Matkamuistoja tulevaisuudesta

Valerianin ja Laurelinen seikkailut ovat päättyneet, mutta maan historioitsijat tinkaavat jatkuvasti tietoja menneistä…

Mézières – Christin
Muistoja tulevaisuuksista
Avaruusagentti Valerianin seikkailuja
alkuteos Souvenirs de Futurs
sarjakuvasivujen väritys E. Tranlé
suomennos Juhani Tolvanen
tekstaus Mikko Huusko
Jalava 2014, 56 s. nid.
ISBN 978-951-887-490-7
22,20 €

Avaruusagenttien Valerian ja Laureline seikkailut päättyivät tarinassa Aika-avaaja (Jalava 2010). Tuoreessa Muistoja tulevaisuuksista -albumissa palataan hahmojen menneisyyteen – oikeastaan siis tulevaisuuteen. Valerianin ja Laurelinen universumissa aika on muuttuva, sen muoto, väri, tuoksu ja rakenne muuttuu silmien edessä. Mutta kaikki tuo käytiin läpi jo päättyneessa saagassa.

Valerianin ja Laurelinen seikkailut ajassa ja avaruudessa ovat pitkä albumisarja. Seikkailut alkoivat vuonna 1967 ja päättyivät siis 2010. Molemmat tekijät ovat eläkeiän reilusti ylittäneitä, vuonna 1938 syntyneitä, nyt 75-vuotiaita. Saagan päättämiselle oli perusteensa jo tekijöiden iän vuoksi. Loppuratkaisun myötä Valerianin ja Laurelinen maailmasta tuli valmis, lopullinen. Dynaaminen universumi muuttui staattiseksi, turvalliseksi ja tutkituksi.

Valerian ja Laureline karkoittivat isännän ja linnut useammalta planeetalta.
Valerian ja Laureline karkoittivat isännän ja linnut useammalta planeetalta.

Avaruusagenttien seikkailut ovat olleet runsaasti myytyjä. Kustantaja arvatenkin on toivonut lisää teoksia. Suomessa vuosi sitten julkaistiin Surullinen planeetta (Jalava 2013), kooste 1970-luvun vaihteessa tehtyjä lyhyitä tarinoita. Ranskassa se julkaistiin 1997.

Miten tehdä jatkoa jo päättyneelle? Uutuuden esilehdellä tekijät istuvat ja miettivät. “Voisimme selvittää mitä tulevaisuudessa todella tapahtui ja mitä siitä seurasi.” Shinguzit säestävät: “Antamalla puheenvuoron lopultakin niille, jotka ovat saaneet tuta nahoissaan sen mistä puhuvat … niin kuin meille.”

Tekijät palauttavat päähenkilönsä ja muutaman sivuhahmon muistelemaan elämänsä tärkeitä vaiheita. Laureline aloittaa pohtimalla mitä hänestä olisi tullut, jos Valerian ei olisi ottanut häntä mukaan keskiajan hämäristä. Parhaimmillaan hän olisi voinut päästä naimisiin kuninkaanpojan kanssa, mutta siihen liittyvät velvollisuudet eivät tarkemmin ajateltuina tunnu viehättäviltä.

Muistoja tulevaisuuksista tarjoaa nostalgiaa. Se tarjoaa innokkaille faneille mahdollisuuden muistella, elää pitkää tarinankaarta uudelleen. Suuret kokoaukeaman maalaukset johdattavat kuhunkin muistelukseen, väläykseen jo tapahtuneesta. Suuria paljastuksia ei ole luvassa, vaikka takakansitekstissä sellaisia hieman lupaillaan. Parasta albumissa on Jean-Claude Mézièresin käden jälki.

Jaksoja on kaikkiaan yhdeksän ja ne ovat aikajärjestyksessä yhdeksästä ensimmäisestä albumista. Sarjan hyvin tunteville uutuus on johdatettu retki saagaan. Voisi olettaa, että jatkoa tälle muistelemiselle on vielä tulossa. Nythän päästiin vasta vajaaseen puoliväliin.

* Kvaakissa on keskusteltu Valerianista ja Laurelinesta.

Tom of Finlandin aistillista elämäniloa Helsingissä ja Tampereella

Yksi Suomen tunnetuimmista kuvataiteilijoista, Tom of Finland eli Touko Laaksonen (1920-1991) tunnetaan itsevarmoista, maskuliinisista ja häpeilettömän seksuaalisista mieshahmoista. Tekijää muistetaan kahdessa näyttelyssä Helsingissä MUU Galleriassa ja Tampereella Postimuseossa.

