Pelillinen kääntökirja

Dead Genesis -kustantamon Split Series -sarja on edennyt viidenteen osaan. Uusimmassa kääntökirjassa esille pääsevät Roope Eronen ja Heikki Rönkkö.

Heikki Rönkkö / Roope Eronen
2:nen linna / Melissa Helsingistä
Split Series #5
Dead Genesis
ISBN 978-952-67792-8-7
32 s.; mv,: pehmeäkantinen

Innostus antologioiden ostamiseen ja julkaisemiseen on hieman laantunut viime aikoina. Dead Genesikseksen aloittama Split Series -sarja paikkaa tuota puutetta tarjoamalla sarjakuvanovelleille mahdollisuuden tulla julkaistuiksi. Mahdollisuuksia reilut kymmensivuisille tarinoille tulla julki on niukalti.

Roope Erosen Melissa Helsingistä kertoo androidista ja vuoden 2049 jälkeisestä Helsingistä. Sen lisäksi, että Melissa on kapinamielinen androidi, hän on punkkari, kulkuri ja pummi. Tohtori Aivon keksimillä androideilla oli sielu. Kun sielu oli pumpattu androidiin, niin sen täytyi on lukittuna 48 tunnin ajan ettei sielu siirtyisi toiseen olentoon. Tämän kertomisen jälkeen arvaattekin, että Melissa ei pysynyt lukkojen takava ja siirsi sielunsa mekaanisen käkikellon käkeen.

Tieteiselokuvista vaikutteita saanut tarinointi saa tavallaan onnellisen lopun. Melissan sielu jää toimittamaan hänelle alunpitäen ajateltuja tehtäviä. Eronen rakentaa tulevaisuuden maailman, jossa on tiettyjä erikoisia rajoitteita. Juoni lähtee liikkeelle siitä, että noita tulevaisuuden rajoitteita haastetaan ja rikotaan.

Loppuratkaisu nosti mieleen Jyrki Nissisen Tylsät ritarit (Huuda huuda 2011). Helsinkiläisen Melissan kapinointi ja yhteiskunnan haastaminen taisi olla vain asioiden monimutkaistamista.

Heikki Rönkön 2:nen linna on sanaton sarjakuva. Sen ilme on pelimaailmasta, jossa stereotyyppisen tutkimusmatkailijan näköinen tyyppi kulkee ruutu kerrallaan valaistuvassa maailmassa. Seikkailija kohtaa pyramidin, hylyn, erilaisia ansoja, lohikäärmeen, noidan, haamun ja linnan neidon. Viimeksi mainittu ei ole lainkaan tyytyväinen tutkimusmatkailijan toimiin.

Rönkön tyylistä tulee lähinnä mieleen Tommi Musturin Samuel. Tapahtumat kulkevat “kentästä” toiseen seikkailupelin tavoin, ja rinnalla kulkee koko ajan näppäinyhdistelmävinkki. Näppäimistönä tosin ovat pianon koskettimet.

Pelillisyys on löyhä teema, joka yhdistää kääntökirjan tarinoita laajassa mielessä. Pelejä ja pelaamista on taiteen piirissä viime vuosina tarkasteltu uusin silmin, esimerkiksi hiljan päättyneellä kansainvälisellä Anti-festivaalilla Kuopiossa. Asetelmat ja ratkaisut niihin ovat hyvin laajalle levittäytyvä ilmiö. Tähän kenttään Rönkkö antaa muodollisen panoksen, Eronen sisällöllisen.