Väitetään että Octobriana-sarjakuvahahmo on tekijänoikeudeton. Voidaan myös väittää että ei ole.
 |
|
© Zdnek Burian
|
Kirjassaan Octobriana and the Russian Underground (Tom Stacey Ltd 1971) Petr Sadecky esittää että Octobriana olisi syntynyt neuvostoliittolaisten kapinallisten nuorten yhteisenä hankkeena. Venäläisen supersankarittaren seikkailuja oli kuulemma julkaistu maanalaisessa Mtsyry-lehdessä. Näin Sadecky kuvailee hahmoa:
Octobrianan kaltaisen hahmon keksiminen saattaa kuulostaa helpolta. Mutta muistakaa, että ne jotka hahmon loivat eivät tunne länsimaista populaarikulttuuria. Barbarella ja Teräsmies ovat heille yhtä vieraita kuin vaikkapa James Bond. Kun katsot sankaritarta joudut myöntämään että hahmon keksijät totisesti olivat neuvokkaita, jopa nerokkaita. Vaikka Octobriana on kuin aikakoneella liikkuva Jeanne d’Arc, sen täytyi myös ilmentää sellaisia eksoottisia alueita, jotka on kielletty neuvostoliittolaisilta nuorilta. Octobrianasta muodostui paitsi heidän poliittisten tavoitteidensa välikappale, myös villeimpien seksuaalifantasioiden ilmentäjä, Playboyn keskiaukeamatyttöjen, länsimaisen vapaamielisyyden ilmentymien, minihameiden sekä korsetti- ja rintaliivimainosten korvike.
Sadecky kertoilee kirjassaan lisäksi laveasti venäläisen taiteen historiasta, politiikasta, kansatieteestä, omista retkistään rautaesiripun taakse sekä tapaamisistaan salaperäisten henkilöiden kanssa. Teksti pikemminkin antaa ymmärtää kuin väittää suoraan.
 |
|
PPP:n maanalainen kokous jossakin Neuvostoliitossa tai lavastettu kuva.
|
Kirjoittaja kuvailee monia eri Octobriana-tarinoita ja mainitsee kuvateksteissä vielä useampia. Hahmon tekijöiden väitetään olevan löyhästi organisoitunut, maanalaisina soluina Neuvostoliiton suurimmissa kaupungeissa vaikuttava joukko. Niin ikään vihjaillaan että poliittisesti kiellettyjen toimien lisäksi tätä porukkaa yhdistäisi jonkinlainen ylikorostunut seksuaalisen vapautumisen meininki.
Kriittisessä tarkastelussa Octobriana and the Russian underground -kirjan materiaali näyttää ennakolta laaditun ja valitun niin että ei synny vaaraa sen jäämisestä vaikkapa siveellisen Britannian viranomaisten hampaisiin. Underground-henkisyys näkyy selkeimmin poliittisina viesteinä, mutta niidenkin merkitys jää lopulta hämäräksi. Kirjan saksalainen versio, joka sisältää pelkästään sarjakuvia, vastaa kuvitukseltaan paremmin käsitystä undergroundista.
Uudempi julkaisuhistoria
Bryan Talbot päätti käyttää Octobrianaa sarjakuvansa sivuhenkilönä noin kymmenen vuotta alkuperäisen kirjan ilmestymisen jälkeen. Hän perusteli ratkaisuaan sillä, että hahmon kerrottiin kirjassa olevan vapaasti kaiken kansan käytettävissä, se on ns. public domainia. Ilmeisesti tämä on oikea tulkinta amerikkalaisen ja brittiläisen tekijänoikeuden näkökulmasta. Tiedämmehän, että käsikirjoittajan tekijänoikeudet ovat merten takana vielä huonommissa kantimissa kuin piirtäjien. (Lue Kvaakin artikkeli tekijöiden asemasta Yhdysvalloissa).
Talbotin luomilla Luther Arkwrithin seikkailuilla on monipolvinen julkaisuhistoria ja onpahan sen alkupuoli julkaistu Suomessakin. Octobriana esiintyi sarjassa sivuhenkilönä. Rooli oli melko pieni. Näyttävä nainen sai kuitenkin runsaasti huomiota päästyään muutaman kerran Talbotin lehtien kansiin.
 |
|
© Timo Niemi
|
Yhdessä Sadckyn kirjan kanssa tämä sarja kasvatti Octobrianan mainetta. Muutkin piirtäjät innostuivat ja 90-luvun alussa hänet nähtiin seikkailemassa amerikkalaisen Larry Welzin Cherryssä, Al Davidsonin kahden sivun tarinassa, Tampereen Sarjakuvaseuran julkaisemassa albumissa sekä Tähtivaeltajassa.
