Sarjakuvasivusto
Taide-eliitillä on Guggenheim, mutta Suomellapa on tarjota maailmalle jotain parempaa: Todellinen design-metropoli, josta jokaisen itseään kunnioittavan suurkaupungin ja nurkkakunnan tulisi ottaa mallia. Kaikkea löytyy kunnallistekniikasta tiedekeskukseen ja ihmisläheisestä kahvilakulttuurista valtakunnan ykkösluokan itsensäpaljastajaan. Tietämän mukaan lisenssimaksutkin ovat kohtuulliset.
Jatka lukemista “Fingerpori – Kuntauudistus” |
|
Lintukodosta pohjoiseen
|
Näin jälkikäteen arvioiden olen varmaan aina arvostanut yhteisöllistä tekemistä. Kootaan porukka, päätetään mikä on se kiva proggis joka toteutetaan ja sitten pannaan hösseliksi. Sillä tavoin on syntynyt scifi-coneja, harrastusseuroja, novelliantologioita sekä sarjakuvavuosikirjoja.
Belgialainen sarjakuvan mestari Didier Comès on kuollut 71-vuotiaana. Comèsin 1980-luvulla ilmestyneet mustavalkoiset sarjakuvaromaanit saivat monet kirjallisuuden tutkijat ja kriitikot ottamaan sarjakuvan vakavasti sellaisena taidemuotona, jolla olisi laajempaakin merkitystä.
Sarjan ensimmäisessä osassa nuori Joseph luo Ranskassa omaa romumetallivaltakuntaansa. Jo silloin hän omaksuu taktiikan, jossa veikataan useita voittajia yhtä aikaa. Kun saksalaiset sitten marssivat Pariisiin, romukeisari joutuu kahden vaiheille. Paetako henkensä edestä, juutalaiset kun eivät ole erityisen kovassa huudossa, vai jäädäkö hoitamaan bisneksiään, sillä natsien sotakoneisto huutaa raaka-aineita. Siinä voi mies rikastua, kunhan ei heitä henkeään.
Jatka lukemista “Olipa kerran Ranskassa Suuri gansterisota, osa 2: Korppien synkkä lento”