Passion plus Budapestissa – Onko Unkarin sarjakuva elpymässä?

kArton gallerian punaisella matolla päällystettyjä portaita noustessani mietin, josko galleriassa tietävät meidän olevan tulossa ripustamaan heidän hienoille seinillensä erivärisiä pahvinpaloja sinitarralla? Tuntuivat tienneen mitä oli tulossa, avajaisissa gallerian omistaja Peter Kozma hyrisi tyytyväisenä.

Madeinhurryn Flower Blocks -työ sekä ruotsalaisen C´est Bon Kultur -ryhmän työt ovat mukana Eurooppaa jo useamman vuoden kiertäneen Passion -näyttelyn vieraillessa Budapestissa. Näyttelykokonaisuus ryhmitettiin gallerian alakerran kahteen huoneeseen. Flower Blocks on ripustettu sisääntuloaulaan, värikkäänä ja suurena kokonaisuutena se vastaanottaa tulijat. Aulassa sitä on myös mahdollista tarkastella sekä läheltä että kaukaa.

Ripustimme työn ensi kertaa kahteen osaan, noin kolmen ja viiden metrin levyisiksi alueiksi, viiden palan korkuisiin riveihin. Sadoista samankokoisista paloista muodostuvan Flower Blocksin ideana on ollut orgaanisuus ja muunneltavuus, työn voi koostaa eri tavoilla erilaisiin tiloihin. Työ on myös kerta kerralta kasvanut, uusia paloja on syntynyt, vanhoja on särkynyt tai korvattu uusilla. Edellisessä näyttelyssä Mikko Väyrysen painavat pleksille maalatut ruudut oli teipattu niin tiukasti kiinni Serieteketin seinään, etteivät ne lähteneet enää särkymättä irti. Flower Blocksin Budapestin näyttelyn uusi osuus on Tommi Musturin sade-aiheinen sarja. Oma vaaleanpunainen kukka-aiheinen kokonaisuuteni oli alun perin suunniteltu kahdeksan riviä korkeaksi, mutta tällä kertaa työn korkeuden ollessa vain viisi riviä jouduin koostamaan kokonaisuuden uudella tavalla.

Flower Blocksille tämä on neljäs näyttely. Ensimmäinen kerta oli Berliinin sarjakuvafestivaaleilla NoH2O -näyttelyn yhteydessä viime vuonna, toinen oli esiintyminen Helsingin sarjakuvafestivaaleilla ja kolmas loppuvuodesta 2003 Serieteketissä Tukholmassa.
(kuvia näyttelyistä www.madeinhurry.com)

Gallerian toiseen huoneeseen ripustetut C´est Bon Kultur -ryhmän ja Passion -näyttelyn työt ovat pääosin lähes mustavalkoisia kehystettyjä originaaleja. Huoneen keskellä oleva baaritiski toimii tilanjakajana kahden kokonaisuuden välillä. Passion -näyttely vieraili viime vuonna Helsingin sarjakuvafestivaaleilla, mutta C´est Bon Kultur on uusi tuttavuus. Ryhmän jäsenistä Oskar Aspmanilla on näytteillä iso musiikkiaiheinen I´m the Great Pretender -työ. Niklas Asker toi näyttelyyn 3-sivuisen kettutarinansa. C´est Bon Kulturia täydentää Camilla Eklund, jonka kankaalle painettu kahdeksansivuinen tarina The Cloth toimii sekä yhteen ommeltuna kangaskirjana että puiseen kehikkoon ripustettuna mobilena. Kaikkien kolmen ruotsalaisen työt ovat uusia, tätä näyttelyä varten valmistettuja.

C´est Bon Kultur on paremman sarjakuvan puolesta toimiva ryhmä, joka on keväästä 2001 lähtien mm. julkaissut neljä kertaa vuodessa ilmestyvää samannimistä lehteä. Tähän mennessä lehdessä on julkaistu lähinnä ryhmän omien jäsenten sarjoja, mutta suunnitteilla on myös kansainvälinen antologianumero, johon toivotaan sarjoja myös suomesta. Ryhmä vierailee todennäköisesti tulevilla Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Englanniksi tekstitettyihin sarjakuviin voinee tutustua ainakin pienlehtitaivaassa.
(Kotisivut ja lisää informaatiota www.cestbonkultur.com)