Toinen julkaisujen aalto seurasi 90-luvun lopussa. Sen jälkeen, internetin yleistymisen myötä hahmo käytännössä vakiinnutti asemansa. Moderni legenda elää, eikä kukaan enää oikeastaan kyseenalaista Octobrianan public domain -statusta.
Huijauksen paljastuminen
Sadecky yritti parhaansa mukaan häivyttää alkuperäisten taiteilijoiden henkilöllisyyden, mutta borssikeitos alkoi palaa pohjaan jo muutaman viikon kuluttua Octobriana and the Russian underground -kirjan julkistamisen jälkeen.
 |
|
Peter Sadecky kirjansa julkistamistilaisuudessaan Lontoossa syksyllä 1971
|
Kuitenkin vasta 2000-luku toi mukanaan Zdnek Burianin ja Bohumil Konecknyn maineenpalautuksen. Harrastajat kaivoivat esiin liki 30 vuotta vanhan Stern-lehden paljastuskirjoituksen ja huijauksen yksityiskohdat selvisivät. Octobriana-fanien huomio kiinnittyi vihdoin hahmon luoneiden tsekkiläisten mestarien töihin.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen kiinnostus Octobrianaan heräsi myös Sadeckyn kotimaassa Tsekeissä. Tomas Pospiszyl onnistui tuomaan lisää valaistusta siihen mitä 1960-luvulla oikein oli tapahtunut. Nykyään siis tiedetään varsin tarkkaan mitkä Sadeckyn kirjan piirroksista ja maalauksista ovat Konecknyn ja mitkä Burianin käsialaa. Se mitä ei tiedetä, aiheuttaa kuitenkin edelleen lievää kutinaa Octobriana-fanien keskuudessa.
Sadecky – takapiru ja hullu haihattelija
Saadessaan kirjansa julki Britanniassa, Sadecky asui Länsi-Saksassa, minne hän oli loikannut Tsekkoslovakiasta ennen maan joutumista Neuvostoliiton vallan alle. Sadeckyllä oli hallussaan nippu piirroksia ja maalauksia, jotka hän oli vääryydellä ja viekkaudella hankkinut tsekkiläisiltä tovereiltaan.
 |
|
Peter Sadecky on maalailevinaan Bohumil Konecnyn työtä
|
Asuessaan vielä Prahassa, Sadecky kokosi tiimin, jonka yhteisenä päämääränä oli luoda eksoottinen seikkailusarjakuva Amazona. Myydäkseen tätä sarjakuvaa länsimaisille kustantajille Sadecky teki 1960-luvun lopulla ensimmäiset retkensä länteen. Idea ei kuitenkaan ottanut tulta. Erinäisten vaiheiden jälkeen ulos putkahti kuitenkin kertomus neuvostoliittolaisen underground-sarjakuvan sankareista: PPP-ryhmästä ja heidän luomuksestaan Octobrianasta. Mitään Political Progressive Pornography -ryhmää tai Mtsyry-lehteä ei kuitenkaan koskaan ole ollut olemassa.
Tiedämme, että Sadecky muutti Amazona-sarjakuvat ja hahmoluonnokset sekä joukon muitakin tsekkimaalareiden töitä Octobriana-taiteeksi. Sitä emme tarkalleen tiedä, mikä on Sadeckyn oman luovan panoksen koko.
Sadeckyn kirjat
Kirjan brittipainoksen jälkeen sama teos ilmestyi hieman suppeampana Yhdysvalloissa ja vielä Brumm-Comixin julkaisemana “sarjakuvaversiona” Länsi-Saksassa. Tähän päättyivät Sadeckyn jäljet. Kuin maan nielemänä mies katosi vuosikymmeniksi.
 |
|
Ainoa säilynyt luonnos Amazonasta, Huomaa kolmio hahmon otsassa.© Bohumil Konecny
|
Tietenkin Sadecky osasi piirtää valopöydällä läpi ja monistaa näin kuvia kuin kuka tahansa osaa. Ylivoimaisen vaikeaa ei myöskään ole muuttaa Amazonan otsassa olevaa, kärjellään seisovaa tasakylkistä kolmiota tähden muotoiseksi. Mutta miten taidokas piirtäjä hän oli ja mikä oli tämän elokuva-alaa opiskelleen miehen todellinen rooli Amazonan luomisessa? Entä mikä oli mahdollisesti kirjan kustantajan Tom Staceyn panos hahmon ja sen taustatarinan syntymiseen? Legendan kannalta sopivasti sekä Staceya, että saksalaisversion kustantajaa Abi Melzeriä pidetään jonkinlaisina kustannusmaailman hämäräveikkoina.