Jatka lukemista “Tom of Finlandin aistillista elämäniloa Helsingissä ja Tampereella”

Sarjakuvia kansanopistoista

Sarjakuvataidetta opetetaan Limingan taidekoulussa ja Muurlan opistossa. Keväällä molempien kansanopistojen opiskelijoiden töitä esiteltiin julkaisuina. Limingassa on piirretty vuodesta 2000 ja Muurlassa 2006. Limingan sarjakuvalinja on painotuotteina esitellyt opiskelijoidensa töitä yhdeksän vuoden ajan Lisko Klassikot-sarjassa. Tänä vuonna ilmestyi ensimmäinen Muurlan oppilaiden töitä sisältävä Murena-albumi.

Pakotiet ja piilopaikat
Murena-albumi #1
toim. Sami Aho, Jussi Seppänen ja sarjakuvalinjan opiskelijat
Muurlan opisto, 2014
ISBN 978-952-93-4033-0
12 €

Maailmanparannus
Lisko Klassikot IX
toim. Keijo Ahlqvist, Mikko Jylhä ja sarjakuvalinja 2013-2014
Limingan taidekoulu, 2014
ISBN 978-952-67041-9-7
ilmaisjakelulehti, luettavissa netissä

Ensimmäisessä Murena-albumissa on mukana yhdeksän Muurlassa lukuvuonna 2013-14 opiskellutta. Antologian Pakotiet ja piilopaikat avaa Mira Kajanderin Siemen. Jaakko ja pavunvarsi muunnelma on oiva johdatus antologian salaperäisiin maailmoihin ja outoihin tilanteisiin.

Elina Lahdenperä
Elina Lahdenperä

Limingan opiskelijoiden vuosijulkaisu on tänä vuonna ilmaisjakelulehti. Vuosijulkaisun teemana on maailmanparannus. Sen etusivulla Ville Kokkonen pitää laiskuutta maailman pelastuksena ja Natalia Kekkonen kehottaa pitämään itsestään huolta. Niin pitää huolta myös muista.

Liminkalaisten lehdessä harkituinta jälkeä esittelevät Aino Niva, Elina Lahdenperä ja Toivo Tonta. Nivan kymmenestä uudesta käskystä maailmanparannukseen parhaiten soveltuu viimeinen: pidä huolta kengistä. Lahdenperän toimeliaat eläinhahmot antavat vinkkejä kaupunkiluonnossa selviämiseen. Tontan sanoman ytimessä on hyvä sydän.

Toivo Tonta
Toivo Tonta

Maailmanparannus on teemana ymmärretty hyvin laajasti. Leimallista sarjakuville on kuitenkin itsensä kehittäminen ja omien asenteiden havainnointi. Muutos lähtee itsestä, tunnutaan sanottavan. Julkaistut työt ovat lyhyitä, sivun tai stripin tai parin mittaisia.

Mira Kajander
Mira Kajander

Muurlan Murena-albumin teemaa on lähestytty perinteisemmin. Valituilla sarjakuvanovelleilla on mittaa kolmesta viiteentoista sivua, antologiassa on painotettu pidemmän tarinan kertomista. Emilia Karvanen Muurahaisen matkassa ja Katariina Laitinen Anemonessa tarkastelevat asioiden suhteellisuutta hyvin eri näkökulmista. Eve Karvonen ja Jesse Enho luovat epätodellisia tilanteita. Katriina Purolan käsittelemä sirkus voi olla pakotie tai piilopaikka. Ihmisten piilopaikat alkavat olla vähissä Heidi Alanteen Dodolinnun laulussa. Tytti Teräväinen aloittaa Valinnallaan pidempää saagaa. Topi Jalvaksen Ruosteessa pohditaan robottien inhimillisyyttä.

Heidi Alanne
Heidi Alanne

Julkaiseminen on keskeinen osa sarjakuvan tekemistä. Joskus aikaisemmin ymmärrettiin niin, että sarjakuva syntyi vasta kun se ilmestyi paperille painettuna. Onneksi näin ahtaasta sarjakuvan määritelmästä on päästy eroon. Kuitenkin aiheen pariin opastettavien on hyvä oppia myös julkaisuprosessi. Syntyneet julkaisut ovat siis olennainen osa kansanopistovuotta. Samalla julkaisut tekevät kouluja ja niiden oppilaita tunnetuiksi.

* Muurlan opisto
* Limingan taidekoulu