Kosmista kauhua on tarina vampyyristä ja hänen palvelijastaan Igorista, jotka viettävät rauhallista eloa vanhassa linnassa. He keskustelevat kirjallisuudesta, maistelevat taikaliemiä ja tappavat aikaa. Sitten kaikki muuttuu, kun valtion virkakoneisto ottaa heidät hampaisiinsa. Menneen maailman kauhut joutuvat kohtaamaan nykyajan kamaluudet eikä kukaan selviä siitä naarmuitta.
![]() |
Kosmista kauhua
Tarina: Peppe Koivunen ja Aapo Rapi
Kuvat: Aapo Rapi
Värit: Peppe Koivunen
Kustantaja: Like Kustannus Oy
Paino: Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2014
ISBN: 978-952-01-1033-8
Ovh: 20 €
Aapo Rapi nousi koko kansan tietouteen hienolla Meti-teoksellaan, joka kertoi hänen isoäitinsä elämästä. Sen lisäksi hän on tehnyt useamman fiktiivisen teoksen, joista ainakin Pullapoika ja Kelomökkien mies ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia. Peppe Koivusen kanssa kirjoitettu Kosmista kauhua jatkaa tätä hienojen teosten ketjua. Rapin faneille on tarjolla tuttua ja turvallista: komeita kuvia, myhäilevää huumoria ja pienimuotoista yhteiskuntakritiikkiä. Tällä kertaa kritiikin terävin kärki osuu vähemmistöjen ja syrjäytyneiden asemaan nyky-yhteiskunnassa.
![]() |
Tyylillisesti Kosmista kauhua sijoittuu taide- ja viihdesarjakuvan välimaastoon, samaan rintamaan Hagelbergin Läskimooseksen kanssa. Selailun perusteella moni Mustis-fani varmaan jättää tämän hyllyyn, mutta kaikki lukemaan uskaltautuvat saavat nauttia taidokkaasta tarinasta. Dialogi on kuin suoraan oikeasta elämästä ja se onnistuu tuomaan hymyn kasvoille monta kertaa. Tarina soljuu sujuvasti eteenpäin ja ruutujen koot vaihtelevat elävästi peukalonpään kokoisista koko sivun peittäviin. Veikeässä tarinassa viljellään runsaasti klassisia kauhuviittauksia, mutta onneksi keitokseen on saatu mukaan myös jotain uutta ja omaperäistä.
Rapin kuvituksesta tulee mieleen Richard Corbenin klassiset kauhutarinat. Hahmoissa on samanlaista pyöreyttä ja varjostuksissakin jotain samaa. Rapi on Corbenin tavoin mestari ilmeikkäiden ja persoonallisten hahmojen luomisessa. Sympaattisten päähenkilöiden tunteet tulevat selvästi ilmi heidän kasvoiltaan ja heihin on helppo samaistua. Peppe Koivusen taiteilemat värit ovat kuin Albert Hofmannin päiväunista ja niistä tulee mieleen 70-luvun räikeät sarjakuvat. Ratkaisu on kaikin puolin onnistunut ja tyylikäs, sillä kyllähän se niin on, että parhaat kauhusarjakuvathan tehtiin yli 30 vuotta sitten.
![]() |
Koivusen ja Rapin teoksen ulkoasu on moitteeton yhtä pientä seikkaa lukuun ottamatta. Monessa puhekuplassa on näkyvissä tuhrua, joka liittynee käsin tekstaukseen. Ne antavat hieman harrastelijamaisen vaikutelman, mutta toisaalta se sopii tällaiseen perinteitä kunnioittavaan teokseen. Ei niissä 70-luvun kauhulehdissäkään ollut kaikki detaljit ihan viimeisen päälle.
Kosmista kauhua on hieno aloitus tälle sarjakuvavuodelle. Se nostaa hattua vanhoille kauhuklassikoille mutta vie tarinan persoonallisille urille. Jos Aki Kaurismäki tekisi kauhuleffan, se näyttäisi varmasti tältä. Ehkä vain hieman haljakammilla väreillä.
Keskustele lisää Aapo Rapin tuotannosta Kvaakissa.