Tomas Pospiszyl on tutkinut Sadeckyn elämää ja kirjoittanut hänestä jopa kirjan – tsekiksi. Onneksi Pospizyliltä on julkaistu myös varsin laaja englannikielinen Octobriana-artikkeli tsekkiläisessä taidelehdessä (Umlech 3/2002). Pospiszyl sai muun muassa selville että Sadecky kuoli vuonna 1991. Koska Konecny oli menehtynyt edellisenä vuonna ja Burian jo kymmenen vuotta aiemmin, asianosaiset eivät enää vuosituhannen vaihteessa ole olleet mukana täyttämässä Octobriana-historian aukkoja.
Luetaan lakia
John A. Short, joka on kaverinsa Stuart Taylorin ohella käsikirjoittanut enemmän Octbriana-tarinoita kuin kukaan muu, julkaisi juuri kirjan Octobriana the Underground History.
Siinä Short pohdiskelee tekijänoikeuskysymyksiä näin:
“Amazona näyttäisi olevan Sadeckyn luomus. Voidaan toki esittää, että hänen ulkomuotonsa on syntynyt Konecnyn, Novakin ja Burianin kynistä.”
Tässä Short siis tarkoittaa että näiden kolmen miehen tiedetään oikeuden pöytäkirjojen perusteella osallistuneen Amazonan kehittelyyn. Milos Novakin rooli on ollut ja on edelleen kaikkein hankalin selvittää, siksi enimmäkseen vaikenen hänestä tässä artikkelissa.
Short jatkaa:
“Ainakin kolmio hahmon otsassa kuuluu selkeästi piirtäjien/maalarien osuuteen. Kirjaan painettujen sarjakuvien tekijänoikeudet kuuluvat myös selkeästi piirtäjille.”
Minun on tässä kohtaa pakko kysyä: kuuluvatko? Nuo tarinat kun ovat pikemminkin kollaaseja ja fragmentteja kuin kokonaisia sarjakuvia? Ja kuvituksen tyylivaihteluista päätellen Sadeckyllä on ollut tässäkin vikkelät sormensa pelissä!
Mutta annetaan taas puheenvuoro Johnille:
“Joka tapauksessa, koska tarinoissa ei esiinny ©-merkkiä tai muita vaatimuksia copyrightiin liittyen, voitaisiin väittää, että Octobriana on public domainia.”
Aivan, mutta Suomessa (Euroopassa) tekijänoikeuden syntyminen ei kuitenkaan edellytä tuon anglosaksisen merkin viljelyä. Meillä tekijänoikeus on tekijällä, ja jos joku muuta väittää, hänen pitää pystyä myös väitteensä todistamaan. Tarkistin tekijätiedot kirjan alusta ja siellä sanotaan selkeän perinteisesti:© Peter Sadecky and Tom Stacey Ltd 1971
Loistava herra Drakov
Seuraavaksi Short turvaa ennakkotapaukseen:
“Sadecky nimesi Octobrianan sopimatta asiasta muiden Amazona-sarjan tekijöiden kanssa ja punainen tähti hahmon otsassa on hänen keksintöään myös. Huolimatta siitä että Octobriana on johdettu Amazonan hahmosta, se on itsenäinen luomus samaan tapaan kuin Marvelman/Miracleman on erillinen luomus Kapteeni Amerikasta. Ja koska Sadecky loi Amazonan, hänen vallassaan oli tehdä sille mitä tahansa… ja hän päätti vapauttaa hahmon oikeudet (make her Public Domain).”
