Umpah-pah yksissä kansissa

Vuonna 1973 Zoom esitteli suomalaisille ranskalaista siirtomaahistoriaa ja Shava-shava-intiaanit. Kliseinen kohtaaminen päättyi yllättävästi: ranskalaisella upseerilla olikin kaksi päänahkaa.

René Goscinny – Albert Uderzo
Umpah-pah
suomennokset Mary A. Wuorio ja Outi Walli
Egmont Kustannus 2014
190 s., kovakantinen
ISBN 978-952-233-798-6
39,95 €

Ranskan kuninkaan alus, fregatti Pyhä yksinkertaisuus, lähestyi uutta mannerta. Miehistön tehtävänä oli löytää alusmaita kuninkaalle. Mukana on nuori, innokas upseeri, kreivi Olvin Janoisin. Rannalta laivan lähestymistä seurasivat Shava-shavat. Heidän iso poika Umpah-pah on myös innokas: iso kanootti on tuonut paljon päänahkoja.

Muutama sivu myöhemmin nuoret ja innokkaat kohtaavat arvattavin seurauksin. Kun Umpah-pah aikoi skalpeerata Janoisinin, yllätys on suuri. Shava-shavat eivät tunteneet eurooppalaisten ylhäisten tapaa käyttää peruukkeja. Erikoinen tuttavuus saa intiaaninimekseen Tupla Päänahka.

Kohtaaminen johtaa viiden 30-sivuisen albumin sarjaan, jossa juoni jatkuu luontevasti osasta toiseen. Neljä ensimmäistä julkaistiin jo Zoomissa, päätösjakso Petolliset silmäpussit saatiin suomeksi albumisarjan päätteeksi vuonna 1977.

Egmont Kustannuksen julkaisu kokoaa Umpah-pahin seikkailut yksiin kansiin. Ensimmäisen kerran on nyt suomennettu sarja strippejä vuodelta 1952. Nämä stripit ja teoksen johdantoartikkelit paljastavat Umpah-pahin syntyneen jo 1951, ja tekijät tuolloin suunnittelivat tämän hahmon avulla valloittavansa Amerikan sarjakuvamarkkinat.

Niin ei kuitenkaan käynyt. Umpah-pah kaivettiin uudelleen esiin seitsemän vuotta myöhemmin. Goscinny oli päätynyt Tintin-lehteen, ja se tilasi Uderzolta ja Goscinnyltä uuden sarjan. Työpari muisti vanhan hahmonsa ja päätti herättää sen henkiin. Tällä kertaa Umpah-pah sijoitettiin 1700-luvulle siirtomaavallan aikaan. Ensimmäisessä seikkailussa Umpah-pah heimoineen seikkaili nykyajassa.

Uusi Umpah-pah aloitti Tintinissä 2. huhtikuuta 1958. Ensimmäinen seikkailu lähinnä esittelee hahmot, mutta nuoren Zoomin lukijan valloitti toinen osa Latuskajalat sotapolulla. Edelleen se tuntui toistoon perustuvine huumoreineen sarjan herättäjältä.

1970- ja etenkin 1980-luvulla Umpah-pahia mainostettiin suomalaisille “Asterixin tekijöiden railakkaana nuoruuden luomuksena”. Sarjakuvan harrastajaa moinen hämmensi. Olihan ensimmäinenkin Umpah-pah teknisesti korkeatasoisempi kuin ensimmäinen Asterix gallialainen. Myöhemmistä sarjakuvahistorioista oppi, että sarjoja tehtiin samaan aikaan. Asterix aloitti 1959, Umpah-pahia julkaistiin 1958-1962. Umpah-pah muistuttaa miten vähän Asterixiin ja Obelixiin aluksi uskottiin ja panostettiin.

Monet yksityiskohdat sekä piirroksissa että käsikirjoituksessa paljastavat Asterixin ja Umpah-pahin olevan vahvasti sukua toisilleen. Esimerkiksi shava-shavojen poppamies Puhisevasta Puhvelista on suora yhteys bardi Trubadurixiin. Kun Pilotessa julkaistu Asterix alkoi saada positiivista palautetta ja samaan aikaan Umpah-pah jäi Tintinin lukijaäänestyksessä yhdennelletoista tilalle tekijöiden ratkaisu oli selvä. Umpah-pah sai jäädä.

Egmontin kooste paketoi yhden sarjakuvan kätevästi yksiin kansiin. Suomennokset ovat vanhat tutut ritari Frantz Ktazenblummerswishundwagenplaftembommin nimeä myöten. Liekö nimi sarjakuvahistorian pisin, ainakin väite on mukava juttu johdannossa kerrottavaksi.

* Keskustele Umpah-pahista Kvaakissa