Elämän korttipakka

Kultainen nuoruus

Tämä tarina on tosi. Niin Kultainen nuoruus -albumin tekijä ainakin itse vakuuttaa kuin konsanaan Tapio Rautavaara Korttipakka-kappaleensa lopuksi. Vaan eiväthän tarinat ole koskaan tosia, varsinkaan omaelämäkerrat.

Muistot ovat peilinsirpaleita, joista näkyy palanen mennyttä, usein hiukan erilaisena kuin mitä “oikeasti” tapahtui.

Oikeassa arjessa ei myöskään ole draaman kaarta, kaikenlaista vain sattuu. Kun elämästä tekee tarinaa, siihen tulee pakostakin jonkinlainen tolkku ihan vain siksi, että kuvattavia tapahtumia valikoidaan ja niitä yritetään selittää.

Mieli pyörittää vanhoja asioita toistuvana silmukkana, josta hiljalleen pyyhkiytyy koko ajan lisää informaatiota pois. Suomessa on tällaiselle muistelulle osuva slangi-termi: vanhojen kelailu.

Vastakkaista sukupuolta lähestytään arasti. <br />
Vastakkaista sukupuolta lähestytään arasti.

Jouko Nuora siis kelailee sarjakuvan muodossa kultaista nuoruuttaan, kärjistäen ja todellisuutta muokkaamalla: jo alle lukioikäisillä neidoilla on sen verran muhkeat muodot, että! Sarjakuva onkin liioittelun taidetta. Nuoren miehen katse muodostaa oman todellisuutensa. Nuoran tuotannossa on myös eroottista sarjakuvaa, jossa tämä aspekti tuodaan kliinisemmin esiin.

* * *

Kotona ja koulussa vanhempien ja opettajien hahmot saavat nekin hienosti kärjistetyt piirteet. Ei kerrota vain sanoilla vaan ennen kaikkea kuvilla.

Nuoran piirrostyylistä tulevat mieleen Robert Crumbin 80-luvulla luotsaaman Weirdo-lehden sarjakuvat, ja tasokin on yhtä korkea.

70-80-lukujen ajankuva välittyy uskottavana, tyrkyttämättä ja luontevasti. Viiva on hyvin hallittu vaikka anarkistista otetta onkin haettu. Varjostus on viitseliäästi tehty lyhyillä viivoilla, joka saa pinnat näyttämään oudosti karvaisilta. Elämänmaku välittyy.

Rattoisaa kotielämää <br />
Rattoisaa kotielämää

Nuorta Nuoraa kieputtavat musiikki ja naiset. Elämänjano on kova, ja vähemmän mukavista kotioloista johtuen maailmalle tekee mieli, melkein kuin karkuun. Suorasukaisuus on suorastaan häkellyttävää, Nuora ei peittele mitään. Kultainen nuoruus sai suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlakilpailun 1. palkinnon viime vuoden syksyllä. Ansiosta.

Hauskanpitoa kavereiden kanssa. <br />
Hauskanpitoa kavereiden kanssa.

Sivusommittelu on tehty huolellisesti ja harkiten, kuljetus ruudusta seuraavaan on sujuvaa. Kuvat ovat täynnä yksityiskohtia ja hauskoja rinnastuksia, elämä ei aina ole herkkua vaikka saakin pilkkoa kieliä ravintolan keittiössä.

Vauhti onkin hurjaa, nyt mennään eikä meinata. Naisista ei pysty pitämään millään lukua, heitä tulee ja menee rivakkaa tahtia. Rytmitykseen olisi voinut tuoda enemmän suvantovaiheita kuten ne elämän kaksi parasta nähtyä keikkaa. Hektisyys kyllä välittyy. Huumori on hurttia ja usein itseironista, varsinkin pettymysten hetkinä.

* * *

Kultainen nuoruus on palavan tunteen ja taiteen luomus. Elämäkerrallista jatkoa on Nuoralta tulossa albumeina lisää. Odotamme innolla!


Keskustele Kvaakissa Jouko Nuoran sarjakuvista ja Kultainen nuoruus -albumista.

Kuvat © Jouko Nuora

Kultainen nuoruus
(Moreeni 2012)
Taide ja teksti: Jouko Nuora
64 ss., nid., pehmeäkantinen
13 €
ISBN: 9789522541314