Sarjakuvasivusto
Divariharrastajan kaksi rakkautta
En ollut vielä kouluikäinenkään, kun isäni vei minut ensi kerran divariin joskus 1970-luvun lopulla. Kyseessä oli Kankaanpään divari, tai mikä lie osto- ja myyntiliike, jota piti iso tumma mies nimeltään Jali jonkin liikehuoneiston alakerran varastossa. Siellä oli vaikka mitä roinaa, vanhoja vaatteita ja huonekaluja. Minä en kuitenkaan nähnyt kuin sarjakuvat.
 |
Pitkään haaveenani oli saada omakseni sata ensimmäistä Aku Ankan taskukirjaa. Nyt haaveeni on toteutunut. Vaikka sain kaikki kirjat kerralla samasta lähteestä, edelsi sitä useiden yksittäisten kirjojen hankinta erinäisiltä tahoilta. Voisi siis sanoa, että haaveeni vaati pitkän, kuusi vuotta käsittäneen urakan ja yhden yhtäkkisen onnenkantamoisen. Jostain urakka ja kokoelma lähtivät liikkeelle. Alkusysäykseksi vaadittiin yksi ainoa kirja. Tämä kirja oli Aku Ankan taskukirja 30, Ympäri mennään, yhteen tullaan.
Supersankarit ovat vallanneet Ankkalinnan! Taikaviitta, Superhessu, Viitatar, Lepakkoankka, Rautahansu ja Neliapila yhdistävät voimansa ensimmäistä kertaa, kun Eka Vekaran johtamat Ultrasankarit käyvät taistoon Velmu Viurusilmän luotsaamaa kelmikavalkadia eli Pahaa Seiskaa vastaan. Panoksena on koko kaikkeuden kohtalo – tai ainakin Ankkalinnan asemakaava…
 |
Kesä 1973. En viettänyt juurikaan kolmannen ja neljännen luokan välistä kesää kaupungissa Riihimäellä. Kesä oli kuuma, ja maalla (Paimelan Vaania, Hollolan kunnassa) sitä vietettiin sukulaisten kanssa.
Jatka lukemista “Onko paras Taskari numero 14: Perhonen sentään?”
 |
Aku Ankan taskukirjaa, eli tuttavallisesti Taskaria, voidaan syystäkin pitää menestystarinana. Ne keikkuvat vuodesta toiseen myydyimpien sarjakuvien listojen kärjessä. Taskareiden yhteenlasketut myyntiluvut ovat kymmeniä miljoonia.