Vapauttamisella John viittaa siihen miten Sadecky satuilee käytännönkommunismin autuudesta Mtsyry-lehden tekijöiden parissa. Sadecky myös kertoo Roy Pavel Drakovista. Drakov on yhteinen kirjoittajanimi, jota tarvitaan nuorten henkilöllisyyden salaamiseksi. (Muistamme että underground-lehden tekeminen oli hyvin vaarallista siellä…) Drakovin nimiin on kirjassa sitten laitettu sekavaa horinaa myyttisistä hahmoista, joiden perustalle Octobrianaa muka alettiin rakentaa. Pyrkiessääm huijauksen vakuuttavuuteen Sadecky signeersi ainakin Bohumil Konecknyt maalauksia Drakovin nimellä.
Mutta palataan Johnin väitteisiin. Oliko Amazona sittenkään Sadeckyn luomus? Ja jos oli, niin kuinka suurelta osin?
Pohdittavaa riittää
 |
|
© Zdnek Burian
|
Tähden piirtäminen hahmon otsaan ei meikäläisen lainsäädännön mukaan ole itsenäisen teoksen luomista (tiedä sitten onko amerikkalaisen tai brittiläisenkään). Sen sijaan se loukkaa alkuperäisten teosten (piirrosten ja maalausten) tekijöiden moraalisia, luovuttamattomia tekijänoikeuksia. Päälle päätteeksi Sadeckyn toiminta loukkaa myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 27 artiklaa. Siinä todetaan:
“Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.”
Palataan vielä edellä lainaamaani kirjan alun copyright-merkintään. Sekin herättää useita kysymyksiä. Kuka kirjan tekstin lopulta kirjoitti? Mikään ei viittaa siihen että Sadeckyn englanti olisi päässyt Tsekkoslovakiassa tai Saksassa asuesssa kehittymään kovin sujuvaksi. Kääntäjän tai haamukirjoittajan nimeä ei mainita. Silti kirjan kielellinen kömpelyys rajoittuu venäjään, jota Sadecky saattoi hieman osata.
Entä millaisen kustannussopimuksen Sadecky teki Tom Staceyn kanssa? Onko hän esittänyt väärennetyn todistuksen siitä, että saa myydä Burianin ja Konecnyn töiden julkaisuoikeudet eteenpäin? Vaiko kertoiko hän vain kirjassa esitetyn tarinan, jonka mukaan piirrokset ja sarjakuvat on luotu Neuvostoliitossa, sosialismin hengessä, yhteisöllisesti?
En lähde ensimmäisenä kritisoimaan nykyisiä tekijänoikeuslakeja liian vaikeaselkoisiksi. Silti Octobrianan oikeuksiin liittyy ongelmia, joita en osaa ratkaista. Alkuperäisten tekijöiden nimen salaaminen, heidän respektio-oikeuksiensa rikkominen eli hahmon muuntelu uuden luomisen yhteydessä, sekä se että Sadeckyn luovan panoksen laajuus on hämärän peitossa, luovat periaatteessa edellytykset hahmon vapaalle käytölle.
 |
|
Sadeckyn kollaasi. Tussipiirroksen tekijä on todennäköisesti Koneckny
|
Sikäli kun Octobriana-kuvan tekijä tunnetaan, se kuuluu merkitä artikkelissa kuvan yhteyteen, aivan kuten normaalisti meillä tehdään. Mutta itse hahmon osalta tuntuu siltä, kuin Sadeckyn temput sysäsivät sen kellumaan jonkinlaiseen tekijänoikeudelliseen limboon. Tuntemattoman tekijän luoman teoksen tekijänoikeudet, ainakin vanhan teoksen, on totuttuu katsomaan yhteiseksi omaisuudeksi. Tässä tapauksessa tekijät tunnetaan. On kuitenkin epätodennäköistä että yhdenkään asianosaisen perikunta Tsekeissä, Saksassa tai Britanniassa tulisi koskaan vaatimaan hyvityksiä Octobrianan tekijänoikeuksista. Mitä todisteita he voisivat esittää? Onko Octobriana todellakin Suomen lakien ja asetusten mukaan vapaata riistaa? Ja jos hahmon suosio tästä vielä kasvaa, olisiko mahdollista että joku silti rekisteröi sen vielä vaikkapa tavaramerkiksi?
Samantapaisia hahmojen oikeuksiin liittyviä ongelmia on Kvaakissa ratkottu jo kolmessa ketjussa.
Tekijänoikeusongelma?
Tekijänoikeus, miten sen voi todistaa?
Tekijänoikeus eri maissa