 |
Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 120 vuotta Hjalmar Löfvingin (1896-1968) syntymästä. Löfving elätti itsensä ja perheensä yli viidenkymmenen vuoden ajan piirroksilla ja sarjakuvilla, ajan oloon poikkeuksellisesti freelancerina. Suomen sarjakuvamuseo muistaa Löfvingiä kiertonäyttelyllä ja Arktinen Banaani Ville Hännisen kirjoittamalla teoksella Setä Pim-Pom – Hjalmar Löfvingin kummat kuvat.
 |
Hjalmar Löfving ei liene ollut elinaikanaan omalla nimellään kovin tunnettu. Säästöpankin Lipassetä tai Niksulan TV:n Setä Pim-Pom olivat yleisölle paljon tutumpia. Löfvingiin ei yhdisty myöskään suurta suosiota saanutta sarjakuvahahmoa, vaikka hänen piirrostyylinsä oli kaikille tuttu lukuisten lehtien kuvituksista ja ajanvietetehtävistä.
 |
Löfving aloitti pilalehtien avustajana 1910-luvulla. Hän avusti lehtiä poliittisen kentän laidasta laitaan, kuten useat muutkin pilapiirtäjät. Pitkään säilyneen sarjakuvapaikan hän sai lastenlehti Sirkasta vuonna 1926. Olli Pirteä seikkaili ympäri maailman 1900-luvun alun sarjakuvan tyyliin. Kuvien alla kulki selittävä teksti. Ville Hänninen on ottanut teokseensa pitkän näytteen sarjakuvasta, jota Löfving teki Sirkan vuonna 1945 ilmestyneeseen viimeiseen numeroon saakka.
Olli Pirteä oli spontaania ilottelua. Tarina etenee sen mukaan kun seuraavan sarjakuvasivun määräaika lähestyi. Löfving lisäsi mukaan paljon eksotiikkaa, mikä 1920- ja 1930-luvuilla tarkoitti lähinnä stereotypioiden vahvistamista.
Vanhin nykyaikaan säilynyt suomalainen piirretty animaatiofilmi on Löfvingin Muutama metri tuulta ja sadetta (1932). Löfving teki pääasiassa SOK:lle koko joukon mainosfilmejä. Animaattori sai melko vapaat kädet kunhan tuote ja mainostaja näkyivät hyvin.
 |
Hänninen nimeää Löfvingin hymyileväksi mieheksi. Kaikissa valokuvissa hän hymyilee positiivisesti. Koomikolle se on harvinaista. Löfving on käyttökuvan sankari. Omana aikanaan ja hieman sen jälkeen hänen kädenjälkensä oli tuttua, mutta se on jäänyt omaan aikaansa. Löfving ei tullut luoneeksi yhtään kestävämpää teosta tai hahmoa. Miksi koota näyttely tai kirjoittaa kirja tällaisesta tekijästä? Vastaus on selvä: tämä oli tyypillistä kuvastoa ennen kuin Suomesta tuli hyvinvointiyhteiskunta. Löfving monipuolisena ja omaleimaisena tekijänä sopii hyvin ajanjakson kuvastajaksi.
Ville Hänninen
Setä Pim-Pom – Hjalmar Löfvingin kummat kuvat
Arktinen Banaani 2016
ISBN 978-952-270-293-7
112 s., nelivärinen
32 €
* Hjalmar Löfving 120 vuotta. Facebook
* Kvaakissa on keskusteltu Hjalmar Löfvingistä ja tulevasta näyttelystä