Artikkelit

Julkaistu

Veikko Savolainen on poissa

Sunnuntaiaamu toi suru-uutisen. Veikko “Joonas” Savolainen (1929-2016) on poissa. Arktisen Banaanin kustannustoimittaja Vesa Kataisto ilmaisi asian näin:

Sunnuntaiaamu toi viestin joka oli väistämätön, mutta jota kukaan ei olisi halunnut vastaanottaa. Veikko Savolainen on kuollut. Suomalaisen sarjakuvan tekijöiden Grand old man teki työnsä viimeiseen deadlineen asti.

Kustantaja Markku Jalava kirjoitti

Mestari on poissa. Rautainen ammattilainen ja hieno ihminen. Rauha hänen sielulleen.

Korkeaan ikään ehtinyt mestari oli monin tavoin tunnustettu tekijä. Savolainen muistetaan erityisesti alkujaan Helsingin Sanomissa julkaistusta Joonaksesta. Tuo vuonna 1950 alkanut sarjakuva nimesi tekijänsä, nimimerkki VeSasta tuli itsestäänkin Joonas. Uransa aikana Savolainen oli monessa pioneeri ja uusien urien avaaja. Hänen raivaanjantyönsä oli suomalaiselle sarjakuvalle korvaamaton. Savolainen sai työstään useita tunnustuksia, muun muassa Puupäähatun vuonna 1973. Tasavallan presidentti myönsi Savolaiselle Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin vuonna 2014.

* Vesa Kataisto: Joonas 75 vuotta
* Timo Ronkainen: Vanha kunnon Joonas
* Sarjakuvatelevisio: Joonaksen juttusilla (Youtube)

* Kvaakissa muistellaan Savolaista

Julkaistu

Teetä ja sympatiaa

Parin vuoden tauon jälkeen tarjolle on tullut taas lähes sata sivua teräviä huomioita nuoren naisen elosta nykymaailman pyörteissä.

Mad Tea Party III
Tea Tee
Daada, 2016
96 sivua, nelivärinen, kovat kannet, 12,5×17,6 cm
ISBN 978-952-5915-21-1
15 euroa

Mad Tea Party –sarjakuvablogin pohjalta on koottu nyt kolmas albumillinen naisellisen railakasta menoa. Tea Tauriainen kertoo totuutta hipoen elostaan miehensä Markon ja heidän kahden koiransa kanssa. Välihuomiona pitää sanoa, että Lihis ja Ranu ovat kyllä parhaat nimet koirille ikinä! Mutta siis, tällä kertaa käsittelyyn pääsee muun muassa sellaiset naisen elämän hienoudet kuin kävellessä valuvat sukkahousut ja pyllyvakoon jumittuva tamponin naru. Onnistuneen kerronnan ansiosta jopa mieslukijat pystyvät kuvittelemaan miltä nämäkin tapaukset tuntuvat.

Sinällään sivun mittaiset tarinat eivät tarjoa mitään uutta, paitsi ehkä nuorille sinkkumiehille, joilla ei ole kuin veljiä, mutta Tea Tee kertoo ne sen verran hyvin, että niitä lukee mielellään. Albumi onkin kuin stand up -keikka painetussa muodossa. Jotkut jutut naurattavat makeasti, toiset hieman vähemmän mutta kerronta kuulostaa omakohtaiselta. Kuvituksen puolesta Mad Tea Party on erittäin vakuuttavaa settiä. Hahmojen yli-ilmeikkäät kasvot ja venkoilevat kehot kertovat paljon ja naurattavat. Myös väritys toimii ja houkuttelee tarttumaan sarjakuvaan. Vaikka osa sivuista näyttää hieman utuiselta, niin muilta osin kirja on laadukasta työtä.

Mad Tea Party on elämänmakuista sarjakuvaa pikkaisen vinksahtaneesta näkökulmasta, joten ei ihme, että sarjan nettisivulla on jo yli kaksi miljoonaa kävijää. Kyllä kansa tietää!

Keskustele Tea Teen sarjakuvista Kvaakissa.

Palvelun tarjoaa WordPress