina vai tajunnanvirtamaisesti, mutta sellainen piirre pisti niissä silmään, että hulvattomimmat hetket ovat usein keskellä tarinaa, ja lopetus on sitten hiukan vaatimattomampi.

Kaikenlaisen logiikan etsiminen tämän kirjan tarinoista lienee täysin epäolennaista. Tuntuu siltä kuin näiden sarjakuvien piirtämisen tarkoitus olisi ollut terapoida Piristä itseään. En tiedä miten on asian todellinen laita on, mutta tarinoissa esitetyt näkökulmat ja niiden käsittelytavat tuntuvat erittäin henkilökohtaisilta. Joissakin tarinoissa voi nähdä jopa painajaisunimaisia piirteitä.

Pirinen piirtää pikkutarkkasti ohuella viivalla. Varsinkin henkilöiden kasvoissa ja ilmeissä hän on aivan loistava. Taustoissakaan ei ole moitteen sijaa. Mielikuvituksellisissa maisemissa ja lukemattomissa detaljeissa riittää tutkittavaa monen lukukerran ajaksi. Kirjan painojälki on upeaa

Kirjan nimitarina, Komisario Neliön välähdys, on pääosin täysin abstrakti sarjakuva; sen kaikki hahmot ovat geometrisiä kuvioita, kuten neliöitä tai kolmioita. Pirinen on aiemminkin tehnyt sarjakuvaa geometrisillä hahmoilla, mutta ei näin monisivuista. Homma toimii oikein hyvin! Tarina on täysin ymmärrettävä ja jopa viihdyttävä.

Hengästyttävien pidempien tarinoiden lomaan on sijoitettu kepeitä yksisivuisia kevennyksiä. Jokainen noista yhden sivun mittaisista sarjakuvista koostuu sadasta pikkuruisesta ruudusta. Vaihtelua lukukokemukseen tuo myös reilun kymmenen sivun mittainen osio, jonka nimi on Huomionarvoisia karaktäärejä Perineumissa. Kukin huomionarvoinen karaktääri esitellään koko sivun kokoisella kuvalla ja sivun mittaisella tekstiosiolla.

Myös suomennos ja tekstaus on tehty erinomaisesti. Kummastakin vastaa Ilkka U. Pesämaa. Komisario Neliön välähdys on laatutyötä alusta loppuun.