Passion plus -näyttelyn kuraattorina sekä plussaryhmien, Madeinhurryn ja C´est Bon Kulturin, yhteen saattajana toimi Kristiina Kolehmainen Serieteketistä. Matkalle osallistui myös Bild&Bubbla -lehden päätoimittaja Fredrik Strömberg, joka piti galleriassa esitelmän ruotsalaisen sarjakuvan historiasta. Fredrik lähetti myös terveisensä Suomeen; hän toivoo useampien suomalaisten kustantajien lähettävän lehdistään näytekappaleen Bild&Bubblaan, lehti julkaisisi mielellään enemmän juttuja Suomen tapahtumista.
(www.serieframjandet.com)

kArton galleria, jossa näyttely on parhaillaan menossa, on osa sarjakuviin ja karrikatyyreihin erikoistuneen museon ja kahden galleria kokonaisuutta. Vuonna 2001 perustetun keskuksen omistaja Peter Kozma kertoo museon syntyneen alunperin hänen keräämiensä unkarilaisten sarjakuva- ja pilakuvaoriginaalien pohjalta. Kokoelma sisältää noin 3000 työtä viimevuosisadan ajalta. Töistä kootaan ajoittain näyttelyitä, sarjakuvan historian ja nykysarjakuvan lisäksi gallerioissa on näytteillä mm. kuvituksia. Kozman kiinnostus sarjakuviin sekä laajat yhteydet visuaalisen kulttuurin tekijöihin juontuvat hänen arkkitehtuuriopinnoistaan sekä työkokemuksestaan mm. Pannonian animaatiostudioilla, mainostoimistossa sekä elokuvayhtiössä. Tällä hetkellä Kozma näkee tehtäväkseen auttaa unkarilaista sarjakuvaa uudelleensyntymään. Talousjärjestelmän muutos 80-luvulla katkaisi kotimaisen sarjakuvan julkaisun ja teon vuosikymmeniksi. Emme esimerkiksi löytäneet Budapestista yhtään aikuisille suunnattua sarjakuvaa, saati sarjakuvakauppaa. 60- ja 70- luvuilla, Unkarin kultakaudella, aktiivisesti julkaisseiden vanhojen mestarien näyttelyjä on ollut kArton galleriassa.

Viimeisimpänä, juuri ennen Passion plussaa, päättyi 93-vuotiaan Ernö Zorádin omaelämänkerran kuvitusten näyttely. Zorád on Kozman mielestä yksi sarjakuvan suurista tekijöistä kansainvälistenkin mittapuiden mukaan. Häneltä on ilmestynyt elämänsä aikana noin 100 albumia, näistä noin 20 oman käsikirjoituksensa pohjalta. Zorádin albumeita ei ole julkaistu Unkarin ulkopuolella. Uusista tekijöistä Kozma mainitsee omaelämänkerrallista sarjakuvaa tekevän Vera Filón, jolta on ilmestynyt yksi albumi ja jonka näyttely on tulossa kArton galleriaan.

Unkarin uuden sarjakuvantekijäpolven kasvattamiseksi kArton galleriassa on järjestetty mm. Let´s come together- näyttely, johon uuden tekijät saivat lähettää töitään. Mahdollisuutta käyttivät hyväkseen visuaalisten alojen opiskelijat sekä mm. graafiset suunnittelijat, jotka pääsivät kokeilemaan sarjakuvaa ilmaisuvälineenä. Kozman mukaan kaikkein lahjakkaimmat tekijät eivät Unkarissa tee sarjakuvia, he ovat päivätöissä mm. mainostoimistoissa. Sarjakuvaa tekemällä ei voi elää, eivätkä taidepiirit tule kättelemään sarjakuvantekijää hyväksyvästi. Kozma toivoo kuitenkin, että vastaavanlaisten tapahtumien ansiosta näille ihmisille jää itämään jonkinlainen into sarjakuvantekoon ja uusi unkarilainen sarjakuva voi syntyä. Hän haluaa näyttää unkarilaisille miten hienoa sarjakuva voi olla, miten se ottaa paikkansa kahdeksantena taiteenlajina.

(Passion plus kArton galleriassa 15.1.-14.2 2004,
http://www.karton.hu/hun/galeria/20040115/galeria-kozep-20040115.htm)
(Gallerian sivut, mm. kuvia Ernö Zorádin omaelämänkerrallisen kirjan
kuvituksista http://www.karton.hu)

Kuvatekstit:
1. kArton galleria.
2.-3. Passion plus näyttelyn avajaiset.
4. Fredrik Strömbergin luento.
5. Peter Kozma.
6.-7. Ernö Zorádin sarjakuvaoriginaaleja.
8. Muuta hienoa Unkarissa: sipulikeitto leipäkengässä.