Sieninevan kartano jälleen raunioina

Sieninevan kreivin kotina ja laboratoriona toimiva kartano on jälleen kerran kuin pommin jäljiltä. Ja kreivin pahimman hädän hetkellä jälleen kerran apuun kutsumat Piko ja Fantasio jäävät aluksi ilman tarkempaa tietoa hädän laadusta. Aivan kuten Fantasio matkalla arvelee, kreivi toteaa perillä – jälleen kerran – “Mitä oikein ajattelin? Puhelinsoittoni taatusti pelästytti teidät! Olen niin pahoillani, huolestutin teidät aivan turhaan! Tilkkanen vadelmalikööriä, niin unohdatte vaivanne?”

Jatka lukemista “Sieninevan kartano jälleen raunioina”

Rämeen olento toinen kirja

Rämeen olento jatkaa vetistä vaellustaan toisessa kokoelmassaan. Kaarti on vanha tuttu, tarinasta vastaa Alan Moore ja kuvituksesta pääosin parivaljakko Bissette & Totleben. Alec Hollandista ei ole enää jäljellä muuta kuin nimi. Ja haamu. Sekä maalliset jäännökset. Tätä kaikkea käsitellään avausjaksossa. Sitten siirrytään kummituksista oikean kauhun pariin.

Jatka lukemista “Rämeen olento toinen kirja”

Musta hevonen

Samson tuli minulle tutuksi aikoinaan Suomen MADin sivuilla. Riphard Scaryn ihmeellisen touhukkaat aukeamat olivat pullollaan pieniä, herkistäviä yksityiskohtia. Esimerkiksi joulukuvassa Tonttu Tomeran tirkistely tyssää teräsvaippaluotiin (tjsp, lukemisesta on aikaa vuosikymmen). Richard Scarryn perikunnan lakimiehet panivat stopin moiselle puuhalle jo aikaa sitten, mutta Samson se vaan ratsastaa edelleen.

Jatka lukemista “Musta hevonen”