Ville Hänninen ja Jussi Karjalainen ovat koonneet sotien ajan pilapiirroksista ja sarjakuvista näyttävän ja monipuolisen tietoteoksen.
 |
Ville Hänninen ja Jussi Karjalainen
Sarjatulta! Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat
Jalava 2014, kovakantinen, sid.
ISBN 978-952-887-504-1
37,50 €
Joskus ajattelin, että Suomen sotien aikainen propagandakuvasto olisi helposti selvitettävissä etsimällä armeijan tuon osaston arkistot. Totuus oli kuitenkin toinen. Valtion tiedoituslaitoksesta huolimatta ei ollut olemassa mitään yksittäistä paikkaa tai propagandatoimistoa, joka olisi tuottanut kansalle suunnatun kriisiajan viestinnän. Se syntyi ilman keskitettyä johtoa, jopa armeijan divisioonilla oli omat toimistonsa ja toimituksensa tarkoitusta varten.
Sodasta huolimatta eri organisaatioilla oli omat intressinsä ja yhteisiä ponnisteluja ajettiin aina hieman omaa häntää nostaen. Kun mukaan otetaan vielä siviilipuoli, niin sota-ajan viestintä laajenee koko yhteiskunnan läpäiseväksi.
Ville Hännisellä ja Jussi Karjalaisella on ollut valtava materiaali läpi käytävänään sota-ajan pilapiirrosten ja sarjakuvien kartoittamisessa. Propagandaa on aikaisemmin tutkittu, mutta kuvallinen viestiminen on aina jäänyt rajausten ulkopuolelle. Edes Karin pilapiirroksia ei sota-ajalta ole hyödynnetty, vaikka hän on myöhemmän poliittisen historian teoksissa poikkeuksellisen näkyvästi esillä.
Hänninen ja Karjalainen jakavat teoksensa kolmeen osaan sotien määrän mukaan. Suurimman osan teoksesta ottaa jatkosodan käsittely. Ajallisesti lyhyemmät talvi- ja Lapin sota eivät tuottaneet niin paljon materiaalia, vaikka talvisota herätti laajaa kansainvälistä huomiota, myös pilapiirtäjissä. Lapin sodan yhteydessä on käsitelty myös aselepo ja rauhan vastaanotto.
Talvisodan aikaan suomalainen pilapiirtäjä pääsääntöisesti keskittyi bolsevismin vääristämiin venäläissurkimuksiin. Jatkosodassa propagandatuotanto oli järjestetty Saksan tapaan, paljon piirsivät muun muassa Poika Vesanto, Erkki Koponen ja Kari Suomalainen. Rintamalehdet tarjosivat amatööreille paljon mahdollisuuksia saada kuviaan julki. Aselevon myötä esimerkiksi Tove Jansson pääsi kuvaamaan diktaattorien pienuutta. Vasemmistoälymystön päästessä pannasta Tapio Tapiovaara nousi sen kuvalliseksi tulkiksi.
Kaiken tuon ajan Pekka Puupää pysytteli kotirintamalla hieman sivussa sotatapahtumista. Ola Fogelberg jatkoi sarjakuvansa kautta kuluttajavalistusta. Hämmästyttävä on keväällä 1943 julkaistu Pekka Puupää sanomalehtivalokuvaajana, jossa hienosti osoitetaan miten tulkinta vaihtuu tulkitsijan mukaan. Rymy-Eetu, joka sodan mittaan yleni korpraaliksi, pistää läpi sotien vihollista halki, poikki ja pinoon.
 |
|
Avaruuden valtiaiden alkuasetelma.
|
Hänninen ja Karjalainen ovat löytäneet mukaan erikoisuuksia. Yksi niistä on Ari Ajannon Karjalaan tekemä scifisarjakuva Avaruuden valtiaat. 3200-luvulle sijoittuva suomalaisten maailmanvaltiudesta kertova sarjakuva sai joulukuussa 1944 yllättävän käänteen, kun moscalaiset valloittivat Suomen. Vuoden 1945 mittaan syntyi vastarintaliike ja tulevaisuuden Suomen vihollinen ajettiin Jupiteriin saakka. 1940-luvun kireissä ilmapiireissä pystyi siis epäkorrektitkin ajatuksensa ilmaisemaan kunhan etsi niille sopivan muodon. Yksi kuitenkin oli arvostelun ulkopuolella. Mannerheimiä ei suomalaisessa kuvastossa pienimmässäkään määrin kyseenalaistettu.
Hännisen ja Karjalaisen Sarjatulta! on kattava ja runsaasti kuvaesimerkkejä sisältävä selvitys sota-aikaisista pilapiirroksista ja sarjakuvista. Työ on ottanut aikaa, vaikka tekijät vähättelevät sitä esipuheessa “aikaisemmalla tuntemuksella”. Sarjatulta! tulee olemaan pitkään alansa perusteos.
* Keskustele Sarjatulesta Kvaakissa