Fingerpori – Kuntauudistus

Taide-eliitillä on Guggenheim, mutta Suomellapa on tarjota maailmalle jotain parempaa: Todellinen design-metropoli, josta jokaisen itseään kunnioittavan suurkaupungin ja nurkkakunnan tulisi ottaa mallia. Kaikkea löytyy kunnallistekniikasta tiedekeskukseen ja ihmisläheisestä kahvilakulttuurista valtakunnan ykkösluokan itsensäpaljastajaan. Tietämän mukaan lisenssimaksutkin ovat kohtuulliset.

Jatka lukemista “Fingerpori – Kuntauudistus”

Kaunokainen

Höyryveturit kiitävät halki maan kuljettaen niin kuormaa kuin matkustajiakin. Se ei kuitenkaan tapahdu helposti eikä vaivatta, ei ilman kokemusta ja uhrautumista. Tarvitaan sekä kuljettaja että lämmittäjä, joiden kummankin on tunnettava veturin lisäksi reitin halkoma maasto intiimisti. Kyseessä on vähintään symbioosi, ehkä jopa rakkaussuhde.

Jatka lukemista “Kaunokainen”

Puskaradio

Poliittinen ja yhteiskunnallinen satiiri on alati vaikeammaksi muuttuva taiteenlaji. Ei siksi, että sofistikoitunut yleisö vaatisi koko ajan terävämpää kamaa, sitä vastaanhan puhuu jo silkka Big Brothereiden kaltaisten sontaohjelmien olemassaolo. Ei, vaikeus tulee siitä, että todellisuus parodioi itseään aina vain hurjemmin ja villimmin. Tervetuloa Puskaradioon, jossa todellisuus paahtaa jo ylikierroksilla, samaten kuin hermoromahtanut graafikko Jussi Pupujussi.

Jatka lukemista “Puskaradio”

Villimpi pohjola: Kypsyyskoe

Strippisarjakuviin kuuluu tietty muuttumattomuus. Hahmoleegio voi kasvaa ja pidemmällä aikavälillä jotkin varhaisista hahmoista voivat haalistua ulos sarjasta, mutta muutoin elämäntilanteet tuppaavat pysymään samoina. Toisin on Villimmässä pohjolassa. Edellisessä kirjassa yksi hahmo muutti kaupungista ja Kypsyyskokeessa teemoihin lisätään vanhemmuus. Eivät muutokset tuulet muuallakaan varsinaisesti heijaile, pelissä on kämppäkaveruus, vastakaikua vaille jäävä rakkaus sekä mahdollinen kosinta, mikäli vässykän kantti koskaan riittää.

Jatka lukemista “Villimpi pohjola: Kypsyyskoe”