Tex Willer – Suuri junaryöstö

Kadonneesta pueblosta (1998) alkanut Tex Willer -suuralbumien sarja on kestänyt täyden vuosikymmenen. Tex suuresta (2003) lähtien Egmont on julkaissut vuoroin aiemmin suomentamattomia, sitten taas uusintakierrokselle valittuja seikkailuja. Suuri junaryöstö kuuluu jälkimmäisten joukkoon (suom. Tex Willer 9–10/1999).

Willeriä ei usein nähdä vedettävän höplästä, mutta nyt sekin tapahtuu. Tex ja Kit Carson matkaavat sotilaiden vartioimassa junassa, kun arvokuljetus kähvelletään heidän nenänsä alta. Ryöstö on oivallisesti suunniteltu ja konnat pääsevät vaivatta pakoon. Sotilaiden palatessa varuskuntaansa huonojen uutisten kera, ryhtyy sankarikaksikko ajojahtiin. Jäljitettävää riittääkin, sillä konnat kaikkoavat kuka minnekin.

Intiaanikahakat jäävät nyt toiseen kertaan, Suuri junaryöstö on jälleen hyvin polveileva perustarina. Tarinankertoja, Claudio Nizzi (s. 1938), sivuuttaa kuluneimmat elementit, mitä nyt Tex on itse karskin rehti lännenmiehen stereotypia. Vastaavasti sanailu velmuilevan Carsonin kanssa, sadattelu espanjaksi – kuten myös luupäitä ja verikoiria vilisevä retoriikka – ovat pysyvä osa Texin maailmaa. Suuressa junaryöstössä näitä lisämausteita käytetään hallitusti; juonenkuljetus etenee minkään varastamatta siltä tilaa.

Sivuhenkilönsä Nizzi maalailee muutamalla vedoksella. Tuloksena ovat lännentarinan tarpeisiin riittävän voimakkaat henkilöhahmot. Erityisesti tapahtumien keskellä oleva lurjus on oiva velmu, joka ei vuodata huolettomasti verta. Kannoilleen kertyvät ryökäleet hän silti hoitelee napakasti ja pysyvästi.

Kauhun parissa pitkän päivätyön aikanaan tehnyt José Ortiz (s. 1932) työstää väkevää, omaleimaista jälkeään. Vanhoilla päivillään Texin vakiokuvittajaksi ryhtyneen miehen taide on helppo tunnistaa.

Henkilökohtaisesti pidän suuresti Ortizin valon ja varjon käsittelystä. Lisäksi hänen kuvituksensa skaalautuu luontevasti Texin vakiojulkaisun mittoihin, joskin Suuri junaryöstö on alkujaan tarkoitettu kookkaan suuralbumin sivuille. Kun kyseessä on vieläpä miehen ensimmäinen Tex-seikkailu, ansaitsee tarina siitäkin syystä uusintajulkaisun.

Suuressa junaryöstössä Ortiz kuvaa kanjonien ja preerian lomassa satunnaisia ryteikköjä ja hökkelikyliä. Nimensä mukaisesti myös junilla on näkyvä osuus tarinassa, mikä ilahduttanee Meksikon luotijunan (Maxi Tex 3/2005) ystäviä.

Tunnelmointi on Ortizin vahvuus. Lukijan on nytkin helppo virittäytyä tarinan vietäväksi junan kolkkeessa halki preerian, aamun vasta hiljalleen sarastaessa. Kovan elämän ja auringon paahteen kuluttamia ihmisiä Ortiz puolestaan kuvaa vakuuttavammin kuin yksikään toinen Willer-kuvittaja.

Willer-tarinat ovat mutkattomia, mutta Nizzi olisi hyvin voinut venyttää tarinansa ensimmäistä puoliskoa. Suuri junaryöstö on parhaimmillaan, kunnes ensimmäinen laukaustenvaihto on vasta käyty ja ilmassa roikkuvat kysymykset alkavat selvitä. Nizzi ei kuitenkaan malta viipyillä asetelmissaan. Hyvissä ajoin niin Tex kuin lukijakin ovat päässeet selville tapahtumien kulusta; seikkailun loppu kuluukin enää tarinan sitomiseen päätökseensä.

Tarinassa on riittävästi käänteitä loppuun saakka, mutta Nizzi kerää vyyhtinsä kokoon aivan liian näppärästi. Tex olisi saanut hikoilla omille teilleen hajaantuvien konnien jäljillä pidempään. Lisäksi pakkomielteistä moraalia noudattaen tarinan kaikki kelmit kohtaavat rangaistuksensa. Mutkattomuus muuttuu yksioikoisuudeksi, mikä ei tee Nizzille kunniaa.

Tarinan käänteet ja siinä esiintyvät henkilöt viihdyttävät puutteineenkin enemmän kuin Nizzin edelliset suuralbumit, Arizona liekeissä (17, 2007) ja Sotaprofeetta Manitary (18, 2007). Kun vielä Ortizin kuvitus luo onnistuneen tunnelman, kokonaisuus päätyy pitkälle plussan puolelle. Suuri junaryöstö on vakaa esitys alansa konkareilta.

Kunnianhimoisempien lännentarinoiden rinnalla Suuri junaryöstö ansaitsee paikkansa yksin viihdearvonsa ansiosta. Tämä on sitä lännenkuvausta, jossa käypää valuuttaa on niin kulta kuin kuuma lyijykin.

Tex Willer -suuralbumi 19: Suuri junaryöstö (Tex Albo Speciale N.6 – La grande rapina, 1993)
Tarina: Claudio Nizzi
Taide: José Ortiz
Toimittanut: Asko Alanen
Suomentanut: Renne Nikupaavola, artikkelit Janne Viitala
Julkaisija: Egmont Kustannus Oy Ab
ISBN: 978-952-469-873-3
Painopaikka: WS Bookwell, Porvoo 2008
Ulkoasu: mv, A4, 224 s., Nid.
Ovh: 10,70 €


Kuvat © 2008 Bonelli/SAF

Keskustele Tex Willeristä ja suuralbumeista Kvaakissa.