Supersankarien Korkeajännitys

Suomen armeijan virallinen edustaja! Väisty Finlander, nyt on kovat piipussa!

Kyseessä on MKKPicturesin kahdestoista numero, ja ensimmäinen Viapori-numero. Siitä siis kaksi numerointia.

Sarjakuvaa on 26 sivua, ja lisäksi Curtvilen kirjoittama artikkeli Viaporin synnystä, ja sen myötä pientä esittelyä ulkomaisista haarniskasankareista.

Viapori, eli salaiselta henkilöllisyydeltään Mikko Rajalahti on Suomen Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa ja Viaporina hän hoitaa superuhkia muiden MKK-universumin sankareiden tapaan. Myös Suomen Puolustajien Liittouman jäsenenä.

Viaporin historia

Mikko eli nuoruutensa Riihimäellä, teini-ikään osunut vanhempien ero rassasi ja Mikko olikin jossain määrin alueen “paha poika” lipsumatta rikollisuuteen asti. Suoritti armeijan lukion jälkeen ja vastoin odotuksiaan löysi paikkansa maailmassa.

Muodollisesti Mikko noudattaa komentoketjua, tapoja yms. mutta uskoo tuloksiin. Hän on käynyt teknillistä korkeakoulua ja pyrkii kehittämään uusia tapoja ylläpitää turvallisuutta teknologian avuin.

Viapori on osa armeijan ja hallinnon taktista tutkimus- ja kehitystyöryhmää. Mikko ilmoittautui vapaaehtoiseksi koepilotiksi Viapori-haarniskalle jonka suunnitteluun ja rakentamiseen osallistui itse.

Omien sanojensa mukaan Mikko on “väkivaltainen pasifisti”.

Viaporin aseet

Viaporin taisteluhaarniska on kotimainen kokeellinen vastine USA:n Landwarrior-asulle, se vain menee pidemmälle. Asun polykeraaminen rakenne on suunniteltu pysäyttämään täysin kaliiperiin 7,62 x 51mm ja hidastamaan suurikaliiperisempien aseitten vaikutusta.

Viaporin haarniskaan voidaan yhdistää erilaisia asejärjestelmiä. Haarniska omaa pimeänäkö- ja kommunikaatiojärjestelmät sekä lentokyvyn.

Haarniskaa on kahta eri mallia: Ehrensvärd on nopeampi ja tulivoimaisempi, Sprengporten voimakkaampi ja raskaammin panssaroitu.

Viaporin ensimmäinen numero

Kiiltävät värikannet, pieni koko ja ladottu teksti tuovat mieleen 60-luvun sarjakuvalehdet. Sisältö on taas varsin 80-lukuista, Marvelin Rautamiehestä lainattua hahmon puolesta, muuten lehti on ennemminkin huipputeknologian Korkeajännitystä. Marko Keränen on ilmeisesti Korkkareita lukenut, koska piirrostekniikka ja kuvakerronta ovat selvästi sieltä kotoisin. Mutta hyvinhän se tässä toimii. Curtvilen tarina on korkkarimaisen kuiva ja totinen, suunnattu ilmeisesti insinööreille ja teknonörteille. Sellaistahan Rautamieskin usein on.

Viapori on yhtenä kokonaisuutena miellyttävämpää luettavaa kuin monta lyhyttä juttua sisältävät MKK-lehdet. Mutta liian lyhyt tämä on silti, onneksi jatkoa on luvassa. Tarina tuntuu alkavan jostain keskeltä. Ehkä tulevissa numeroissa Mikon ja Viaporin taustoihin saadaan selvennystä ja hahmoon lisää syvyyttä.

MKKPicturesia olisi tarkoitus saada ilmestymään ensi vuonna kerran kuukaudessa. Ja kun saatavuus ulottuisi vaikka Ärrän lehtihyllyyn, niin yleisöpohjakin voisi laajeta. Valitettavasti kuitenkin aika on ajanut perinteisen kioskisarjakuvan ohi. Vain manga on onnistunut änkeämään viimeisten dinosaurusten väliin.

Historia- ja aseet -luvut on muokattu Curtvilen laatimasta Marvel Universe -tyyppisestä hahmoesittelystä, jota ei lehdessä ole mukana.

MKKPictures #12: Viapori #1
Sanat Curtvile
Kuvat Marko Keränen
Taitto Sari Sariola
Kansi Marko Keränen
Logo Mikael Mäkinen
Kustantaj
a www.mkkentertainment.com
Painettu Domus Print Oy:ssä, I-painos.
32 sivua, A5, mv, värikannet, niitit
Hinta neljä euroa, sisältäen postikulut
ISSN 1795-9691

Keskustele MKKPictures-lehdistä Kvaakissa