![]() |
Mummon toisessa albumissa muistellaan menneitä, käydään ulkomailla ja kokeillaan ennakkoluulottomasti monenlaista uutta.
Myös valloittavaan Pappaan ja suloiseen Kissiin tutustutaan hieman enemmän kuin ensimmäisessä teoksessa.
Arkielämän huumorilla höystetyt tarinat lämmittävät mieltä kuin vastaleivotut karjalanpiirakat.
Mummo 2
Kuvitus, teksti, ulkoasu ja taitto Anni Nykänen
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sammakko
Paino Tallinna Raamatuntrükikoda, 2012
Sid., mv, kk, 170 X 250 mm,104 sivua
Ovh 20 euroa
ISBN 978-952-483-206-9
© Anni Nykänen 2012
![]() |
Ensimmäisestä Anni Nykäsen Mummo-albumista on puolitoista vuotta. Nyt on käsillä toinen samanlainen, eihän Mummon, Papan ja Kissin elämä ole miksikään muuttunut. Mummo sopeutuu hienosti nykyajan kotkotuksiin ja päästää välillä mojovan pierun. Ehkä Mummo 2 ei ole aivan yhtä mummokeskeinen kuin ykkösosa, vaan Pappakin saa tilaa. Kissin kuvioita olisi voinut seurata enemmänkin, onhan kyseessä sarjakuvakissa parhaasta päästä, varsinkin kun kuvitteli ettei maailma tarvitse enää sarjakuvakissoja. Neljäs vakiohahmo on pojantytär, jolla ei taida nimeä olla, mutta muut tämän ongelmat Mummo ratkaisee helposti elämänkokemuksellaan. Mummon ja Papan nimet ovat Lyyli ja Sulo, mutta eipä niitä yleensä tarvita.
![]() |
Mummo on ilmestynyt Seurassa parisen vuotta, eikä viikottaisesta stripistä saa joka vuosi satasivuista kirjaa, joten tässä on ylimääräisiäkin herkkupaloja, joita Seuran lukijat eivät ole nähneet. Nykäsen blogista on voinut osan jo lukaistakin.
Annin kaksi mummoa eivät ole huomanneet yhtäläisyyksiä itseensä Mummosta, vaan ovat sitä mieltä että heidän kaverinsa ovat olleet malleina, pitävät silti Mummo-sarjakuvasta. Mummon edesottamuksiin on kuitenkin otettu mallia monelta suunnalta, nuorempienkin tekosista ja ulkoasuun edesmenneestä isomummosta.
![]() |
Mummo on edelleen ajan hermoilla mp3-soittimineen (lempimusaa on tietysti Manovaari) ja kotiteattereineen. Netin käyttö pääsee ajan tasalle yhdessä ainoassa stripissä. Jumppakin sujuu. Mummon murre ei ole aivan autenttista, vaan soppaan on sotkettu tietoisesti useampia itäsuomalaisia murteita.
![]() |
Mummon ja Papan nuoruudestakin näemme takauman. Söpöhän Mummo oli jo nuorena, ja pyöreyskin oli tallella. Myöskin Papan viiksien historia kerrotaan. Kirjan lopuksi vanha pariskunta pääsee ihan Kanarialle lomalle. Mutta onko Kissi sillä aikaa menettänyt pyöreyttään, Mummo vallan kauhistuu. Anni Nykänen lupailee Mummon matkakuvauksia olevan luvassa jatkossakin.
Mummo-sarjakuva on arkisia tilanteita sydämellisellä huumorilla höystettynä. Sopii vaikka mummolle lahjaksi. Painolaatu ja ulkoasu ovat samanlaisia kuin viimeksikin, hinta on hypähtänyt korkeammalle.
Keskustele Mummosta Kvaakin foorumilla