Oma home kullan kallis

Omakotitalo on suomalaisen keskiluokkaisuuden unelma. Lauri Ahtisen Homepäiväkirja on omakohtainen kertomus unelman rakenneongelmista.

Lauri Ahtinen
Homepäiväkirja
Like 2015
ISBN 978-952-01-1213-4
96 s., nid.
19,90 €

Kaikki alkoi joulukuussa 2011. Ahtisen perhe oli kasvanut ja lisätilalle oli tarvetta. Mäkäräkuja 4:ssä sijaitsevaa omakotitaloa mentiin jo kolmatta kertaa katsomaan. Siinä tuntui olevan kaikki: taidehuone ja pihasauna. Ahtiset tekivät tarjouksen, kuntotarkastaja tutki talon ja kaupat tehtiin. Ahtinen tuntui miehistyvän kerralla. Nyt oli asuntolainaa ja suvun muiden miesten avustuksella ryhdyttiin pintaremontin tekoon.

Hälyttäviä merkkejä ilmeni heti purkuvaiheessa. Katon rajassa ja päätyseinässä oli outoa kosteutta. Epäilys alkoi kalvaa mieltä, mutta sen valtaan ei vielä heittäydytä. Luottamus ihmisten rehellisyyteen oli vielä vahva. Lopulta luotto meni ja tekijä kiteytti: ”Olen aina halunnut uskoa, että maailma on hyvä paikka asua, mutta eihän se ole.”

Ahtinen käy läpi hometalonsa herättämiä tunteita laajalla kirjolla. Mitä omistaminen, remontoiminen, petetyksi tuleminen ja oikeusprosessit herättivät kolmekymppisessä kolmen lapsen isässä. Vaikka muu ei mennytkään keskiluokkaisen käsikirjoituksen mukaan, niin avioliitto kuitenkin kesti. ”Älä nyt, ethän sä ole epäonnistunut kuin miehenä, isänä ja remonttihäiskänä. Puolisona olet ihan kelpo”, vaimo lohdutti.

Aikaisemmissa teoksissaan strippejä tehnyt Ahtinen on nyt pitkän tarinan äärellä. Homepäiväkirja on ilmiasultaan vapaa. Tekstiä on paljon, kuvia lomassa. Välillä on käytetty kollaasitekniikoitakin. Tekstissä käytetään erittäin runsaasti erilaisia tekstaustapoja ja tehokeinoja. Kerronta rytmittyy niiden mukaan.

Neljään osaan ja jälkipuheeseen jakautuva teos on lohdullista vertaistukea hometalohelvettiin joutuneille. Omakotitalokauppoja harkitseville kirja aiheuttaa lisää huolen aiheita. Huijareita ja epärehellisiä ihmisiä on todella olemassa ja oikeuskäytännöt eivät suosi rehellisen sinisilmäisiä. Loppujen lopuksi, elämä on kuitenkin hyvä. Juuri niin hyvä kuin ihminen antaa sen olla.

* Kvaakissa on aikaisemmin arvostelu Ahtisen Karjala 90210
* Keskustelua Ahtisen sarjakuvista