Rehdit, Häjyt ja Kierät

Seikkailu Pohjanmaalla

Jaakko Talvitien sekä Teemu Rajalan uusin albumi rakentuu pitkälti samaan taustaan, kun miesten 2011 toteuttama lautapeli Pohjanmaan valtias saapui markkinoille. Peli on saanut runsaasti palautetta ja tunnustusta varsinkin sen kohdealueella eli Pohjanmaalla. Nyt tekijät ovat kuitenkin laittaneet pelikortit ja -laudat piiloon ja tarttuneet sarjakuvaformaattiin. Pitkä huumoripohjainen sarjakuva, joka on julkaistu valtakunnallisesti, on ainutlaatuinen saavutus.

Kolme miestä ja aarre

Tarinan taustalla on klassinen tarina ystävyydestä sekä aarteesta. Ilkeä Häjy (hieman Lee van Cleefiä muistuttava pahis hahmo) tahtoo löytää Isontalon Antin ja Rannanjärven kätkemän aarteen, mutta pahoja suunnitelmia muuttaa protagonisti Rehti ja kolmanneksi pyöräksi joutuva Kierä.

Käsikirjoittaja Talvitie kertoo sarjakuvaesikuvikseen mm. Asterixin sekä Lucky Luken. Kuvittaja Rajala taas sanoo pitävänsä monenlaisesta sarjakuvasta, mutta esille suosikeista esille nousee Simon Bisleyn kuvittama ja Alan Grantin sekä John Wagnerin kirjoittama Batman vs. Judge Dredd. Varsinkin ranskalais-belgialaisen sarjakuvan vaikutteet on helppo huomata sarjakuvakerronnassa sekä kuvituksessa. Sivuilla on perinteiset neljä ruuturiviä ja rutkasti toimintaa kera tekstin, joten kovin nopeasti albumia ei hotki. Pian albumin vimmaan pääsee kuitenkin sen verta mukaan, että juttu etenee kuin filmi nokkeluine sanailuineen sekä takaa-ajoineen.

Vaikutteita on otettu lisäksi ainakin spagettilänkkäreistä, mutta myös Duudsoneista sekä Kummelista. Albumia lukiessa tulee myös jonkinlaisia Ere Kokkosen filmeihin liittyviä viboja. Ehkä tietynlainen kohellus ja lakeuksilla käyskentely antavat osviittaa myös maalaiskomedioiden tunnelmasta. Tarina etenee paikoitellen juonen ehdoilla sekä sattumusten varassa, joten mitään psykologista draamaa ei ole luvassa. Tarina etenee loppua kohden varsin jouhevasti ja tasaisesti, vaikka loppupuolella tuntuu jonkinlainen kiirus tekijöille tulleen.

Kuvitus on mukavan ilmeikästä sekä humoristista, hahmot ovat joko pallomaisia tai pitkulaisia. Tietokonevärityksen pehmeys miellyttää silmää, varsinkin peltojen sekä sinitaivaan toteutus. Mainiona pastissina toimii Sergio Leonen filmeistä tutut hikiset lähikuvat, jotka tuovat tarvittua jännitettä tarinaan. Kuitenkin vastaavanlaisia lainauksia sekä sommittelukikkoja olisi mielellään nähnyt enemmänkin, ainesta kun selkeästi olisi.

Arvostelukappale on tukevan kovakantinen sekä hyvin painettu tuote. Viimeisillä sivuilla on vielä pieni tietoisku Isontalon Antista ja Rannanjärvestä, noista kuuluisista puukkojunkkareista. Sarjakuvaa voisi suositella pukin konttiin nuorille sarjakuvan ystäville. “Vauhtikeittoa” kyllä hieman maistellaan ja puukkoja esitellään, joten ihan perheen pienimmille ei tämä ole se sopivin, mutta vähän varttuneemmalle sarjakuvanlukijalle vallan hyvä valinta. Kylkiäiseksi vielä Pohjanmaan valtias -lautapeli!

Keskustelu albumista Kvaakissa!
Pohjanmaan valtias -lautapelin sivut