 |
Sarjakuvien Suomi 100
Matti maailmalla – Kertomus isoisän ajoilta
Tarina: Eino Ahonen
Kuvitus: Torsti Nordman
Julkaistu: Ristin Voitto, 1962
 |
Suomalaisia sarjakuva-albumeita 1950- ja 1960-luvuilla ilmestyi harvakseltaan. Vuosittaisten Rymy-Eetu ja Pekka Puupää -kokoelmien lisäksi muuta ei juurikaan julkaistu. Toimittaja Eino O. Ahosen (1914-1977) kirjoittama ja Torsti Nordmanin piirtämä Matti maailmalla tuli sarjakuvien ystäville täysin yllätyksenä. Ahonen tai Nordman eivät olleet perehtyneet oman aikansa sarjakuviin tai sarjakuvan kehitykseen ylipäätään. He tekivät työnsä lapsuuden muistojen, tai vielä vanhempien esikuvien mukaan. Muotonsa puolesta Matti maailmalla olisi voitu julkaista jo 1860-luvulla.
 |
Tarina alkaa, kun lapsenlapset kärttävät ukkiansa kertomaan jonkin tarinan. Toivolan tuvassa kiikkutuolissa istuva isoisä myöntyy, ja aloittaa sarjan nuoresta Matista kertovia tarinoita. Kirjan lopussa kuulijoita odottaa yllätys, isoisä Matti Toivola on kertonut omista vaiheistaan.
 |
Ensimmäiset tarinat kertovat kerjuulla käymisestä ja lasten töistä. Hallan viedessä viljan talollinenkin joutui hankalaan tilanteeseen, ja silloin lasten oli lähdettävä kiertämään säkin kanssa ovelta ovelle. Hieman isomman piti lähteä läheiseen rannikkokaupunkiin apulaiseksi. Metsissä ja kaupungeissa oli omat vaaransa. Matti selvisi susista ja roistoista rukouksen avulla. Jumalan kaitselmus ja Vapahtaja auttoivat peltopyyn tai näyn muodossa.
 |
Ollessaan kaupungissa kauppias Strömbergin (“Römperin”) apulaisena Matilta kaatuivat porsliinilastissa olleet rattaat. Kaikki astiat menivät rikki. Matti ei uskaltanut kertoa asiasta autoritääriselle kauppiaalle, vaan pestautui merimieheksi. Jo Tanskassa koti-ikävä kasvoi niin suureksi, että hän halusi palata kotiin. Kapteeni kuitenkin huijasi Matin allekirjoittamaan pitkän pestin.
Ahosen ja Nordmanin sarjakuvassa kuvat ja teksti ovat tiukasti erillään. Tarina kulkee ruutujen alla ja puhekuplia ei käytetä. Vanhan sarjakuvan vaikutus näkyy myös kerronnan rakenteessa. Matti joutuu merillä ollessaan valaiden kaltoin kohtelemaksi ja haaksirikkoutuu Afrikan rannikolle. Tekijät ovat huomioineet oman aikansa, Matti ei sentään joudu valaan vatsaan, ja merien suuren nisäkkään kohtaaminen ja haaksirikko tapahtuivat eri laivoilla. Kuvakerronnassa tapahtumien syy-seuraus -yhteys on tiukempi. Teos painettiin Ristin Voiton kirjapainossa Tikkurilassa. Painovärinä oli sama sininen, josta takavuosikymmeninä helposti tunnisti helluntalaisten lehden ja muun uskonnollisen valistusmateriaalin.
Herkkien ja helposti mieltään muuttavien Afrikka
1960-luvun alussa monet entiset siirtomaat itsenäistyivät. Erityisesti valtiolliset muutokset koskivat Afrikkaa, koska siellä oli ennen toista maailmansotaa ollut vain pari itsenäistä maata. Matti päätyy haaksirikkonsa jälkeen suomalaisten lähetyssaarnaajien huomiin. Lähetystyöntekijöillä ei ole hyvää kuvaa maanosan asukkaista. He eivät enää kuvaa mustia suuriksi lapsiksi, vaan keskenkasvuisia kuvaavilla termeillä. Pidempään Afrikassa töitä tehneen Hartigin mukaan afrikkalaiset olivat “herkkiä” ja “helposti mieltään muuttavia”.
 |
Kertojan nuoruudentarinassa nähdään jo merkkejä julkaisemisen aikaisesta muutoksesta. Lähetyssaarnaajien työ oli alkanut kantaa hedelmää, ja oli jo kouluja, joissa mustat opettivat mustia. Oma osansa muutokseen oli myös Matilla. Hän oli ystävystynyt ikäisensä Simban kanssa, joka leijonan hyökätessä uhrautui ystävänsä puolesta. Simban kuolemalla oli laajempi symbolinen merkitys. Paikalliset asukkaat ymmärsivät nyt paremmin mitä Jumalan uhrautuminen ristillä ihmisten puolesta tarkoitti.
Matin elämä alkoi rakentua Afrikassa, mutta koti-ikävä veti häntä takaisin Suomeen. Viimein jouluaattoiltana hän oli takaisin Toivolassa. Kotona olikin kaivattu häntä. Ensimmäiseksi Matti uusi navetan, sitten ojitti läheisen suon ja viimein rakensi uuden asuinrakennuksen. Sen tuvassa oli hyvä lukea Raamattua ja veisata läheisten ihmisten kanssa.
 |
Eino Ahonen tunnettiin helluntailaisena maallikkosaarnaajana ja myöhemmin Ristin Voitto -lehden päätoimittajana. Ahonen oli erikoistunut lasten- ja nuorten kirjallisuuteen, josta hänen tuotantonsa pääosin koostuu. Ahonen kirjoitti myös matkakirjoja, kuten – ja Ganges soitteli univirttä… (1962), mutta matka- tai omilla lapsuuden kokemuksilla ei ole yhteyttä Matti maailmalla -albumiin.
Matti maailmalla -teoksesta otettiin uusintapainokset vuosina 1979 ja 1980. Äänikirjaksi se luettiin 1998. Vuonna 1964 sarjakuva julkaistiin Ruotsissa nimellä Martin i vida världen (Filadelfia). Ahosen ja Nordmanin yhteistyö jatkui toisella albumilla Arvaamatonta Afrikkaa – Kuvakertomus Keniasta (Ristin Voitto 1969).
 |
Sarjakuva ilmaisutapana on joustava ja hyvin erilaisiin tarkoituksiin sopiva. Matti maailmalla on siitä hyvä osoitus. Suomessa uskonnollisen sarjakuvan perinteitä ovat jatkaneet muun muassa Martti Pentti Esra Elovainiolla, ja helluntalaisille sarjakuvia viime vuosina tehneet Jarkko Vehniäinen (Apostolin kyydillä, Sandaalit sauhuten) ja Mikael Mäkinen (Paavali, Pietari).
* Keskustele sadan vuoden sarjakuvista
* Vuosilta 1917-1966 valitut sarjakuvat listattuna