Väinö jatkaa seikkailuja

Pasi Rahikaisen Väinö, vanha suomalainen juntti, jatkaa seikkailuja toisessa painetussa kokoelmassa.

Pari Rahikainen
Väinö ja aikanauris
Kvaliti 2016
ISBN 978-952-7202-00-5
56 s., nelivärinen

Väinö on 1800-luvun alussa seikkaileva maalaismies. Hänellä on perhe ja kaikenlaisia naapureita. Väinön hengenheimolaiset, laiskan pulskeat työnvälttelijät, taitavat useimmiten vierailla strippisarjassa. Väinöllä on jokin yhteys suomalais-ugrilaisen kansanperinteen suureen sankariin, Väinämöiseen. Tekeepä Väinökin kanteleen hauen leukaluusta.

Väinön viisaus suuntautuu mahdollisimman helpolla pääsemiseen, hän esimerkiksi käy pyytämässä lääkäriltä käsiinsä ihosiirrännäistä, jonka mukana saisi rakkoja. Näin Väinö voisi todistaa vaimolleen tehneensä töitä. Toisaalla hän pohtii, miten mukavaa olisi, jos nekrologissa lukisi “varsinaisen elämäntyön hän teki vältellessä työelämää…”

Pasi Rahikaisen tekemä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja muutamissa muissa lehdissä julkaistu Väinö-strippisarjakuva sijoittuu sisällön perusteella tarkemmin määrittelemättömään aikaan. Lukija sijoittaa vitsit aina Väinämöisen ajoista lähelle nykyaikaa. Väljyys on helpotus tekijälle, ja itse ajallakin voi leikkiä.

Ensimmäinen painetussa muodossa julkaistu Väinö oli Väinö ja kirnunhenki. Myös toisen kokooma-albumin nimi, Väinö ja aikanauris, viittaa talonpoikaisiin aikoihin. Aikanauris, taskukello, on Väinön maailmassa jättinauris, joka on samalla aikakone. Pidemmässä strippijatkumossa Väinö matkustaa ajassa eteen- ja taaksepäin. Oma sänky omassa ajassa on kuitenkin kaikkein houkuttelevin.

Pääosassa Väinö-strippejä on kaksi ruutua. Ensimmäisessä esitellään tilanne ja toisessa Väinön ratkaisu siihen. Kun lääkäri kehottaa, että olisi hyvä saada veri kiertämään, Väinö lähtee Tallinnan risteilylle. “No nyt se veri kiertää kehon mukana laivassa Tallinnaan ja takaisin…”

Väinössä ollaan lempeän ilkikurisia. Vitsit perustuvat suurelta osin sanaleikkeihin, tuoreessa kokoelmassa esillään muun muassa ovensuu, silmäpussi, päivän kakkara ja hännänpää. Eri asioiden päistä revitään huumoria enemmänkin.

Väinö ei ehkä ole uutta luovimpia sarjakuvia. Se ei olekaan tarkoitus, vaan pyrkimys on naurattaa lukijoita. Väinö pyrkii olemaan kunnon junttihuumoria ja siinä se onnistuu hyvin.

* Väinö ja kirnunhenki -arvio
* Kvaakissa voi keskustella Väinöstä